Ero sivun ”Vantaan Pyhän Laurin kirkko” versioiden välillä

1 233 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Suhtautumisessa keskiaikaisten kirkkojen jälleenrakentamisessa tapahtui muutamassa vuosikymmenessä radikaali muutos, ja arkkitehti, professori [[Armas Lindgren]] antoi kunnostuksesta 1920-luvulla jyrkkäsanaisen lausunnon, jossa hän kiitti ainoastaan sen teknistä suoritusta. Maalaustyöt tehtiin Lindgrenin suunnitelmien perusteella, lämmitysjärjestelmä uusittiin, ja 1934 kirkkoon vedettiin sähköt. Laajempia korjauksia tehtiin jälleen 1970-luvulla, ja kirkon 500-vuotisjuhlia valmisteltaessa tehtiin jonkin verran sisätilojen ja kalusteiden korjausta.<ref>Knapas s. 110–117.</ref>
 
==Suomalainen puukirkko==
==Puukirkko==
Helsingin pitäjän seurakunnassa, kuten muissakin Uudenmaan rannikon enemmistöltään ruotsinkielisissä seurakunnissa, pidettiin jumalanpalvelukset [[Ruotsin kieli|ruotsin kielellä]]. 1600-luvulla suomenkielinen väestö kuitenkin lisääntyi Uudenmaan rannikolla, mikä johti vaatimuksiin suomenkielisten jumalanpalvelusten pitämisestä. Koska sekä ruotsinkieliset että suomenkieliset halusivat pitää jumalanpalveluksensa samaan vakiintuneeseen jumalanpalvelusaikaan, ongelma ratkaistiin useissa seurakunnissa rakentamalla pääkirkon yhteyteen erillinen suomalainen kirkko. Nämä kirkkorakennukset olivat puisia ja vaatimattomia; ainoa nykypäiviin asti säilynyt on [[Porvoon tuomiokirkko|Porvoon tuomiokirkon]] yhteydessä.<ref>Knapas, s. 60–61.</ref>
Kivikirkossa pidettiin [[Ruotsin kieli|ruotsinkieliset]] [[Jumalanpalvelus|jumalanpalvelukset]]. Kasvanutta suomenkielistä väestönosaa varten rakennettiin kirkon viereen pieni puukirkko, joka mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1660-luvulla ja jossa [[Suomen kieli|suomenkieliset]] jumalanpalvelukset pidettiin 1800-luvun alkupuolelle asti. Kun suomenkieliset jumalanpalvelukset oli siirretty pääkirkkoon, puukirkko purettiin 1818. Kivikirkon pääoven edessä on neljästä graniittilaatalla olevasta kivikuutiosta muodostuva puukirkon muistomerkki ([[1968]]), jonka on suunnitellut kuvanveistäjä [[Heikki Häiväoja]].<ref>Knapas, s. 60–61.</ref>
 
Pyhän Laurin kirkon yhteyteen rakennettu suomalainen puukirkko mainitaan asiakirjoissa ensimmäisen kerran 1660-luvulla. Se sijaitsi kivikirkon länsipuolella, silloisen kirkkotarhan ulkopuolella. [[Pikkuviha]]n aikana rappiolle päässeen kirkon tilalle rakennettiin 1740-luvulla uusi kahdeksankulmainen puukirkko. Tyyliltään se muistutti ilmeisesti samaan aikaan rakennettua [[Östersundomin kirkko]]a.<ref>Knapas, s. 60–61.</ref>
 
Vuonna [[1815]] huonokuntoinen puukirkko oli pikaisten korjaustöiden tarpeessa. Seurakunnan enemmistö kuitenkin vastusti tätä, koska suomenkielisen väestön lukumäärä oli laskenut niin vähäiseksi ettei erillisen kirkon ylläpitoa pidetty järkevänä. Suomenkieliset jumalanpalvelukset siirrettiin kivikirkkoon, jossa ne pidettiin sunnuntai-aamuisin ennen ruotsinkielisiä. Puukirkko myytiin huutokaupalla ja purettiin [[1818]]. Pyhän Laurin kirkon pääoven edessä on nykyisin neljästä graniittilaatalla olevasta kivikuutiosta muodostuva puukirkon muistomerkki ([[1968]]), jonka on suunnitellut kuvanveistäjä [[Heikki Häiväoja]].<ref>Knapas, s. 60–61.</ref>
 
==Kirkkorakennus==
1 016

muokkausta