Ero sivun ”Monimuotoisuuden johtaminen” versioiden välillä

 
Eräissä monimuotoisuuden johtamista käsittelevissä teoksissa diversiteetin positiiviset vaikutukset organisaatioiden suorituskykyyn ja tehokkuuteen on kyseenalaistettu empiirisesti todentamattomina.<ref>Siltaoja, M. & T. Vartiainen (2010): Monimuotoisuuden johtamisen ristiriitaisuus - diskurssianalyysi suomalaisista mediateksteistä. Hallinnon tutkimus, 29(4), 262.</ref> Eräiden tutkimusten mukaan henkilöstön monimuotoisuus voi toimia organisaatioille kilpailuetua tuottavana tekijänä vain, jos rekrytoinnissa suositaan parhaita osaajia ja heidän kehittymistään ja työviihtyvyyttään tuetaan joustavin järjestelyin motivoivassa työilmapiirissä. Tästä syystä monimuotoisuuden johtamisen sijaan on korostettu monimuotoisuuden ''kanssa'' työskentelyä, minkä oletetaan tukevan kokeilevaa ja tutkivaa orientaatiota työntekoon.<ref>Sippola, A. (2007): Essays on Human Resource Management: Perspectives on Diversity Management. Doctoral dissertation. Acta Wasaensia No. 180, Business Administration 75, Management and Organisation, 25. http://www.uwasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-193-2.pdf. Viitattu 7.6.2011.</ref>
 
Marjo Siltaoja ja Tiina Vartiainen ovat tunnistaneet suomalaisessa monimuotoisuuden johtamista koskevassa keskustelussa ilmeisen ristiriidan: kaikenlaista monimuotoisuutta toiminnassaan aktiivisesti edistämään pyrkivä organisaatio saattaa joutua lainsäädännön soveltamisen kannalta hankalaan tilanteeseen. Useat monimuotoisuuden ulottuvuudet kuuluvan yksityisinä asioina lain suojan piiriin, jolloin monimuotoisuuden aktiivinen lisääminen organisaatioissa on vaikeaa.<ref>Siltaoja, M. & T. Vartiainen (2010): Monimuotoisuuden johtamisen ristiriitaisuus - diskurssianalyysi suomalaisista mediateksteistä. Hallinnon tutkimus, 29(4), 274.</ref>
 
== Lähteet ==
Rekisteröitymätön käyttäjä