Ero sivun ”Jarrutuskeskustelu” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 12:
Kesäkuun lopussa 1957 [[SKDL]]:n eduskuntaryhmä esti [[lapsilisä|lapsilisien]] tilapäisen leikkauksen jarruttamalla hallituksen lakiesityksen käsittelyä, kunnes se vanheni heinäkuun alkaessa (jolloin lapsilisät maksettiin).<ref>Honka-Hallila, s. 262.</ref>
 
Maaliskuussa 1970 oikeisto-oppositio ([[kokoomus]] ja [[liberaalit]]) onnistui kaatamaan hallituksen esityksen yliopiston hallinnonuudistuksesta – eli ns. [[Mies ja ääni]] -periaatteen käyttöönotosta yliopiston hallinnossa – jarruttamalla lain käsittelyä seitsemän päivää, kunnes valtiopäivät oli lopetettava tulevien eduskuntavaalien vuoksi. Hallinnonuudistusta vastustaneet professorit tehtailivat maratonpuheita kansanedustajille. Lakiesitys raukesi vaalien myötä, eikä yhtäläiseen äänioikeuttaäänioikeuteen perustuvaa hallintoa saatu koskaan Suomen yliopistoihin.<ref>Honka-hallila, s. 262–263.</ref> Jarrutuskeskustelun menestystä auttoi eduskunnan puhemies [[V. J. Sukselainen|V. J. Sukselaisen]] myötämielisyys, sillä hän ei pakottanut jarruttajia puhumaan yötä myöten tai viikkonloppuna.
 
viimeksi vuonna 1994, kun joukko [[Euroskeptismi|EU-skeptisiä]] kansanedustajia [[Paavo Väyrynen|Paavo Väyrysen johdolla]] viivästytti päätöstä Suomen liittymisestä [[Euroopan Unioni]]in ratkaisevasti siten, että [[Ruotsi]]n kansanäänestys EU-jäsenyydestä pidettiin ennen Suomen päätöstä. [[Hallitus|Hallituksen]] tarkoituksena oli, että Suomi päättäisi asiasta ennen Ruotsin kansanäänestystä.