Ero sivun ”Kylmyysaavikko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteet
p →‎Kylmyysaavikko: Numeron ja yksikön väliin nbsp
Rivi 3:
== Kylmyysaavikko ==
 
Lämpötila vaihtelee kylmyysaavikolla. Esimerkiksi kylmimmän talvikuukauden aikana on -22  °C, lämpimimmän kesäkuukauden aikan lämpötila on +1  °C. Keskilämpötila noussee max. 5  °C. Lunta on kylmyysaavikon alueella suurimman osan vuodesta, tavallisesti arktiksella syyskuusta kesäkuuhun. Sademäärä on alle 200  mm, joskus vain 45 millimetriä.
 
Barentsin meren alueen kylmyysaavikot ovat syvälumisia, mutta Itä-Siperian saarten kylmyysaavikot matalalumisia. Matala lumipeite on kylmyysaavikolla kasvien kannalta parempi toisin kuin eteläisemmällä tundralla, koska paksu lumi ei tahdo sulaa kesän aikana mikä haittaa kasvien kasvua. Eteläisemmällä tundralla taas paksu lumi suojaa talvella monia kaseveja, ja sulaa melko lämpimässä kesässä kuitenkin pois kasvukauden ajaksi<ref name="russian_nature_biomes_eurasia_polar_deserts">[http://www.rusnature.info/reg/08_6.htm Polar Deserts] Biomes and Regions of Northern Eurasia , The Arctic Environments, Russian Nature</ref>.
Rivi 9:
Talvella on synkkä kaamosyö, jolloin aurinko ei nouse. Kylmyysaavikoilla on voimakkaita tuulia. Kasvillisuuden kannalta tärkeitä lämmittäviä föhntuulia on joillain vuoristoalueilla<ref name="russian_nature_biomes_eurasia_polar_deserts"/>.
 
Ylä-arktista kylmyysaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Kylmyysaavikoilla kasvaa pääasiassa [[jäkälä]]ä, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10 &nbsp;cm korkeata.
 
Eläimistönä kylmyysaavikoilla saattaa olla esimerkiksi [[jääkarhu]], [[naali|napakettu]], [[napasusi]], [[napajänis]], [[mursu]], lokkimaiset linnut.