Ero sivun ”Konfirmaatio” versioiden välillä

1 492 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
Tarkennuksia ja lisäyksiä. Artikkeli on edelleen puutteellinen, mutta kehityskelpoinen
p (Botti poisti: simple:Confirmation)
(Tarkennuksia ja lisäyksiä. Artikkeli on edelleen puutteellinen, mutta kehityskelpoinen)
__NOTOC__
[[Tiedosto:Confirmation sacarament.jpg|thumb|200px|Konfirmaatio]]
'''Konfirmaatio''' on kirkollinen toimitus, jajoka [[siirtymäriitti|aikuistumisriitti]],järjestetään johonuseimmiten osallistutaanrippikoulun yleensäpäättyessä. samanaSuomalaisessa vuonna,kulttuurissa jonakonfirmaatio täyttääon 15myös vuotta[[siirtymäriitti|aikuistumisriitti]]. Konfirmaation juuret ovat [[kaste]]tapahtumassa. [[Rippikoulu]]ssa annettavan [[kasteopetus|kasteopetuksen]] jälkeen voi tulla konfirmoiduksi, jolloin kastettu tunnustautuu kristityksi ja seurakunta rukoilee uskon vahvistusta.
 
"Konfirmaatio" -sanan juuret ovat latinan kielen sanassa "confirmare", joka tarkoittaa vahvistamista. Usein vahvistaminen ymmärretään vastoin luterilaista käsitystä kasteen vahvistamiseksi, mutta siinä on kysymys kastetun vahvistamisesta.
== Konfirmaatio evankelis-luterilaisessa kirkossa ==
 
Suomen [[evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaisessa kirkossa]] konfirmaatio mielletään [[rippikoulu]]n päätösjuhlaksi, vaikka rippikoulun voikin käydä myös osallistumatta konfirmaatioon. Rippikoulussa valmistaudutaan konfirmaatioon, joka useimmiten toimitetaan seurakunnan messun yhteydessä. Luterilaisessa kirkossa on perinteisesti korostettu konfirmaation ja ehtoolliselle osallistumisen yhteenkuuluvuutta. Aikuisrippikoulun käyneen ei tarvitse erikseen osallistua konfirmaatioon <ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055| Nimeke = Kirkkojärjestys 1:3| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
=== Konfirmaation antamat oikeudet ===
Konfirmaatio antaa oikeuden päästä [[kummi]]ksi sekä äänestää (16 vuotta täytettyä) ja asettua ehdokkaaksi (18 vuotta täytettyä) seurakuntavaaleissa. Konfirmoitu voi käydä itsenäisesti [[ehtoollinen|ehtoollisella]]. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen sen sijaan ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen. Tämä muista kirkoista poikkeava suomalais-ruotsalainen käytäntö on perintö luterilaisen kirkon 1700 - 1800 -luvuilla toimeenpanemasta erittäin voimaperäisestä lukutaitokampanjasta - samasta "lukkarinkoulusta" josta kirjailija [[Aleksis Kivi]] maalaa erittäin omaleimaisen kuvan pääteoksessaan [[Seitsemän veljestä]].
* Oikeus toimia kummina <ref> {{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055| Nimeke = Kirkkojärjestys 2:16| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
* Oikeus osallistua ehtoolliselle itsenäisesti <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931055| Nimeke = Kirkkojärjestys 3:5| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
* Vaalikelpoisuus seurakuntavaaleissa, kun konfirmoitu jäsen on tullut täysi-ikäiseksi <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931054| Nimeke = Kirkkolaki 7:3| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
 
''Kirkollinen avioliittoon vihkiminen ei edellytä konfirmaatiota, vaan siihen riittää rippikoulun käyminen.''
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa.
 
Luterilainen kirkko otti 1960-luvun alussa käyttöön [[alba (vaate)|alban]] konfirmoitavien asuna. Sitä ennen käytössä oli tytöillä valkoinen leninki tai jakkupuku, pojilla mustat housut, valkoinen paita ja musta tai valkoinen solmio tai solmuke. Joissakin seurakunnissa tämä tapa säilyi aina vuosikymmenen lopuille asti.
 
Luterilainen kirkko otti 1960-luvun alussa käyttöön [[alba (vaate)|alban]] konfirmoitavien asuna. Sitä ennen käytössä oli tytöillä valkoinen leninki tai jakkupuku, pojilla mustat housut, valkoinen paita ja musta tai valkoinen solmio tai solmuke. Joissakin seurakunnissa tämä tapa säilyi ainavielä vuosikymmenen1970-luvulla. lopuille asti.{{Lähde}}
 
Konfirmaation kaava on virsikirjan liiteosassa ja Kirkollisten toimitusten kirjassa. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/toim-kirja/02_konf_a.doc| Nimeke = Konfirmaatiomessun kaava| Tekijä = | Tiedostomuoto = doc| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
== Konfirmaatio muissa kirkoissa ==
 
Ortodoksisessa kirkossa konfirmaatio on kaksiosainen: kasteen yhteydessä suoritetaan [[mirhavoitelu]] ja kun lapsi on täyttänyt 40 päivää suoritetaan liturgian yhteydessä
[[Siunaus#Vastasyntyneen ja h.C3.A4nen .C3.A4itins.C3.A4 siunaaminen|seurakuntaan ottaminen]]. Nämä kaikki voidaan myös suorittaa peräkkäin: näin tehdään alkukirkon perintöä mukailevassa kasteliturgiassa, jonka kehitti amerikkalainen oppinut, isä professori Alexander Schmemann ja Suomeen toi isä [[arkkipiispa Paavali]]. {{Lähde}}
 
Nämä kaikki voidaan myös suorittaa peräkkäin: näin tehdään alkukirkon perintöä mukailevassa kasteliturgiassa, jonka kehitti amerikkalainen oppinut, isä professori Alexander Schmemann ja Suomeen toi isä [[arkkipiispa Paavali]].
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Katso myös ==
* [[Evankelis-luterilainen kirkko]]
28

muokkausta