Ero sivun ”Isohangokas” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
fix, synonyymi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 23:
| commonscat = Cerura vinula
}}
'''Isohangokas''' eli haarukkakehrääjä (''Cerura vinula'') on [[nirkot|nirkkojen]] heimoon kuuluva perhonen.
== Koko ja ulkonäkö ==
Helposti tunnistettava perhoslaji, jonka sukupuolet ovat hieman erinäköiset. Lajille ominaista on pörröinen karvoitus
[[Kuva:Cerura-vinula.jpg|thumb|vasen|120px|Isohangokkaan toukka]]
Isoiksi kasvaneet [[toukka|toukat]] ovat vihreitä ja niiden selkäpuolella on laaja ruskeanvioletti, satulamainen kuvio. Selkäkuvion reunassa on valkea juova. Pää on ruskea ja sitä ympäröi punertava rengas, jossa on kaksi mustaa silmätäplää. Kolmannen jaokkeen selkäpuolella on pyramidimainen, punertava kyhmy ja takapäässä kaksi pitkää uloketta. Täysikasvuinen toukka on 55-70 mm pitkä.<ref name="NN"/><ref>http://kimmos.freeshell.org/lnel/n/cervinul.htm</ref>
== Levinneisyys ja lentoaika ==▼
Isohangokkaita elää laajala alueella [[Eurooppa|Euroopassa]], mutta laji puuttuu suuresta osasta Välimeren ympäristöä. Levinneisyys jatkuu Länsi-[[Aasia]]an ja Siperiassa Baikalille saakka.<ref name="NN"/> Lajia tavataan myös [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Afrikassa]].<ref name="burton"/> Suomessa isohangokasta tavataan melko yleisenä ainakin Keski-Lapin korkeudelle saakka. Pääasiallinen lentoaika on toukokuussa, mutta lajia voi tavata huhtikuun lopulta jopa kesäkuun lopulle.<ref>http://www.insects.fi/Lepidoptera/Notodontidae/Cerura/vinula/Cerura%20vinula.htm</ref>
== Elinympäristö ja elintavat ==
Lajia tavataan hyvin monenlaisissa lehtipuuvaltaisissa ympäristöissä, kuten pensaikoissa, lehtimetsissä ja niiden laidoilla sekä puistoissa. Tavallisesti perhosta tavataan kuitenkin vain yksittäisiä yksilöitä. Päivät perhonen lepää puiden rungoilla. Naaras aloittaa lennon illan hämärtyessä, mutta koiras usein vasta puolenyön jälkeen. Koiraat lentävät valolle, naaraat vain harvoin.<ref name="NN"/>
Isohangokkaan toukkia tuottavat munat ovat ruskeita ja ne jätetään tavallisesti parin munan ryhminä puiden lehtien yläpinnalle. Toukka kuoriutuu kahdesta kolmeen viikkoa muninnasta ja nuoret toukat elävät pareittain, isommat yksin. Toukka on aktiivinen päivällä ja viihtyy auringonpaisteessa, usein näkyvällä paikalla. Jos toukka kokee itsensä uhatuksi, se nostaa eturuumiinsa ylös ja seisoo neljän vatsajalkaparin tukemana, ylöspäin köyristyneenä. Toukka pyrkii pelottelemaan sitä uhkaavaa vaaraa vetämällä päänsä sisäänpäin esittäen niskan punaista rengasta, jonka yläosassa on isot, mustat, silmiä muistuttavat pisteet ja työntää peräpäänsä lisäkkeistä esille punaiset ulokkeet. Jos toukkaa häiritsee liikaa, se suihkuttaa kurkussaan olevista rauhasista [[muurahaishappo]]a.<ref name="NN"/>
▲== Levinneisyys ==
Toukat ovat täysikasvuisia elo-syyskuun vaiheessa ja koteloituvat kasvillisuuteen, lähelle maan pintaa. Kotelo talvehtii, joskus useita kertoja.<ref name="NN"/>
== Ravintokasvi ==
Toukka elää eri [[pajut|pajulajeilla]] (''Salix'') sekä [[haapa|haavalla]] (''Populus tremula'') ja muilla [[poppelit|poppeleilla]] (''Populus'').<ref name="NN"/><ref name="UK"/>
== Lähteet ==
|