Ero sivun ”Jarrutuskeskustelu” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Suomessa: vielä... |
p →Suomessa: typo |
||
Rivi 14:
Maaliskuussa 1970 oikeisto-oppositio ([[kokoomus]] ja [[liberaalit]]) onnistui kaatamaan hallituksen esityksen yliopiston hallinnonuudistuksesta – eli ns. [[Mies ja ääni]] -periaatteen käyttöönotosta yliopiston hallinnossa – jarruttamalla lain käsittelyä seitsemän päivää, kunnes valtiopäivät oli lopetettava tulevien eduskuntavaalien vuoksi. Hallinnonuudistusta vastustaneet professorit tehtailivat maratonpuheita kansanedustajille. Lakiesitys raukesi vaalien myötä, eikä yhtäläiseen äänioikeuteen perustuvaa hallintoa saatu koskaan Suomen yliopistoihin.<ref>Honka-hallila, s. 262–263.</ref> Jarrutuskeskustelun menestystä auttoi eduskunnan puhemies [[V. J. Sukselainen|V. J. Sukselaisen]] myötämielisyys, sillä hän ei pakottanut jarruttajia puhumaan yötä myöten tai viikkonloppuna.
Jarrutuskeskustelua käytettiin Suomessa viimeksi vuonna 1994, kun joukko [[Euroskeptismi|EU-skeptisiä]] kansanedustajia [[Paavo Väyrynen|Paavo Väyrysen johdolla]] pyrki viivästyttämään päätöstä Suomen liittymisestä [[Euroopan Unioni]]in ratkaisevasti siten, että [[Ruotsi]]n kansanäänestys EU-jäsenyydestä ehdittäisiin pitää ennen Suomen päätöstä. [[Hallitus|Hallituksen]] tarkoituksena oli, että Suomi päättäisi asiasta ennen Ruotsin kansanäänestystä. Kun jarrutus oli jatkunut neljä ja puoli vuorokautta yhtä soittoa, päätti puhemiesneuvosto 6. marraskuuta siirtää äänestystä viikkoa myöhemmin järjestettävän Ruotsin kansanäänetyksen yli.<ref>Honka-Hallila, s. 263–265.</ref> Jarruttajat saavuttivat näin periaatteessa tavoitteensa, mutta koska Ruotsin äänestystulos oli EU-jäsenyydelle myönteinen, sillä ei ollut heidän
==Lähteet==
| |||