Ero sivun ”Konnotaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17:
[[Tiedosto:Cross ab.gif|thumb|60px|left|Tyhjä risti]]
Semiologian eli semiotiikan alaan kuuluvat kaikenlaiset merkit, joiden joukossa kielelliset merkit ovat sikäli erikoistapaus, että niiden denotaatiot ovat keskeisiltä osiltaan selväpiirteiset: esimerkiksi suomen kielen sanan ''sika'' denotatiivinen merkitys 'sika' tiedetään varmasti (samoin sen nykyiset konnotaatiot). Myös useat kuvasymbolit ovat denotatiivisesti yksiselitteisiä. Esimerkiksi ristin kuvan † denotaatio on 'risti', mutta sen konnotaatiot, tietystä konventionaalisuudesta huolimatta, eivät ole vättämättä yhtä jaettuja; tyhjän ristin teologinen konnotaatio on 'ylösnousemus (ja siitä seuraava tie pelastukseen)', kun taas vulgaaritulkinnassa (joka on näkyvillä esimerkiksi eläinten hautausmailla ja ilmeisesti useimmiten myös sanomalehtien kuolinilmoituksissa) ristin konnotaatio on 'kuolema(ntapaus)'. Yleisessä merkkitieteessä on kuitenkin kyse mitä moninaisimmista merkeistä — tai voidaan puhua myös [[Meemi|meemeistä]] — joiden konnotaatiot eivät välttämättä ole kovin vakaita; päinvastoin, ne saattavat liittyä päiväkohtaisiin uutisiin, ja siten ne saattavat olla hyvinkin ohimeneviä. Sitä paitsi visuaalisiin ja auditiivisiin merkkeihin liittyy usein henkilökohtaista elämyksellisyyttä.
== Konnotaatio ja logiikka ==
[[Tiedosto:Parallelogram.jpg|thumb|60px|Suunnikas]]
[[Logiikka|Logiikassa]] konnotaatio tarkoittaa niitä välttämättömiä ja riittäviä ehtoja, jotka on tapana sisällyttää käsitteiden määrittelyihin. Esimerkiksi käsitteen '[[suunnikas]]' konnotaatio eli sisältö on "nelikulmio ja tasokuvio, jonka vastakkaiset sivut ovat yhdensuuntaiset ja yhtä pitkät". Käsitepareja 'denotaatio' / 'konnotaatio' ja '[[ekstensio]]' / '[[intensio]]' pidetään jonkin verran epätarkasti toistensa synonyymeina. On nimittäin erilaisia intensioita: subjektiivisia, konventionaalisia ja objektiivisia.<ref>Cohen & Nagel (1934: 31-32).</ref> Tämän mukaan konnotaatiot ovat ennen kaikkea konventionaalisia intensioita.
== Viitteet ==
Rivi 23 ⟶ 27:
== Kirjallisuus ==
* Barthes, Roland (1964) Éléments de sémiologie. ''Communications'' 4, 91-135. ([http://www.persee.fr/web/revues/home/prescript/article/comm_0588-8018_1964_num_4_1_1029 Verkkojulkaisu])
* Cohen, Morris R. & Nagel, Ernest (1934) ''An Introduction to Logic and Scientific Method.'' New York: Harcourt Brace.
* Lehtonen, Mikko (1998) ''Merkitysten maailma''. 2. painos. Tampere: Vastapaino.
* Saussure, Ferdinand de (1922/1969) ''Cours de linguistique générale'', publié par Charles Bally et Albert Sechehaye. Paris: Payot.
| |||