Avaa päävalikko

Muutokset

599 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
päivitystä, fix, yhd Aunus (kylähallintoalue)
| aluetyyppi1 = [[Tasavalta]]
| alueen_nimi1 = [[Karjalan tasavalta]]
| aluetyyppi2 = [[PiiriVenäjän (hallintoyksikkö)paikallishallinto|Piiri]]
| alueen_nimi2 = [[Aunuksen kansallinen piiri]]
| aluetyyppi3 =
| alueen_nimi3 =
| suuntanumero = +7 81436
| kotisivu =
| huomautukset = [[Aunuksen kansallinen piiri|Aunuksen kansallisen piirin]]n hallintokeskus
}}
'''Aunus''' (myös '''Aunuksenkaupunki''' ja '''Aunuksenlinna''', {{k-krl|Anus}}, {{k-ru|Олонец|Olonets}}) on kaupunki ja kaupunkikunta [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavalla]]ssa ja [[Aunuksen kansallinen piiri|Aunuksen kansallisen piirin]]n keskus. Aunus on yksi [[Venäjä|Pohjois-Venäjän]] vanhimmista kaupungeista, se sai kaupunkioikeudet puisen linnan rakennuksen jälkeen [[1649]]. Ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat jo vuodelta [[1137]]: kaupunginoikeudet Aunus sai puisen linnan rakennuksen jälkeen 1649. Itse kaupunki Aunuksenlinna sijaitsee Olongajoen ja Mägräjoen yhtymäkohdssa lähellä [[Laatokka|Laatokan]] rantaa. Aunuksella on Venäjällä "historiallinen kaupunki" -status. Kaupungissa on nykyisin 11 400 asukasta, joista noin 60 % on karjalaisia ja lisäksi kymmenkunta prosenttia suomenkielisiä.
 
==Kaupunkikunta==
Aunus on [[maatalous]]valtaisen seudun keskus. Sen sivukylässä Alavoisissa (venäjäksi Ильинский, Iljinski) harjoitetaan sahateollisuutta. Itse kaupungissa on muun muassa historiallinen museo, taidemuseo, hotelli ja urheilukoulu. Kaupungin ympäristöön on viime aikoina ilmaantunut runsaasti pietarilaisten uusrikkaiden kesämökkejä. Aunuksella on ystävyystoimintaa [[Mikkeli]]n seudulle sekä Keski-Kainuuseen, erityisesti [[Ristijärvi|Ristijärvelle]] ja [[Hyrynsalmi|Hyrynsalmelle]].
Aunus on nykyisin [[Paikallishallinto (Venäjä)|kaupunkikunta]], johon itse kaupungin lisäksi kuuluvat kylät Verhovje, Immalitsy, Kapšoila, Putilitsa, [[Riipuskala]], Sudalitsa, Tatšelitsa ja Tahtasovo.
 
Aunuksen kaupunkikunta rajoittuu pohjoisessa [[Nurmoila]]n, idässä [[Kuittinen|Kuittisten]] , etelässä [[Mäkriä]]n, lännessä [[Kotsila]]n ja luoteessa [[Tuksa|Tuksan maalaiskuntaan]].
 
Aunus on [[maatalous]]valtaisen seudun keskus. Sen sivukylässä Alavoisissa (venäjäksi Ильинский, Iljinski) harjoitetaan sahateollisuutta. Itse kaupungissa on muun muassa historiallinen museo, taidemuseo, hotelli ja urheilukoulu. Kaupungin ympäristöön on viime aikoina ilmaantunut runsaasti pietarilaisten uusrikkaiden kesämökkejä. Aunuksella on ystävyystoimintaa [[Mikkeli]]n seudulle sekä Keski-Kainuuseen, erityisesti [[Ristijärvi|Ristijärvelle]] ja [[Hyrynsalmi|Hyrynsalmelle]].
 
== Asukasluvun kehitys ==
Kerrotaan, että tsaari [[Pietari Suuri]] matkustaessaan Karjalassa reellä heräsi kolmesti peräjälkeen ja kysyi retkueen sijaintia. Hänelle vastattiin: "Aunuksessa". Tsaari lopulta totesi: "Aunus on varmasti Venäjän suurin kaupunki."
 
Vuonna [[ 1919]] suomalainen vapaaehtoisjoukko tunkeutui [[suurSuur-Suomi]]-aatteen siivittämänä Itä-Karjalaan. Tämä vapaaehtoinen sotilasjoukko tunnetaan nimellä [[Aunuksen retkikunta]]; retken alussa joukko valtasi lyhytaikaisesti Aunuksenkaupungin.
 
Seuraavan kerran suomalaiset valtasivat Aunuksen [[5. syyskuutaJatkosota|Jatkosodassa]] [[1941Aunuksen Karjala]] ja pysyivätAunus siellä kesäänolivat [[1944Suomi|Suomen]] saakka,miehittämänä jolloinsyyskuusta suomalaiset1941 joukotkesään joutuivat1944 palaamaan Karjalankannaksen taisteluihinsaakka. Itä-Karjala oli sotilashallinnon alaisuudessa ja hallinnon aikana kouluissa aloitettiin uudelleen suomen ja karjalan kielen opetus. Suomalaisten päämaja oli Nurmoilan kylässä hieman kaupungista pohjoiseen.
 
Jatkosodan aikana Aunukseen valmistui rautatie, [[Aunuksen rata]], joka yhdisti kaupungin [[Suomen rataverkko]]on. VuonnaNeuvostoliitossa vuonna 1970 valmistui yhteys etelään [[Lotinanpelto]]on.
Seuraavan kerran suomalaiset valtasivat Aunuksen [[5. syyskuuta]] [[1941]] ja pysyivät siellä kesään [[1944]] saakka, jolloin suomalaiset joukot joutuivat palaamaan Karjalankannaksen taisteluihin. Itä-Karjala oli sotilashallinnon alaisuudessa ja hallinnon aikana kouluissa aloitettiin uudelleen suomen ja karjalan kielen opetus. Suomalaisten päämaja oli Nurmoilan kylässä hieman kaupungista pohjoiseen.
 
Ennen kuntauudistusta 2006 nykyisen kaupunkikunnan kylät muodostivat Aunuksen kaupungista erillisen maalaiskunnan. Venäjän keisarikunnassa, ennen 1920-luvun hallintouudistusta tämä alue kuului [[Riipuskala]]n kuntaan.
Jatkosodan aikana Aunukseen valmistui rautatie, [[Aunuksen rata]], joka yhdisti kaupungin [[Suomen rataverkko]]on. Vuonna 1970 valmistui yhteys etelään [[Lotinanpelto]]on.
 
== Lähteet ==
 
==Aiheesta muualla==
*[http://www.olonec.ru/ Olonets.ru] Kaupunkiportaali
*Moi gorod -kaupunkitietosanakirja: Olonets [http://www.mojgorod.ru/r_karelija/olonec/index.html] {{ru}}
*[http://www.olon-rayon.ru/ Aunuksen kansallisen piirin viralliset sivut]
*[http://mikaeli.mikkeliamk.fi/mikaeli/arkisto/tutkimus/aunus/historiaa.htm Aunuksen historiaa ja nykypäivää]
*[http://www.delfin-tour.ru/direction/karel/podrob-karel/podrob-gorod/olonec.html/ Olonets] Turoperator Delfin
*[http://uvk.karelia.ru Aunuksen viralliset matkailusivut suomeksi]
*[http://wikimapia.org/#lat=60.9787706&lon=32.9685974&z=11&l=0&m=b Wikimapia satelliittikarttalinkki (Aunus =Olonets, Олонец)]
*[http://maps.vlasenko.net/?lon=32.94&lat=60.94 Linkki neuvostoliittolaiseen mittakaavan 1:1000000 karttaan vuodelta 1988, jossa Aunus (=Олонец, Olonets)] {{ru}}