Ero sivun ”Hannu Salama” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 26:
Neljäs teos ''[[Juhannustanssit]]'' ilmestyi 1964 ja [[romaani]]n vuoksi Salamaa syytettiin [[jumalanpilkka|jumalanpilkasta]]. Hänen kriitikkonsa suivaantuivat erityisesti kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”. Mutta hän sai myös puolustajia, ja hänen tuomitsemistaan vastaan järjestettiin mielenosoitus. Mielenosoittajat kysyivät kylteissään muun muassa: ”Eikö elämästä saa kirjoittaa?”. Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa [[1966]] kolmeksi kuukaudeksi [[vankeus|ehdolliseen vankeuteen]], mutta [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] [[armahdus|armahti]] hänet vuonna [[1968]]. Lisäksi kustantaja Kari Reenpää sai 2000 markan sakot ajattelemattomuudesta tehdystä jumalanpilkasta. Kustannusyhtiö [[Otava]] joutui maksamaan valtiolle 46 000 markkaa. Romaanin kiistanalaiset kohdat - sivut 139-142 - määrättiin sensuroitavaksi. Teoksen uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen [[1990]] asti.
Myös vuonna [[1972]] ilmestynyt [[romaani]] ''Siinä näkijä, missä tekijä'' herätti vapaamielisyydellään hieman kohua
Kirjassa ''[[Minä, Olli ja Orvokki]]'' esiintyy sana ''pissaliisa'', joka on nuorelle nykylukijalle sangen mielenkiintoinen huomata näin vanhassa kirjassa, sillä 2000-luvun alussa siitä muodostui yleinen nuorisokulttuurin termi ''[[pissis]]''.
Salama sai 1970-luvulla kuulla, että hänen kirjoitustensa ja elämäntapojensa katsottiin usein olevan haitaksi kommunistiselle puolueelle, jonka jäsen hän ei itse ollut.<ref>{{Lehtiviite | Otsikko=Avuttoman ihmisen aprikoija | Tekijä=Saxell, Jani | Selite=Työväenkulttuurin erikoisnumero | Julkaisu=Kulttuurivihkot | Numero=2 | Sivut=16 | Vuosi=2004 | www=http://www.kulttuurivihkot.fi/pdf/kv204.pdf | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=21.2.2009}}</ref>
|