Ero sivun ”Korean Airin lento 007” versioiden välillä

Ennen Korean Airin lennonlentoa 007 aikoihin [[Yhdysvaltain laivasto]] järjesti pohjoisella [[Tyyni valtameriTyynimeri|Tyynellä valtamerelläTyynellämerellä]] FleetEx '83 -meriharjoituksen. HarjoituksessaHarjoituksen aikana lentotukialusten [[USS Midway (CV-41)|USS ''Midwayn'']] ja [[USS Enterprise (CVN-65)|USS ''Enterprisen'']] lentokoneet lensivät Neuvostoliiton huippusalaisten ohjustukikohtien ylitse [[Kuriilit|Kuriileilla]]. jaNeuvostoliiton Kamtšatkanilmapuolustuksen niemimaallakyvyttömyys ampua ilmatilaa rikkovia yhdysvaltalaisia hävittäjiä alas herätti tyytymättömyyttä tukikohtien komentajissa. Neuvostoliiton tukikohtienilmavoimien komentajathävittäjillä osoittivatoli tyytymättömyyttäkuitenkin ilmapuolustuksenrajallinen kyvyttömyydestä[[toimintasäde]], ampuakoska alasniihin ilmatilaatankattiin rikkovia[[polttoaine]]tta yhdysvaltalaisiavain suihkuhävittäjiä50 minuutin lennon ajaksi. Neuvostoliitto halusi estää hävittäjälentäjien loikkaukset länteen, kun yliluutnantti [[Viktor Ivanovitš Belenko]] oli lentänyt [[MiG-25]]:llä [[Japani]]in vuonna 1976.

1. syyskuuta 1983 Neuvostoliitto aikoi suorittavaa ohjuskokeen Kamtšatkan niemimaalla. Ohjuskoetta seurasi [[Yhdysvaltain ilmavoimat|Yhdysvaltain ilmavoimien]] [[Boeing RC-135]] -tiedustelukone, jonka neuvostoviranomaiset sanoivat vakoilleen tukikohtia. Länteen loikannut Neuvostoliiton ilmavoimien kapteeni Alexander Zujev paljasti vuonna 1993, että kymmenen vuorokautta ennen Korean Airin lentoa 007 arktiset tuulenpuuskat olivat sammuttaneet Neuvostoliiton [[tutka]]t Kamtšatkan niemimaalla. Rajallinen tutkan kantama viivytti neuvostoliittolaisiaNeuvostoliittoa tunnistamattomien lentokoneiden havaitsemisessahavannoinnissa ja jäljittämisessä.

Korean Airin lennolle 007 lähetettiin ilmoitus, että Anchoragen [[VHF-monisuuntamajakka|VOR-majakka]] ei ollut käytössä huollon takia, mutta lentäjät eivät piitaneet siitä. Lentäjät eivät siirtyneet [[inertiasuunnistus|inertiasuunnitukseen]], vaikka kone oli radionavigointimajakoiden kantaman ulottumattomissa. Kymmenen minuuttia nousun jälkeen Anchoragen kansainväliseltä lentoasemalta matkustajakone teki ylimääräisen 245 asteen käännökseen pohjoiseen, mutta kallistuksen takia kone poikkesi alkuperäisestä lentoreitistä. Lennon alkuperäinenalkuperäisen lentoreittilentoreitin Tyynenmeren yllä olikuului olla 30 kilometrin päässä Neuvostoliiton ilmatilasta, mutta koneen reitti poikkesilensi 500 kilometrilläkilometrin päässä suunnitellusta reitistä. SeKone lensi viiden ja puolen tunnin ajan väärällä[[Beringinmeri|Beringinmeren]] reitilläyllä suoraan Neuvostoliittoon. Lento ylitti Tyynellämerellä [[päivämääräraja]]n, jolloin päiväysPäiväys vaihtui 31. elokuusta 1. syyskuuksi, kun lento ylitti Tyynellämerellä [[päivämääräraja]]n. Kone lensi Kamtšatkan niemimaan pohjoispuolelta, kun sen piti alun perin välttää Neuvostoliiton ilmatilaa ja lentää etelän kautta [[Japani]]nJapanin pohjoissaarten yläpuolelta [[Japaninmeri|Japaninmeren]] kautta Souliin. Koneen lentäjät eivät tienneet virheestä, vaan luulivat alasampumiseen asti lentävänsä oikeallasuunnitellulla reitillä.

Korean Airin lento 007 eksyi Neuvostoliiton kiellettyyn ilmatilaan Kamtšatkan niemimaalla kello 15.51 UTC. Neuvostoliiton ilmavoimat lähetti Sahalinilla sijaitsevasta Smirnykhin lentotukikohdasta yhden [[MiG-23]]:n ja Dolinsk-Sokolin lentotukikohdasta kolme Suhoi Su-15:ta jäljittämään konetta, joka oli 80 kilometrin päässä Kamtšatkan niemimaasta. Neuvostoliittolaisten upseerien näkemykset menettelystä ilmatilaa rikkovan koneen kanssa poikkesivat toisistaan: kenraali Valeri Kamenski puolsi koneen mallin tunnistamista, mutta Dolinsk-Sokolin lentotukikohdan komentaja kenraali Anatoli Kornukov halusi antaa hävittäjille hyökkäyskäskyn. Hävittäjät eivät kuitenkaan onnistuneet jäljittämään konetta. Korean Airin lento 007 viipyi tunnin ajan Neuvostoliiton ilmatilassa ennen kuin se lensi Kamtšatkan niemimaalta Ohotanmeren kansainvälisille vesille. Kone palasi Sahalinin saarilla takaisin Neuvostoliiton ilmatilaan. Ennen alasampumista Korean Airin lento 007 oli viipynyt yhteensä kahden tunnin ajan Neuvostoliiton ilmatilassa.

HävittäjätNeljä havaitsivathävittäjää teki havainnon Neuvostoliiton ilmatilaan palaavanpalaavasta Korean Airin lennon 007 Sahalinin yllä. Matkustajakoneen paluu vakuutti neuvostoliittolaiset uskomaan, että Korean Airin lento 007 oli tullut vakoillakseen Neuvostoliiton tukikohtia. Neuvostoliiton lennonjohto määräsi majuri Gennadi Osipovišin Suhoi Su-15:n tulittamaan varoituslaukauksia koneelle. Korean Airin lennon 007 lentäjät eivät nähneet varoituslaukauksia, koska Osipovišin hävittäjän [[konetykki|konetykissä]] ei ollut [[valojuova-ammus|valojuova-ammuksia]]. Osipoviš ampui yli 200 laukausta, mutta matkustajakone jatkoi takaisin kansainvälisille vesille. Tokion lennonjohto myönsi Korean Airin lennolle 007 luvan hidastaa nopeutta ja nousta korkeutta. Osipoviš tulkitsi koneen tekevän tahallisen väistöliikkeen vältelläkseen hävittäjiä. Kenraali Kornukov ei halunnut koneen pakenevan kansainvälisille vesille, joten hän antoi everstiluutnantti Titovninin kautta Osipovišille käskyn tuhota Korean Airin lento 007 kello 18.26 UTC. Osipovišillä ei ollut aikaa harkita alasampumista, koska hänen hävittäjänsä polttoaine oli loppumassa. Osipoviš ampui kaksi [[K-8 (ohjus)|Kaliningrad K-8]] -ilmatorjuntaohjusta koneen perään Moneronin saaren lieppeillä. Pitkään uskottiin lentäjän erehtyneen luulemaan Boeing 747 -matkustajakonetta RC-135-tiedustelukoneeksi. Vuonna 1996 Osipoviš kuitenkin kertoi haastattelussa, ettei lennonjohto edes kysynyt häneltä koneen mallista, vaikka hän oli huomannut vilkkuvalot koneen siivenkärjissä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Michael R. Gordon | Nimeke = Colonel Osipovich &ndash; No Regrets | Osoite = http://users.rcn.com/lana.interport/link/colonel.html | Ajankohta = 9.12.1996 | Julkaisija = New York Times | Viitattu = 16.11.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>

Korean Airin lento 007 oli 11&nbsp;000 metrin korkeudessa maanpinnasta, kun ilmatorjuntaohjukset vaurioittivat koneen runkoa. Ohjukset vahingoittivat koneen [[hydrauliikka]]a ja puhkoivat pikkuruisia reikiä runkoon. Reikien takia [[ilmanpaine]] katosi matkustamossa ja matkustajien oli otettava happinaamarit. Kello 18.27 UTC viimeisessä ohjaamon ääninauhurin tallenteessa Korean Airin lennon 007 lentäjät ilmoittivat Tokion lennonjohdolle koneen menettävänmenettävänsä korkeutta, kun kone oli enää 5&nbsp;000 metrissä maanpinnasta. Kello 18.28 UTC matkustajakone teki käännöksen pohjoiseen. Osipoviš ilmoitti lennonjohdolle ampuneensa kohteen alas, mutta todellisuudessa kone ei pudonnut välittömästi. Kone jatkoi matkaansa lähes yhdeksän minuutin ajan ennen kuin se putosi 4&nbsp;000 metristä Japaninmeren kansainvälisille vesille kello 18.35 UTC. 300 metrin korkeudessa Korean Airin lento 007 katosi [[Japanin itsepuolustusvoimat|Japanin itsepuolustusvoimien]] tukikohdan tutkasta [[Hokkaidō]]n [[Wakkanai]]ssa. Kaikki 269 matkustajaa ja miehistönjäsentä kuolivat turmassa.

Kylmän sodan jännitteiden takia tapahtuman kulusta ei ollut välitöntä tarkkaa tietoa. Kuusi tuntia alasampumisen jälkeen Etelä-Korean hallitus ilmoitti, että Korean Airin lento 007 oli lentoasemalla Neuvostoliitossa, mutta kaikki matkustajat ja miehistönjäsenet olivat kunnossa. [[Yhdysvaltain ulkoministeri]] [[George P. Shultz]] piti lehdistötilaisuuden välikohtauksesta 1. syyskuuta. Juri Andropovin hallinto ei alun perin halunnut tunnustaa Korean Airin lennon 007 alasampumista, vaan yritti salata välikohtauksen. Kaksitoista tuntia alasampumisen jälkeen Neuvostoliiton uutistoimisto [[Itar-Tass|Tass]] väitti neuvostoliittolaisten hävittäjien kohdanneen tunnistamattoman lentokoneen, joka rikkoi Neuvostoliiton ilmatilaa Sahalinilla. Totuus Korean Airin lennon 007 kohtalosta varmistui 2. syyskuuta. 5. syyskuuta presidentti Reagan tuomitsi Korean Airin lennon 007 alasampumisen televisiopuheessa, jossa hän nimitti tapausta "[[rikos ihmisyyttä vastaan|rikokseksi ihmisyyttä vastaan]]" ja "epäinhimilliseksi raakalaismaisuudeksi".<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Address to the Nation on the Soviet Attack on a Korean Civilian Airliner | Osoite = http://www.reagan.utexas.edu/archives/speeches/1983/90583a.htm | Ajankohta = 5.9.1983 | Julkaisija = Ronald Reagan Presidential Library | Viitattu = 23.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Reagan syytti turmasta Neuvostoliiton johdon välinpitämättömyyttä inhimillisestä kärsimyksestä. 6. syyskuuta Yhdysvaltain YK-lähettiläs [[Jeane Kirkpatrick]] antoitodisti [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]lle selvityksenNeuvostoliiton syylistyneen Korean Airin lennon 007 alasampumiseen äänitallenteella, jossa Japanin itsepuolustusvoimien Wakkanain tukikohta oli salakuunnellut Neuvostoliiton viestintää alasampumisen välikohtauksestaaikana. Samana päivänä Neuvostoliitto tunnusti ensimmäisen kerran Korean Airin lennon 007 alasampumisen, mutta syytti välikohtausta Yhdysvaltain tahalliseksi provokaatioksi. 8. syyskuuta Shultz tapasi Neuvostoliiton ulkoministeri [[Andrei Gromyko]]n [[Madrid]]issa, mutta Gromyko ei vastannut Yhdysvaltain kysymyksiin välikohtauksesta. 12. syyskuuta Neuvostoliiton [[veto-oikeus]] esti turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jossa tuomittiin matkustajakoneen alasampuminen.

KahdeksanNeuvostoliitto vuorokauttamääräsi Korean Airin lennon 007 hylyn etsinnät vain puoli tuntia alasampumisen jälkeen. Neuvostoliiton armeijanhelikopterit komentajaja marsalkkasotalaivat [[Nikolailähetettiin Ogarkov]]Moneronin kiistisaaren Neuvostoliitonvesille. tietävänNeuvostoliitto matkustajakoneenkuitenkin onnettomuuspaikanhalusi sijaintia.estää Todellisuudessamuiden Neuvostoliittomaiden olietsinnät, kuitenkinjoten määrännytkahdeksan etsinnätvuorokautta vainKorean puoliAirin tuntialennon 007 alasampumisen jälkeen. Neuvostoliiton helikopteritarmeijan jakomentaja sotalaivatmarsalkka lähetettiin[[Nikolai MoneroninOgarkov]] saarenkiisti vesilleNeuvostoliiton tietävän matkustajakoneen onnettomuuspaikan sijaintia. Etelä-Korea laittoi YhdysvallatYhdysvaltain ja Japanin hallitukset etsimään matkustajakoneen hylkyä ja ihmisten ruumiita. Neuvostoliitto yritti häiritä Yhdysvaltain, Etelä-Korean ja Japanin laivojen toimintaa. Neuvostoliittolaiset syyllistyivät muun muassa tutkimuslaitteiston vahingoittamiseen, väärien signaalien lähettämiseen, sotalaivojen laittamiseen törmäyskurssille muita aluksia päin ja pommittajien lennättämiseen onnettomuuspaikalla. Neuvostoliiton sukeltajat eivät havainneet ruumiita merenpohjasta, mutta 9. syyskuuta aallot huuhtoivat Hokkaidōn rannalle kolmetoista kappaletta ihmisen ruumiinosia. 26. syyskuuta KGB:n kenraalimajuri A. I. Romanenko luovutti yhdysvaltalaisille ja japanilaisille matkustajien kenkiä, joiden neuvostoliittolaiset väittivät kelluneen vedessä ja lojuneen rannalla Sahalinin ja Moneronin saarilla. Muissa etsinnöissä löytyi muun muassa kirjoja, käsilaukkuja ja vaatteita. Matkustajakone oli hajonnut pudotuksessa kappaleiksi, mutta sukeltajat löysivät istuinpaikkoja ja rungon metallinpalasia. Tutkimukset jatkuivat läpi vuoden 1983 syksyn.

Korean Airin lennon 007 alasampuminen lietsoi Yhdysvalloissa antikommunisista ilmapiiriä ja aiheutti Etelä-Koreassa Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia. Välikohtaus kiristi Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välit [[ydinsota|ydinsodan]] partaalle. Ennen välikohtausta rauhanliike oli nakertanut Länsi-Saksaan sijoitettavien Pershing II -ydinohjusten kannatusta, mutta Korean Airin lennon 007 alasampumisen jälkeen Naton suunnitelman vastustus heikkeni. Välikohtaus kiristi Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välit [[ydinsota|ydinsodan]] partaalle. Kun Nato järjesti vuoden 1983 marraskuussa kymmenpäiväisen [[Able Archer 83]] -sotaharjoituksen, Neuvostoliitto otaksui Yhdysvaltain aikovan tehdä ydinaseiskun. Toisaalta15. Koreansyyskuuta Airin1983 lennonpresidentti 007Reagan alasampuminenantoi saiYhdysvaltain Yhdysvallatviranomaisille laajentamaanmääräyksen Anchoragenkeskeyttää lennonjohdonNeuvostoliiton tutkankansallisen kantamanlentoyhtiön 320[[Aeroflot]]in kilometristämatkustajakoneiden 1&nbsp;200lennot kilometriinyhdysvaltalaisille lentoasemille. Välikohtauksen16. johdostasyyskuuta presidentti1983 Reagan ilmoitti 16. syyskuuta 1983 Yhdysvaltain laivaston käyttämän satelliittinavigointijärjestelmän NavStarin vapauttamisesta siviilikäyttöön. Nykyisin järjestelmä tunnetaan nimellä [[GPS|Global Positioning System]]. Korean Airin lennon 007 alasampuminen sai Yhdysvallat laajentamaan Anchoragen lennonjohdon tutkan kantaman 320 kilometristä 1&nbsp;200 kilometriin. Vuonna 1986 Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Neuvostoliitto perustivat yhdessä lennonjohdon valvomaan pohjoisella Tyynellämerellä lentäviä siviililentokoneita.

[[Yhdistyneet kansakunnat]] laittoi [[Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö|Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön]] tutkimaan Korean Airin lennon 007 alasampumista. Tutkimuslautakuntaa johti suomalainen Caj Frostell.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Air Safety Accident Investigation &ndash; Reachout Committee Members| Osoite = http://www.isasi.org/reachout_members.html#Frostell | Ajankohta = | Julkaisija = International Society of Air Safety Investigators| Viitattu = 15.1.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> 2. joulukuuta 1983 julkaistussa raportissa tutkimuslautakunta päätyi lopputulokseen, jonka mukaan Korean Airin lento 007 oli joutunut Neuvostoliiton ilmatilaan inhimillisen virheen takia. Raportin mukaan koneen [[musta laatikko]] ja ihmisten ruumiit olivat kadonneet turmassa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen [[Venäjän presidentti]] [[Boris Jeltsin]] avasi Neuvostoliiton arkistot alasampumisesta tutkijoille vuonna 1992. Arkistoista löytyi muun muassa Neuvostoliiton puolustusministeri [[Dmitri Ustinov]]in allekirjoittama muistio, jossajonka kerrottiinmukaan neuvostoliittolaistenneuvostoliittolaiset salanneensukeltajat nostivat merenpohjasta Korean Airin lennon 007 mustan laatikon löytymisen 26. lokakuuta 1983.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Celestine Bohlen | Nimeke = Tape Displays the Anguish on Jet the Soviets Downed | Osoite = http://www.nytimes.com/1992/10/16/world/tape-displays-the-anguish-on-jet-the-soviets-downed.html | Ajankohta = 16.10.1992 | Julkaisija = New York Times | Viitattu = 23.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> Neuvostoliittolaiset kuitenkin salasivat löydön muilta mailta. 11. syyskuuta 1992 Jeltsin ilmoitti Etelä-Korealle, että Korean Airin lennon 007 mustan laatikon ääninauhat olivat venäläisillä. Vuoden 1992 marraskuussa Jeltsin luovutti Etelä-Korean presidentti [[Roh Tae-woo]]lle kaksi matkustajakoneen nauhurianauhurilaitetta, mutta venäläiset pitivät ääninauhat hallussaan. 8. tammikuuta 1993 ääninauhat luovutettiin [[Pariisi]]ssa Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle, joka teki uusien tietojen pohjalta päivitetyn tutkimusraportin Korean Airin lennon 007 alasampumisesta. Vuoden 1993 raportin mukaan turman monista syistä keskeisin oli se, että Neuvostoliitto ei noudattanut kansainvälistä käytäntöä tuntemattomien lentokoneiden tunnistamisesta ja pidättämisestä.