Ero sivun ”Monimuotoisuuden johtaminen” versioiden välillä

{{Katso myös|[[Biodiversiteetti]]}}
 
Alun perin elollisen luonnon monipuolisuutta luonnehtivasta [[biodiversiteetti|biodiversiteetin]] käsitteestä johdettu ihmistieteiden [[monimuotoisuus|monimuotoisuuden]] käsite viittaa erilaisuuden kautta ihmisten välillä vallitsevaan moninaisuuteen. <ref>Siltaoja, M. & T. Vartiainen (2010): Monimuotoisuuden johtamisen ristiriitaisuus - diskurssianalyysi suomalaisista mediateksteistä. Hallinnon tutkimus, 29(4), 260.</ref> Laajimmassa merkityksessään monimuotoisuuden osa-alueiksi voidaan lukea kaikki ne piirteet ja ominaisuudet, joiden suhteen ihmiset eroavat toisistaan, kuten esimerkiksi erot fyysisissä kyvyissä, arvoissa, asenteissa tai työtehtävissä. Perinteisesti<ref>Heikkinen, M. (2005): Monimuotoisuus organisaatioissa - monimuotoisuustutkimuksen pääpiirteitä ja kehityslinjoja. Hallinnon tutkimus, 24(1), 6.</ref> monimuotoisuudella on kuitenkin viitattu eroavaisuuksiin ihmisten sukupuolessa, iässä tai etnisessä taustassa, mutta viimeaikaisessa yhteiskunnallisessa keskustelussa huomiota on kiinnitetty myös muihin monimuotoisuuden ulottuvuuksiin, kuten seksuaaliseen suuntautuneisuuteen, uskontoon, sosiaaliseen luokkaan ja vammaisuuteen.<ref>Heikkinen, M. (2005): Monimuotoisuus organisaatioissa - monimuotoisuustutkimuksen pääpiirteitä ja kehityslinjoja. Hallinnon tutkimus, 24(1), 5-6.</ref>
 
Tutkimuksessa monimuotoisuuden osa-alueet jaetaan usein näkyviin ja näkymättömiin sen perusteella, kuinka helppo ulkopuolisten on tehdä eroavaisuuksia koskevia havaintoja ja päätelmiä. Näkyviin monimuotoisuuden osa-alueisiin on helposti havaittavina kiinnitetty myös organisaatioiden toiminnassa ja johtamiskäytännöissä enemmän huomiota ja ne siten usein muodostuvat työelämässä merkityksellisemmiksi. Tällaisina näkyvinä ominaisuuksina mainitaan usein esimerkiksi ikä, sukupuoli, fyysinen ulkomuoto sekä etninen tausta. Usein vähemmälle huomiolle havaitsemisen haasteellisuuden vuoksi jääviä näkymättömiä monimuotoisuuden osa-alueita ovat esimerkiksi henkilön uskonto, arvot, koulutus sekä poliittinen ja taloudellinen asema.<ref>Heikkinen, M. (2005): Monimuotoisuus organisaatioissa - monimuotoisuustutkimuksen pääpiirteitä ja kehityslinjoja. Hallinnon tutkimus, 24(1), 6.</ref><ref>Siltaoja, M. & T. Vartiainen (2010): Monimuotoisuuden johtamisen ristiriitaisuus - diskurssianalyysi suomalaisista mediateksteistä. Hallinnon tutkimus, 29(4), 261.</ref>
 
==Monimuotoisuuden johtamisen määritelmä==
Rekisteröitymätön käyttäjä