Ero sivun ”Mongolin kirjaimisto” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti muokkasi: zh:蒙古字母 |
p w |
||
Rivi 2:
'''Mongolin kirjaimisto''' on [[mongolin kieli|mongolin kieltä]] varten [[uiguurilainen kirjaimisto|uiguurilaisen kirjaimiston]] pohjalta kehitetty kirjoitusjärjestelmä. Sen vanhimmat muistomerkit ovat peräisin 1200-luvulta.
Mongolin kirjaimisto koostuu 20 kirjaimesta sekä 8 lisämerkistä, jotka välittävät vieraiden kielten äänteitä. Ne kaikki perustuvat 14 [[uiguurilainen kirjaimisto|uiguurilaisen kirjaimiston]] merkkiin. Kirjaimilla on kaksi tai kolme varianttia riippuen niiden asemasta sanan alussa, keskellä tai lopussa. Kirjoituksen suunta on ylhäältä alas ja rivit luetaan vasemmalta oikealle.<ref name="slovar 307">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1990 | Sivu = 307 | Tunniste = ISBN 5-85270-031-2}}</ref>
Eräitä merkkejä käytettään useiden eri äänteiden merkintään, minkä ansiosta kirjaimistoa on voitu soveltaa useisiin [[mongolilaiset kielet|mongolikieliin]]. 1200-luvun lopulla luotiin [[tiibetiläinen kirjaimisto|tiibetiläiseen kirjaimistoon]] perustuva nelikulmainen variantti ja 1600-luvulla [[Zaja-Pandita]]n kehittämä ”selkeä kirjoitus” eli [[todo bitšig]], jota käytettiin varsinkin [[oiraatin kieli|oiraatin]] ja [[kalmukin kieli|kalmukin]] kielissä. [[Burjatia]]ssa klassista mongolin kirjoitusjärjestelmää sovellettiin vuoteen 1931 ja [[Mongolia]]n alueella vuoteen 1945 saakka. [[Kiina]]n [[Sisä-Mongolia]]ssa asuvat [[mongolit]] käyttävät kirjaimistoa vielä nykyäänkin.<ref name="slovar 307" />
|