Ero sivun ”Afganistanin sota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
historian vääristämistä |
p miten niin historian vääristämistä? |
||
Rivi 31:
}}
'''Afganistanin sota''' alkoi [[Mohammed Daud Khan]]in syrjäytettyä maan viimeisen kuninkaan 1973 tehtyä maasta tasavallan. Uutta hallintoa tukivat armeija ja suurten kaupunkien väestö. Heinäkuussa 1975 "muslimiveljet" julistivat kaatavansa tasavallan ja perustavansa islamilaisen valtion. Vuoden 1977 lopulla maan tilanne kiristyi, kun hallitus oli tehnyt maasta yksipuoluevaltion ja kävi vasemmistolaisia ryhmiä vastaan. 27. huhtikuuta 1978 kommunistinen PDPA aloitti vallankaappauksen Kabulissa armeijan tuella ja Daud syöstiin vallasta ja maa julistettiin demokraattiseksi tasavallaksi. Islamistiryhmät saivat nyt tukea Pakistanista ja jatkoivat taistelua PDPA:ta ja sitä tukenutta Neuvostoliittoa vastaan pyhän sodan nimissä.<ref>Ghulam Ahmad Waak, A new history of Afghanistan, University of Helsinki, Aleksanteri-instituutti, sivu 6–</ref>
27. joulukuuta 1979 Neuvostoliitto teki laskuvarjojoukkojen avulla palatsivallankumouksen ja miehitti samalla maan pääkaupungin Kabulin ja myöhemmin maan tärkeimmät kaupungit massiivisella sotilasoperaatiolla. Kommunistihallintoa vastaan nousivat [[mujahideen]] -muslimisissit, jotka saivat tukea muun muassa [[Pakistan]]ista, arabimaista ja [[Yhdysvallat|Yhdysvalloista]]. Neuvostoliittoa vastaan suunnattiin miehityksen vuoksi merkittäviä talouspakotteita ja [[Moskovan olympialaiset|Moskovan olympialaisiin]] 1980 kohdistui laaja boikotti. [[Kylmä sota]] saavutti 1980-luvun alussa uuden lakipisteensä. Afganistanin sota kesti vuoteen 1989, jolloin Neuvostoliitto vetäytyi pahoin raunioituneesta maasta. Ihmisiä oli kuollut 1,3 miljoonaa ja noin kuusi miljoonaa eli pakolaisina.<ref>McCauley, s.56</ref> Sota aiheutti suhteellisesti ottaen maailman laajimman muuttoliikkeen sitten toisen maailmansodan.<ref> Arvo Santonen (toim.) Kansainvälinen. TyöväenliikeAasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa.Weilin+Göös, Amer-yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino Espoossa 1989, s. 86. </ref> Neuvostojoukkojen vetäydyttyä taistelut jatkuivat sisällissotana.
| |||