Ero sivun ”Monimuotoisuuden johtaminen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Uusi sivu: Monimuotoisuuden johtaminen |
Uuden asian lisääminen: Monimuotoisuuden johtamisen historia, Monimuotoisuuden johtaminen Suomessa |
||
Rivi 1:
'''Monimuotoisuuden johtamisella''' viitataan laajasti niihin systemaattisiin ja suunniteltuihin organisatorisiin käytäntöihin, joiden tarkoituksena on rekrytoida, säilyttää, palkita ja kunnioittaa heterogeenista työntekijöiden joukkoa sekä parantaa vähemmistöryhmiin kuuluvien työntekijöiden asemaa.<ref>Heikkinen, M. (2005): Monimuotoisuus organisaatioissa - monimuotoisuustutkimuksen pääpiirteitä ja kehityslinjoja. Hallinnon tutkimus, 24(1), 8.</ref><ref>Ivancevich, J. M. & J. A. Gilbert (2000): Diversity Management: Time for a New Approach. Public Personnel Management, 29(1), 75-92.</ref><ref>Siltaoja, M. & T. Vartiainen (2010): Monimuotoisuuden johtamisen ristiriitaisuus - diskurssianalyysi suomalaisista mediateksteistä. Hallinnon tutkimus, 29(4), 259.</ref> Lainsäädäntöön ja moraalisiin näkökohtiin perustuvista syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuuspyrkimyksistä poiketen painottuvat monimuotoisuuden johtamisessa usein enemmän yritysten liiketoiminnalliset tarpeet. Strategiana työntekijöiden monimuotoisuuden johtamisen uskotaan tuottavan yrityksille kilpailuetua ja parantavan tuottavuutta luomalla kulttuurista diversiteettiä arvostavan työilmapiirin, jossa ihmiset voivat toimia luovasti kykyjensä mukaan.<ref>Wrench, J. (2007): Diversity Management and Discrimination: Immigrants and Ethnic Minorities in the EU. Aldershot, England: Ashgate Publishing Group, 3.</ref> Erään määritelmän mukaan monimuotoisuuden johtamisen tavoitteena on "[...] parantaa työntekijöiden työhyvinvointia ja jaksamista sekä hyödyntää henkilöstön olemassa olevaa osaamista ja henkilöstövoimavaroja mahdollisimman monipuolisesti ja tehokkaasti"<ref>Savileppä, A. (2005): Johda monimuotoisuutta: Investoi tulevaisuuteen, 8-9. http://www.diversa.fi/tyokirja.pdf. Viitattu 6.6.2011.</ref>.
== Monimuotoisuuden johtamisen historia ==
Ilmiönä monimuotoisuuden johtaminen alkoi kehittyä lähtökohdiltaan monikulttuurisissa yhteiskunnissa jo 1960-1970-luvuilla. Käsitteenä monimuotoisuusjohtaminen kehittyi 1980-luvulla Yhdysvalloissa naisten ja vähemmistöryhmien työmarkkinaosuuden kasvaessa ja seuraavalla vuosikymmenellä myös Euroopassa erityisesti Euroopan Unionin työmarkkinoiden avautuessa. Viime vuosina kiinnostusta monimuotoisuuden johtamiseen ovat lisänneet erityisesti väestön ikääntyminen jälkiteollisissa länsimaisissa yhteiskunnissa sekä kasvanut maahanmuutto ja globaalin talouden avautumiseen liittyvä työperäinen liikkuvuus. Vuosikymmenten kuluessa on monimuotoisuuden johtamisessa nähty erilaisia suuntauksia ja monikulttuurisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvät teemat ovat nousseet yhä selvemmin esiin työyhteisöissä. Alun perin lähtökohtina olivat organisaatioiden lainsäädäntöön perustuvat syrjimättömyys- ja yhdenvertaisuuspyrkimykset (equal opportunities). Käytännössä toteutettiin erilaisia positiivisen erityiskohtelun välineitä, kuten kiintiöt työyhteisössä aliedustettujen ryhmien hyväksi. Nykyisin keskustelu on siirtynyt yritysten tai organisaatioiden sosiaaliseen vastuuseen, jossa monimuotoisuusjohtamisen tavoitteena on, että yhteiskunnan odotukset ja tarpeet huomioidaan organisaatioissa ennakoiden sekä strategian että toiminnan tasolla (diversity management).<ref>Poikolainen, M.: Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus työelämässä: välineitä osaamisen kehittämiseen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Teema: Työelämän ja ammatillisen koulutuksen monikulttuuristuminen.</ref>
===Monimuotoisuuden johtaminen Suomessa===
Kansainvälisesti monimuotoisuutta on tutkittu jo vuosikymmeniä organisaatioiden henkilöstön ja osaamisen näkökulmasta, mutta Suomessa tutkimuksia ja tapauskuvauksia on vielä suhteellisen vähän. Ilmiönä monimuotoisuutta ei ole vielä laajasti tunnistettu organisaatioissa, etenkään johtamisen näkökulmasta. Monimuotoisuuden johtaminen on siten Suomessa melko uusi asia ja on tullut maahan etenkin eurooppalaisen lainsäädäntöpohjan ja suurten kansainvälisten yritysten toiminnan myötä. Koska monimuotoisuusosaaminen ei vielä läpäise useimpien organisaatioiden toimintaa, on asiaa edistetty erilaisten kansainvälisten ja kansallisten hankkeiden kautta erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten piirissä. Hankkeiden tavoitteena on ollut lisätä työelämässä aliedustettuina olevien ryhmien mahdollisuuksia ja siihen liittyvää osaamista yrityksissä siten, että kyse ei ole vain sosiaalisesta vastuullisuudesta vaan myös liiketoimintahyödyistä.<ref>Poikolainen, M.: Monikulttuurisuus ja monimuotoisuus työelämässä: välineitä osaamisen kehittämiseen. Ammattikasvatuksen aikakauskirja. Teema: Työelämän ja ammatillisen koulutuksen monikulttuuristuminen.</ref>
== Lähteet ==
| |||