Ero sivun ”Vantaan Pyhän Laurin kirkko” versioiden välillä

ei muokkausyhteenvetoa
p
|tieto vuodelta = 2010
}}
'''Vantaan Pyhän Laurin kirkko'''<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.vantaa.fi/en/i_perusdokumentti.asp?path=1%3B135%3B138%3B174%3B64504| Nimeke =Pyhän Laurin kappeli, S:t Lars kapell| Julkaisu = Vantaa.fi| Julkaisija =Vantaan kaupunki| Viitattu = 24.8.2010}}</ref> eli '''Helsingin pitäjän kirkko''' on [[Helsingin pitäjä]]n (''Helsinge'') yli viisisataavuotias [[keskiaika]]inen [[harmaakivikirkko]]. KirkonSe kaikkion palavatpääkaupunkiseudun osatvanhin tuhoutuivatrakennus vähäistäja irtaimistoaVantaan lukuunkaupungin ottamattakeskuskirkko, tulipalossahallinnollisesti [[7.se toukokuuta]]kuuluu [[1893]]<ref>Knapas,Tikkurilan s. 33</ref>, minkä jälkeen kirkko kunnostettiin raunioista silloisia tyyli-ihanteita noudattaen [[Uusgotiikkaseurakunta|uusgoottilaiseenTikkurilan tyyliinseurakuntaan]].<ref name=mtv"plauri" />. Kirkko ympäristöineen kuuluuon nykyisin [[Vantaa]]nosa [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]n kaupunginosaanä, jossa sitä ympäröi Etelä-Suomen parhaiten säilynytsäilynyttä historiallista kirkonkylämiljöökirkonkylämiljöötä<ref>Knapas, s. 7.</ref>. Se on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus ja nykyisin Vantaan seurakuntayhtymän [[Tikkurilan seurakunta|Tikkurilan seurakunnan]] kirkko. Se on Vantaan keskuskirkko ja tärkeä konserttikirkko.<ref name="plauri" />
 
Pyhän Laurin kirkko on rakennettu 1400-luvun puolivälissä. Kirkko tuhoutui kiviosia lukuun ottamatta tulipalossa [[7. toukokuuta]] [[1893]]<ref>Knapas, s. 33</ref>, minkä jälkeen kirkko kunnostettiin raunioista silloisia tyyli-ihanteita noudattaen [[Uusgotiikka|uusgoottilaiseen tyyliin]]<ref name=mtv/>. Kirkko ympäristöineen kuuluu nykyisin [[Vantaa]]n [[Helsingin pitäjän kirkonkylä]]n kaupunginosaan, jossa sitä ympäröi Etelä-Suomen parhaiten säilynyt kirkonkylämiljöö<ref>Knapas, s. 7.</ref>. Se on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus ja nykyisin Vantaan seurakuntayhtymän [[Tikkurilan seurakunta|Tikkurilan seurakunnan]] kirkko. Se on Vantaan keskuskirkko ja tärkeä konserttikirkko.<ref name="plauri" />
 
Kirkon uudelleen rakentaminen tai, kuten asia silloin ilmaistiin, [[restaurointi]], kuuluu 1800-luvun lopun kulttuurikontekstiin, jossa keskiajan arkkitehtuuriin suhtautuminen oli muuttunut sitä arvostavaksi. Vuonna 1883 oli astunut voimaan asetus muinaismuistomerkkien rauhoittamisesta ja suojelemisesta.<ref>Kanapas, s. 77</ref>
 
==Kirkon historia==
Helsingin pitäjän seurakunta kuuluu Uudenmaan rannikon keskiaikaisiin emäseurakuntiin, ja se on perustettu viimeistään 1300-luvun lopulla Vantaan- ja Keravanjokien väliselle alueelle.<ref>Knapas, s. 22, 163.</ref> Seurakunnan keskus oli Helsingin pitäjän kirkonkylä joka sijaitsi liikenteellisesti edullisella paikalla [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] ja [[Keravanjoki|Keravanjoen]] haaraumakohdassa, [[Kuninkaantie]]n varrella.<ref name="plauri">{{Verkkoviite | Osoite =http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:nFVxVEqGaZYJ:www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila/kirkot/plaurin_kirkko/plaurin_kirkko+vantaan+%22pyh%C3%A4n+laurin+kirkko%22+kuninkaantie&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi| Nimeke =Vantaan Pyhän Laurin kirkko | Selite =Googlen välimuisti| Viitattu = 24.8.2010}}</ref>. Ensimmäinen asiakirjamaininta kylässä sijainneesta puukirkosta on vuodelta [[1401]]. Kirkko oli omistettu pyhälle Laurille eli [[diakoni]] [[Pyhä Laurentius|Laurentiukselle]], joka koki [[marttyyri]]kuoleman [[Rooma]]ssa vuonna 252.<ref>Knapas, s. 35.</ref><ref>Knapas, s. 41.</ref>
 
PyhänNykyisen Laurinkivikirkon kirkontarkasta valmistumisvuotenaiästä pidettiinon pitkäänesitetty vuottaeri 1494,tulkintoja. jolloinSen rakentamisajankohana pidettiin pitkään 1490-lukua. vanhinVanhin säilynyt sitäkivikirkkoa koskeva asiakirja, valtaneuvos Gregers Matinpojan kirkolle antama lahjoitustestamenttilahjoitus, on päivätty vuonna [[1494]]. ToinenTämän arvioituajoituksen valmistumisvuosiperusteella onkirkon ollut500-vuotisjuhlia 1496.vietettiin vuonna [[1994]]<ref>Knapas, s. 42.</ref> Sen jälkeen kun 1994 vietettiin kirkon 500-vuotisjuhlia, tutkijaTutkija [[Markus Hiekkanen]] on uudemmissakuitenkin väitöskirjaansa varten tekemissätekemissään tutkimuksissaantutkimuksissa arvioinut kirkon 50puoli vuottavuosisataa vanhemmaksi., Aikaisempi1400-luvun ajoituspuoliväliin. perustui testamenttilahjoituksesta kertovaan asiakirjaan,Hänen tuoreempienajoituksensa pohjana ovat muista saman kirkonrakentajan, niin kutsutun [[Pernajan mestari]]n, kirkoista tehdyt [[Dendrologia|dendrologiset]] tutkimukset.<ref name=juusela/><ref name="Hie">Hiekkanen 2007, s. 485.</ref> KirkonAiemmin suunnitteliTurun Pernajanpiispa mestari,[[Maunu jokaIII rakensiSärkilahti|Maunu myösIII [[Itä-Uusimaa|Itä-UudenmaanSärkilahden]] kivikirkot.<refon name="Hie"uskottu />vihkineen Kirkon vihki mahdollisesti Turun piispa [[Konrad Bitz]]kirkon, kunmutta aiemminHiekkasen esitettyjenajoituksen rakennusajankohta-arvioidenperusteella mukaankirkon vihkijä olisioli olluthänen edeltäjänsä [[MaunuKonrad III SärkilahtiBitz]].<ref name=juusela>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.vantaanlauri.fi/arkisto/2010/2010-08-05/teemat/Pyhan-Laurin-kirkko-nousi-nopeasti | Nimeke =Pyhän Laurin kirkko nousi nopeasti | Tekijä =Pauli Juusela| Julkaisu =Vantaan Lauri | Ajankohta =5.8.2010| Julkaisija =Vantaan seurakunta| Viitattu = 5.9.2010}}</ref>. Sen sivuitse kulki vanha [[Turku]]–[[Viipuri]]-rantatie eli [[Kuninkaantie]], niin että se näkyi kauas tielle.<ref name="plauri">{{Verkkoviite | Osoite =http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:nFVxVEqGaZYJ:www.vantaanseurakunnat.fi/tikkurila/kirkot/plaurin_kirkko/plaurin_kirkko+vantaan+%22pyh%C3%A4n+laurin+kirkko%22+kuninkaantie&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi| Nimeke =Vantaan Pyhän Laurin kirkko | Selite =Googlen välimuisti| Viitattu = 24.8.2010}}</ref>.
 
Kirkon suunnitteli Pernajan mestari, joka rakensi myös [[Itä-Uusimaa|Itä-Uudenmaan]] kivikirkot.<ref name="Hie" />
 
Pyhän Laurin kirkko palveli Helsingin pitäjän vanhaa [[emäseurakunta]]a, joka käsitti keskiaikaisessa laajuudessaan nykyisten [[Helsinki|Helsingin]] ja [[Vantaa]]n kuntien alueet sekä osia [[Tuusula]]sta, [[Nurmijärvi|Nurmijärvestä]] ja [[Espoo]]sta. Pitäjän eteläosat olivat ruotsinkielisiä ja pohjoisosat suomenkielisiä<ref>Knapas, s. 22.</ref>. Pitäjän vanhaa valta-asemaa alkoi kuitenkin horjuttaa vuonna 1550 perustettu Helsingin kaupunki, joka siirrettiin 1640-luvulla nykyiselle paikalleen [[Vironniemi|Vironniemelle]]. Kuningatar [[Kristiina]]n aikana pitäjä pieneni huomattavasti, kun sen läntisimmät osat siirrettiin 1630-luvulla Espooseen ja suomenkieliset pohjoisosat 1650-luvulla uudella ajalla perustettuihin Nurmijärven ja Tuusulan [[Kirkkopitäjä|kirkkopitäjiin]]. Lopulta 1652 Helsingin pitäjän seurakunta menetti hallinnollisen itsenäisyytensä ja se liitettiin palkkapitäjänä Helsingin kaupunkiseurakuntaan.<ref>Knapas, s. 46.</ref> Se tarkoitti myös kirkkoherran menettämistä. Oman kirkkoherran seurakunta sai uudestaan 1865.<ref name=valt>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.valt.helsinki.fi/projects/kmuisti/matapupu/suutari/historia/kirkosrk.htm| Nimeke =Seurakunnat ja kirkot| Tekijä =Liisa Nordman| Julkaisu =MaTaPuPu | Ajankohta = 2001|Viitattu = 24.8.2010}}</ref>
===Yleiskuva===
[[Tiedosto:Helsingin pitajan kirkko asehuonepaaty.jpg|thumb|200px|Eteläsivun asehuoneen koristepääty.]]
Pyhän Laurin kirkko muistuttaa ulkomuodoltaanulkonäöltään ja mittasuhteiltaan muita itäisen Uudenmaan keskiaikaisia kivikirkkoja, kuten: [[Porvoon tuomiokirkko]]a, [[Sipoon vanha kirkko|Sipoon vanhaa kirkkoa]] tai, [[Pyhtään Pyhän Henrikin kirkko]]a ja [[Pernajan kirkko]]a. SenYhtäläisyyksien perusteella kaikkien näiden kirkon suunnittelijana on pidetty niin kutsuttua [[Pernajan mestari]]a, tuntemattomaksi jäänyttä, ilmeisesti saksalaista kirkonrakennusmestaria.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://213.250.93.194/asiakas/evl/ktuutiset.nsf/45a7bb2db5c79b9ac2256c9e005786b4/2e9c37dfd4be0cc3c2256d8e00285cbc?OpenDocument | Nimeke =Pernajan kirkko viettää 650-vuotisjuhlaansa | Ajankohta =26.8.2003|Julkaisija =Kirkon tiedotuskeskus | Viitattu = 3.9.2010}}</ref> Pyhän Laurin kirkon ulkoasu on kuitenkin kokenut huomattavia muutoksia vuoden [[1893]] tulipalon jälkeisessä jälleenrakennuksessa. Kirkon nykyinen asu ononkin sekoitus keskiaikaa ja 1890-luvun [[uusgotiikka]]a. Kirkossa oli ennen tulipaloa tervattu paanukatto. Korjausten yhteydessä siihen asennettiin peltikatto.<ref name=valt />
 
Kirkko on 27,6 m pitkä ja 17,4 m leveä. Sen pinta-ala on 600 neliömetriä.<ref name=valt /> Kirkkorakennus on vanhaan kristilliseen tapaan itä–länsi-suuntainen. [[Alttari]] on itäpäädyssä, auringonnousun ja uudelleensyntymän ilmansuunnassa. Kiviset ulkoseinät oli alun perin [[kalkki|kalkittu]] valkeiksi,<ref>Knapas, s. 36</ref>, mutta pinta ei ollut enää yhtenäinen ennen tulipaloa, ja seinät jätettiin korjauksessa paljaiksi.<ref>Knapas, s. 91</ref>
[[Tiedosto:St Lawrence church in Vantaa.JPG|thumb|200px|Kirkon tapuli. Kuvaa suurentamalla näkyy vanhan ja uuden tiilimuurauksen raja.]]
 
Tyypillinen keskiaikaisen kirkkoarkkitehtuurin piirre on korkeat tiilikoristellut päädyt. Länsipäädyn yläosaa verhoavat punatiiliset koristekuviot ovat yhä alkuperäisessä asussaan; kuviot ovat tiiliverhoilulla ympäröityjä syvennyksiä joiden pohjat on kalkittu valkeiksi. Päädyn keskellä on suuri risti, jonka yläpuolella on kaksi neliapilakuviota ja alapuolella rivi suippokaaria. Alimpana on rivi ympyräkuvioita ja niiden alla leveä koristesyvennys, jossa on ruotsinkielinen raamatunlause ''En dag i Dina gårdar är bättre än eljest tusende. Ps. 84:11'' ("Yksi päivä sinun esikartanoissasi on parempi kuin tuhat muualla". Vuoden 1933 suomennos.). Kirjoitus muurattiin seinään korjaustöiden yhteydessä, ja sen valitsi seurakunnan tuolloinen kirkkoherra, rovasti J. J. Fogelberg.<ref name="Knapas88–90" /> Itäpääty, jota alun perin koristi vain yksinkertainen ristikuvio, purettiin ja rakennettiin kokonaan uudelleen 1890-luvulla; syynä tähän oli päädyn kallistuminen, josta oltiin huolestuttu jo ennen tulipaloa. Nykyisin itäpäätyä koristavat Theodor Höijerin suunnittelemat, keskiaikaista muotokieltä jäljittelevät koristekuviot.
 
Kirkossa oli ennen tulipaloa tervattu paanukatto. Korjausten yhteydessä siihen asennettiin peltikatto.<ref name=valt />
 
===Tapuli===
1 016

muokkausta