Ero sivun ”Saaristolaivasto” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 47:
[[Kuva:Johan Tietrich Schoultz målning Slaget vid Svensksund.jpg|245px|thumb|[[Ruotsinsalmen II meritaistelu]] [[Johan Tietrich Schoultz]]in kuvaamana]]
Saaristolaivasto näytteli ratkaisevaa roolia [[Kustaan sota|Kustaa III:n sodassa]] ([[1788]]–[[1790]]). Maavoimien operaatiot olivat toissijaisia. Myös [[avomerilaivasto]] oli useimmiten poissa pelistä: sodan alkuvaiheessa se epäonnistui tehtävässään tuhota Venäjän laivasto. 1789 [[rutto]] pakotti sen pysymään [[Karlskrona]]ssa. Vuonna 1790 avomerilaivasto osallistui kyllä [[Haminan meritaistelu]]un ja [[Viipurinlahden taistelu (Viipurin kujanjuoksu)|Viipurin kujanjuoksuun]], mutta oli toimintakyvytön [[Ruotsinsalmen II meritaistelu|Ruotsinsalmen taistelun]] aikana.
=== Sodan alku===
Rivi 57:
Seuraavana vuonna venäläiset uusivat saartonsa, tällä kertaa [[Porkkala]]ssa. Ruotsin joukot kärsivät tappioita, mutta venäläiset vetäytyivät jälleen talven ajaksi.
Samaan aikaan Kymijoen
=== Viimeinen sotavuosi===
Rivi 74:
Kun [[Viapori]] antautui jo toukokuussa 1808 joutui siellä talvehtinut huomattava osa saaristolaivastosta venäläisten käsiin. Merkittävimmät aluksista olivat kaksi [[hämeenmaa (fregatti)|hämeenmaata]], ''[[Styrbjörn (fregatti)|Styrbjörn]]'' ja ''Hjalmar''. Venäläiset ottivat ne omaan käyttöönsä, joskin ''Styrbjörn'' tuhoutui jo samana purjehduskautena Lövön kahakassa Jungfrusundissa.
Loput venäläisten haltuunottamat saaristolaivaston alukset palvelivat uusia isäntiään aina [[Oolannin sota]]an asti, jonka jälkeen ne hiljalleen
Ruotsalaisille jääneet soutufregatit poistuivat luonnollista tietä, koska niitä ei enää rakennettu lisää hävityn sodan jälkeen.
| |||