Wikipedia

Ero sivun ”Korean Airin lento 007” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
Raksu (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
1 788 muokkausta
laajennusta
Rivi 1:
{{Lento-onnettomuus
| Nimi = Korean Airin lennon 007 alas ampuminenalasampuminen
| Kuva = KAL007747-2.png
| Kuvateksti = Tietokoneella luotu kuva onnettomuuskoneesta.
| Päivämäärä = [[1. syyskuuta]] [[1983]]
| Onnettomuustyyppi = alas ampuminenalasampuminen
| Tapahtumapaikka = [[Japaninmeri]], [[Sahalin]], [[Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta|Venäjän SFNT]], [[Neuvostoliitto]]
| Lähtöpaikka = {{Yhdysvaltain lippu}} [[John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema]], [[New York City]], [[Yhdysvallat]]
| Välilaskupaikka = {{Yhdysvaltain lippu}} [[Anchoragen kansainvälinen lentoasema]], [[Anchorage]], [[Alaska]], [[Yhdysvallat]]
| Määränpää = {{Etelä-Korean lippu}} [[Gimpon lentoasema]], [[SeoulSoul (kaupunki)|Soul]], [[Korean tasavalta|Etelä-Korea]]
| Kuolleita = 269
| Loukkaantuneita = 0
| Lentokoneen malli = [[Boeing 747]]
| Lentoyhtiö = {{Etelä-Korean lippu}} [[Korean Air]]
Rivi 16:
| Matkustajia = 246
| Miehistöä = 23
| Eloonjääneet = 0
}}
'''Korean Airin lento 007''' oli alun perin lento [[New York City]]stä [[Etelä-Korea]]n pääkaupunkiin [[Seoul]]in [[Alaska]]n [[Anchorage]]n kautta. Lento harhautui kurssistaan 500 km. Se lensi ensin [[Kamtšatkan niemimaa]]n yli suunnistaen kohti [[Sahalin]]in saaria ja joutui siten [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ilmatilaan. Neuvostoliittolainen [[Suhoi Su-15]] -hävittäjä ampui koneen alas ohjuksella [[Moneronin saari|Moneronin saaren]] lähellä [[1. syyskuuta]] [[1983]] epäröimättä, saatuaan johdolta suoran käskyn. Kaikki 269 matkustajaa ja miehistön jäsentä saivat surmansa.▼
 
▲'''Korean Airin lento 007''' oli alun perin lento [[New York City]]stä [[Etelä-Korea]]nSoul pääkaupunkiin [[Seoul(kaupunki)|Souliin]]in [[Alaska]]n [[Anchorage]]n kautta. Lento1. harhautui kurssistaansyyskuuta 500 km.1983 Selento lensipoikkesi ensinvahingossa [[Kamtšatkan niemimaa]]n yli suunnistaen kohti [[Sahalin]]in saariasaarille ja joutui siten [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] ilmatilaan. NeuvostoliittolainenNeuvostoliiton ilmavoimien [[Suhoi Su-15]] -hävittäjä ampui koneenmatkustajakoneen alas ohjuksella [[Moneronin saari|Moneronin saaren]] lähellä, [[1.kun syyskuuta]]hävittäjän [[1983]]lentäjä epäröimättä, saatuaan johdoltasai suoran käskyn johdolta. Kaikki 269 matkustajaa ja miehistön jäsentämiehistönjäsentä saivat surmansa, mukaan lukien yhdysvaltalainen politiikko [[Larry McDonald|Lawrence McDonald]]. Välikohtaus hiersi Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välejä [[kylmä sota|kylmässä sodassa]] ja herätti kansainvälistä pahennusta Neuvostoliittoa kohtaan.
Kylmä sota oli kuumimmillaan, eikä tapahtuman kulusta ollut tuolloin tarkkaa tietoa. YK:n alainen [[Kansainvälinen_siviili-ilmailujärjestö|Kansainvälinen Siviili-ilmailujärjestö]] (ICAO) asetettiin tutkimaan tapahtunutta. Tutkimuslautakuntaa johti suomalainen Caj Frostell.<ref>http://www.isasi.org/reachout_members.html#Frostell</ref>
 
==Tausta==
Pitkään arveltiin, että lentäjä oli erehtynyt luulemaan [[Boeing 747]] -matkustajakonetta [[RC-135]]-tiedustelukoneeksi, mutta vuonna [[1996]] eversti Osip paljasti, ettei hänen mielipidettään koneen mallista edes kysytty.<ref>http://users.rcn.com/lana.interport/link/colonel.html</ref>
 
Kun Korean Airin lento 007 tapahtui vuonna 1983, kylmä sota Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä oli jännittynyt äärimmilleen sitten vuoden 1962 [[Kuuban ohjuskriisi]]n. 8. maaliskuuta [[Yhdysvaltain presidentti]] [[Ronald Reagan]] oli puheessaan nimittänyt Neuvostoliittoa "pahan valtakunnaksi". 23. maaliskuuta Reagan ilmoitti televisiopuheessa [[Strategic Defense Initiative]]sta, jossa Yhdysvallat yritti rakentaa avaruuteen ohjuspuolustusjärjestelmän Neuvostoliiton mannertenvälisten ballististen ydinohjusten varalta. Neuvostoliitto pelkäsi Yhdysvaltain ohjuspuolustusjärjestelmän rikkovan [[kauhun tasapaino]]n. Kun Neuvostoliitto sijoitti [[RT-21M Pioneer|SS-20]]-ydinohjuksia [[Itä-Eurooppa]]an, [[Pohjois-Atlantin liitto]] ilmoitti aikovansa sijoittaa [[Pershing (ohjus)|Pershing II]] -ydinohjuksia [[Länsi-Saksa]]an vuoden 1983 keväällä. Naton ydinohjukset Länsi-Saksassa pystyivät lentämään kymmenessä minuutissa [[Moskova]]an saakka. Neuvostoliiton johtajan [[Juri Andropov]]in hallinto laajensi [[KGB]]:n operaatio [[RJAN]]in selvittämään Yhdysvaltain kykyä suorittaa ensi-isku [[ydinsota|ydinsodassa]].
Turman syitä oli useita, mutta tärkein oli, että Neuvostoliitto ei noudattanut kansainvälistä käytäntöä tuntemattomien lentokoneiden tunnistamisesta ja pidättämisestä. Tapaus sai [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] vapauttamaan [[Yhdysvaltain laivasto]]n käyttämän satelliittinavigointijärjestelmä NavStarin siviilikäyttöön. Järjestelmän nykyinen nimitys on ''Global Positioning System'' eli [[GPS]].
 
Korean Airin lennon 007 aikoihin [[Yhdysvaltain laivasto]] järjesti pohjoisella [[Tyyni valtameri|Tyynellä valtamerellä]] FleetEx '83 -meriharjoituksen. Harjoituksessa lentotukialusten [[USS Midway (CV-41)|USS ''Midwayn'']] ja [[USS Enterprise (CVN-65)|USS ''Enterprisen'']] lentokoneet lensivät Neuvostoliiton huippusalaisten ohjustukikohtien ylitse [[Kuriilit|Kuriileilla]] ja Kamtšatkan niemimaalla. Neuvostoliiton tukikohtien komentajat osoittivat tyytymättömyyttä ilmapuolustuksen kyvyttömyydestä ampua alas ilmatilaa rikkovia yhdysvaltalaisia suihkuhävittäjiä.
Korealaiskone oli eksynyt 500 kilometriä reitiltään ja päätynyt Sahalinin saarten yläpuolelle, jossa sijaitsi Neuvostoliiton ohjustukikohta. Kone lensi kaksi tuntia Neuvostoliiton ilmatilassa. Viranomaiset sanoivat sen vakoilleen sotilaskohteita.
 
1. syyskuuta 1983 Neuvostoliitto aikoi suorittavaa ohjuskokeen Kamtšatkan niemimaalla. Ohjuskoetta seurasi [[Yhdysvaltain ilmavoimat|Yhdysvaltain ilmavoimien]] [[Boeing RC-135]] -tiedustelukone, jonka neuvostoviranomaiset sanoivat vakoilleen tukikohtia. Länteen loikannut Neuvostoliiton ilmavoimien kapteeni Alexander Zujev paljasti vuonna 1993, että kymmenen vuorokautta ennen Korean Airin lentoa 007 arktiset tuulenpuuskat olivat sammuttaneet Neuvostoliiton [[tutka]]t Kamtšatkan niemimaalla. Rajallinen tutkan kantama viivytti neuvostoliittolaisia tunnistamattomien lentokoneiden havaitsemisessa.
== Alasampumista edeltävät tapahtumat ==▼
Lento lähti New Yorkin [[John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema|JFK:n kansainväliseltä lentoasemalta]] kohti Soulin [[Gimpon lentoasema|Gimpon kansainvälistä lentoasemaa]] 35 minuuttia myöhässä [[31. elokuuta]] kello 11.50. [[Anchoragen kansainvälinen lentoasema]]lla Alaskassa se teki välilaskun, josta se lähti kello 13. 1. syyskuuta kone oli lentämässä kohti Soulia Kamtšatkan niemimaan yläpuolella [[Ohotanmeri|Ohotanmerellä]] kohti Sahalinin saaria.
 
==UhritLento==▼
Lento oli eksynyt 500 kilometria tavallisesta lentoreitistä. Kone lensi Kamtšatkan niemimaan pohjoispuolelta, kun sen piti alun perin välttää Neuvostoliiton ilmatilaa ja lentää etelän kautta [[Japani]]n pohjoissaarten yläpuolelta [[Japaninmeri|Japaninmeren]] kautta Souliin.
▲== =Alasampumista edeltävät tapahtumat ===
 
Koneen 240 matkustajasta 130 oli matkalla Soulista edelleen [[Tokio]]on, [[Hongkong]]iin ja [[Taipei]]hin. Korean Air oli tuolloin edullinen lentoyhtiö, joten monet [[Pohjois-Amerikka]]an matkustaneista aasialaisista lensivät Soulin kautta.
▲==Uhrit==
{| class="sortable wikitable" style="margin:auto; float:right; font-size:85%;"
|-
!Kansalaisuus||uhritUhrit
|-
|{{Etelä-Korea}}|| style="text-align:center;"|105 *
Rivi 73 ⟶ 70:
|'''Yhteensä'''|| style="text-align:center;"|'''269'''
|-
|- class="sortbottom"
| colspan="3" |
* 23 miehistöä, 76 matkustajaa
{|
| * 76 matkustajaa 23 miehistöä />
|}
|}
[[Tiedosto:KAL007.svg|thumb|left|250px|Korean Airin lennon 007 onnettomuuspaikka sekä suunniteltu ja todellinen lentoreitti kartalla.]]
 
Korean Airin lento 007 oli [[Boeing 747|Boeing 747-230B]] -matkustajalentokone, jonka sarjanumero oli CN20559/186 ja rekisteri HL7442. Kone oli toimitettu palvelukseen 28. tammikuuta 1972. 31. elokuuta 1983 lentokone lähti [[New York]]in [[John F. Kennedyn kansainvälinen lentoasema|John F. Kennedyn kansainvälisen lentoaseman]] portilta 15 35 minuuttia myöhässä kello 23.50 [[EDT]] (3.50 [[UTC]]). Kone teki polttoainetankkausta varten välilaskun [[Alaska]]n [[Anchoragen kansainvälinen lentoasema|Anchoragen kansainvälisellä lentoasemalla]], josta se lähti [[Soul (kaupunki)|Souliin]] kello 13.00 UTC. Lennon määränpää oli [[Korean tasavalta|Etelä-Korean]] [[Gimpon lentoasema]].
 
Korean Airin lennolla 007 oli yhteensä 246 matkustajaa, joista suurin osa oli kotoisin Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista. Koneessa oli myös 23 eteläkorealaista miehistönjäsentä. Koneen lentokapteeni oli Chun Byung-in. 22 matkustajaa oli alle 12-vuotiaita lapsia. 130 matkustajaa aikoi jatkavansa Soulista muilla lennoilla [[Tokio]]on, [[Hongkong]]iin ja [[Taipei]]hin. 1980-luvulla Korean Air oli edullinen lentoyhtiö, joten monet [[Pohjois-Amerikka]]an matkustaneista aasialaisista lensivät Soulin kautta.
 
Lennon matkustajien joukossa oli yhdysvaltalainen politiikko Lawrence McDonald, joka oli [[Georgia (osavaltio)|Georgian]] edustaja [[Yhdysvaltain kongressi]]ssa ja äärikonservatiivisen [[John Birch Society]]n puheenjohtaja. McDonald, [[Pohjois-Carolina]]n senaattori [[Jesse Helms]], [[Idaho]]n senaattori [[Steven Symms]] ja [[Kentucky]]n kongressiedustaja [[Carroll Hubbard]] oli kutsuttu Souliin esiintymään Etelä-Korean ja Yhdysvaltain välisen puolustussopimuksen 30-vuotisjuhlallisuuksissa. McDonald oli myöhästynyt alkuperäiseltä lennoltaan John F. Kennedyn kansainväliseltä lentoasemalta ja ottanut uuden lennon Korean Airillä. Anchoragen kansainvälisellä lentoasemalla Helms kutsui McDonaldin Korean Airin lennolle 015, mutta McDonald halusi matkustaa yksin Souliin. McDonald istui ensimmäisessä luokassa paikalla 02B. Helms, Symms ja Hubbard lähtivät Anchoragesta Korean Airin lennolla 015, joka lensi 15 minuuttia Korean Airin lennon 007 jäljessä.
 
Korean Airin lennolle 007 lähetettiin ilmoitus, että Anchoragen [[VHF-monisuuntamajakka|VOR-majakka]] ei ollut käytössä huollon takia, mutta lentäjät eivät piitaneet siitä. Lentäjät eivät siirtyneet [[inertiasuunnistus|inertiasuunnitukseen]], vaikka kone oli radionavigointimajakoiden kantaman ulottumattomissa. Kymmenen minuuttia nousun jälkeen Anchoragen kansainväliseltä lentoasemalta matkustajakone teki ylimääräisen 245 asteen käännökseen pohjoiseen. Lennon alkuperäinen lentoreitti Tyynenmeren yllä oli 30 kilometrin päässä Neuvostoliiton ilmatilasta, mutta koneen reitti poikkesi 500 kilometrillä. Se lensi viiden ja puolen tunnin ajan väärällä reitillä suoraan Neuvostoliittoon. Lento ylitti Tyynellämerellä [[päivämääräraja]]n, jolloin päiväys vaihtui 31. elokuusta 1. syyskuuksi. Kone lensi Kamtšatkan niemimaan pohjoispuolelta, kun sen piti alun perin välttää Neuvostoliiton ilmatilaa ja lentää etelän kautta [[Japani]]n pohjoissaarten yläpuolelta [[Japaninmeri|Japaninmeren]] kautta Souliin. Koneen lentäjät eivät tienneet virheestä, vaan luulivat alasampumiseen asti lentävänsä oikealla reitillä.
 
===Alasampuminen===
 
Korean Airin lento 007 eksyi Neuvostoliiton kiellettyyn ilmatilaan Kamtšatkan niemimaalla kello 15.51 UTC. Neuvostoliiton ilmavoimat lähetti Sahalinilla sijaitsevasta Smirnykhin lentotukikohdasta yhden [[MiG-23]]:n ja Dolinsk-Sokolin lentotukikohdasta kolme Suhoi Su-15:ta jäljittämään konetta, joka oli 80 kilometrin päässä Kamtšatkan niemimaasta. Neuvostoliittolaisten upseerien näkemykset menettelystä ilmatilaa rikkovan koneen kanssa poikkesivat toisistaan: kenraali Valeri Kamenski puolsi koneen mallin tunnistamista, mutta Dolinsk-Sokolin lentotukikohdan komentaja kenraali Anatoli Kornukov halusi antaa hävittäjille hyökkäyskäskyn. Korean Airin lento 007 viipyi tunnin ajan Neuvostoliiton ilmatilassa ennen kuin se lensi Kamtšatkan niemimaalta Ohotanmeren kansainvälisille vesille. Kone palasi Sahalinin saarilla takaisin Neuvostoliiton ilmatilaan. Ennen alasampumista Korean Airin lento 007 oli viipynyt yhteensä kahden tunnin ajan Neuvostoliiton ilmatilassa.
 
Hävittäjät havaitsivat Neuvostoliiton ilmatilaan palaavan Korean Airin lennon 007 Sahalinin yllä. Neuvostoliiton lennonjohto määräsi majuri Gennadi Osipovišin Suhoi Su-15:n tulittamaan varoituslaukauksia koneelle. Korean Airin lennon 007 lentäjät eivät nähneet varoituslaukauksia, koska Osipovišin hävittäjän [[konetykki|konetykissä]] ei ollut [[valojuova-ammus|valojuova-ammuksia]]. Osipoviš ampui yli 200 laukausta, mutta matkustajakone jatkoi takaisin kansainvälisille vesille. Tokion lennonjohto myönsi Korean Airin lennolle 007 luvan hidastaa nopeutta ja nousta korkeutta. Osipoviš tulkitsi koneen tekevän tahallisen väistöliikkeen vältelläkseen hävittäjiä. Kenraali Kornukov ei halunnut koneen pakenevan kansainvälisille vesille, joten hän antoi everstiluutnantti Titovninin kautta Osipovišille käskyn tuhota Korean Airin lento 007 kello 18.26 UTC. Osipoviš ampui kaksi [[K-8 (ohjus)|Kaliningrad K-8]] -ilmatorjuntaohjusta koneen perään Moneronin saaren lieppeillä. Pitkään uskottiin lentäjän erehtyneen luulemaan Boeing 747 -matkustajakonetta RC-135-tiedustelukoneeksi. Vuonna 1996 Osipoviš kuitenkin kertoi haastattelussa, ettei lennonjohto edes kysynyt häneltä koneen mallista, vaikka hän oli huomannut vilkkuvalot koneen siivenkärjissä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Michael R. Gordon | Nimeke = Colonel Osipovich &ndash; No Regrets | Osoite = http://users.rcn.com/lana.interport/link/colonel.html | Ajankohta = 9.12.1996 | Julkaisija = New York Times | Viitattu = 16.11.2007 | Kieli = {{en}} }}</ref>
 
Korean Airin lento 007 oli 11&nbsp;000 metrin korkeudessa maanpinnasta, kun ilmatorjuntaohjukset vaurioittivat koneen runkoa. Ohjukset vahingoittivat koneen [[hydrauliikka]]a ja puhkoivat pikkuruisia reikiä runkoon. Reikien takia [[ilmanpaine]] katosi matkustamossa ja matkustajien oli otettava happinaamarit. Kello 18.27 UTC viimeisessä ohjaamon ääninauhurin tallenteessa Korean Airin lennon 007 lentäjät ilmoittivat Tokion lennonjohdolle koneen menettävän korkeutta, kun kone oli enää 5&nbsp;000 metrissä maanpinnasta. Kello 18.28 UTC matkustajakone teki käännöksen pohjoiseen. Osipoviš ilmoitti lennonjohdolle ampuneensa kohteen alas, mutta todellisuudessa kone ei pudonnut välittömästi. Kone jatkoi matkaansa lähes yhdeksän minuutin ajan ennen kuin se putosi 4&nbsp;000 metristä kansainvälisille vesille kello 18.35 UTC. 300 metrin korkeudessa Korean Airin lento 007 katosi [[Japanin itsepuolustusvoimat|Japanin itsepuolustusvoimien]] tutkasta [[Hokkaidō]]n [[Wakkanai]]ssa. Kaikki 269 matkustajaa ja miehistönjäsentä kuolivat turmassa.
==Jälkipuinti==
 
[[Tiedosto:Soviet intelligence ships.jpg|thumb|275px|Neuvostoliiton aluksia Korean Airin lennon 007 onnettomuuspaikalla.]]
 
Kylmän sodan jännitteiden takia tapahtuman kulusta ei ollut välitöntä tarkkaa tietoa. Kuusi tuntia alasampumisen jälkeen Etelä-Korean hallitus ilmoitti, että Korean Airin lento 007 oli lentoasemalla Neuvostoliitossa, mutta kaikki matkustajat ja miehistönjäsenet olivat kunnossa. [[Yhdysvaltain ulkoministeri]] [[George P. Shultz]] piti lehdistötilaisuuden välikohtauksesta 1. syyskuuta. Juri Andropovin hallinto ei halunnut tunnustaa Korean Airin lennon 007 alasampumista, vaan yritti salata välikohtauksen. Kaksitoista tuntia alasampumisen jälkeen [[Itar-Tass]] väitti neuvostoliittolaisten hävittäjien kohdanneen tunnistamattoman lentokoneen, joka rikkoi Neuvostoliiton ilmatilaa Sahalinilla. 5. syyskuuta presidentti Reagan tuomitsi Korean Airin lennon 007 alasampumisen televisiopuheessa, jossa hän nimitti tapausta "[[rikos ihmisyyttä vastaan|rikokseksi ihmisyyttä vastaan]]" ja "epäinhimilliseksi raakalaismaisuudeksi". Reagan syytti turmasta Neuvostoliiton johdon välinpitämättömyyttä inhimillisestä kärsimyksestä. 6. syyskuuta Yhdysvaltain YK-lähettiläs [[Jeane Kirkpatrick]] antoi [[Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto]]lle selvityksen välikohtauksesta. Samana päivänä Neuvostoliitto tunnusti ensimmäisen kerran Korean Airin lennon 007 alasampumisen. 12. syyskuuta Neuvostoliiton [[veto-oikeus]] esti turvallisuusneuvoston päätöslauselman, jossa tuomittiin matkustajakoneen alasampuminen.
 
Kahdeksan vuorokautta Korean Airin lennon 007 alasampumisen jälkeen Neuvostoliiton armeijan komentaja marsalkka [[Nikolai Ogarkov]] kiisti Neuvostoliiton tietävän matkustajakoneen hylyn sijainnin. Todellisuudessa Neuvostoliitto oli kuitenkin määrännyt etsinnän vain puoli tuntia alasampumisen jälkeen. Helikopterit ja sotalaivat lähetettiin Moneronin saaren vesille. Etelä-Korea laittoi Yhdysvallat ja Japanin etsimään Korean Airin lennon 007 jäännöksiä. Neuvostoliitto yritti häiritä Yhdysvaltain, Etelä-Korean ja Japanin laivojen toimintaa. Neuvostoliittolaiset syyllistyivät muun muassa tutkimuslaitteiston vahingoittamiseen, väärien signaalien lähettämiseen, sotalaivojen laittamiseen törmäyskurssille muita aluksia päin ja pommittajien lennättämiseen onnettomuuspaikalla. Neuvostoliiton sukeltajat eivät havainneet ruumiita merenpohjasta, mutta 9. syyskuuta aallot huuhtoivat Hokkaidōn rannalle kolmetoista kappaletta ihmisen ruumiinosia. 26. syyskuuta KGB:n kenraalimajuri A. I. Romanenko luovutti yhdysvaltalaisille ja japanilaisille matkustajien kenkiä, joiden neuvostoliittolaiset väittivät kelluneen vedessä ja lojuneen rannalla Sahalinin ja Moneronin saarilla. Muissa etsinnöissä löytyi muun muassa kirjoja, käsilaukkuja ja vaatteita. Matkustajakone oli hajonnut pudotuksessa kappaleiksi, mutta sukeltajat löysivät istuinpaikkoja ja rungon metallinpalasia.
 
Korean Airin lennon 007 alasampuminen lietsoi Yhdysvalloissa antikommunisista ilmapiiriä ja Etelä-Koreassa Neuvostoliiton vastaisia mielenosoituksia. Ennen välikohtausta rauhanliike oli nakertanut Länsi-Saksaan sijoitettavien Pershing II -ydinohjusten kannatusta, mutta Korean Airin lennon 007 alasampumisen jälkeen Naton suunnitelman vastustus heikkeni. Välikohtaus kiristi Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välit [[ydinsota|ydinsodan]] partaalle. Kun Nato järjesti vuoden 1983 marraskuussa kymmenpäiväisen [[Able Archer 83]] -sotaharjoituksen, Neuvostoliitto otaksui Yhdysvaltain aikovan tehdä ydinaseiskun. Toisaalta Korean Airin lennon 007 alasampuminen sai Yhdysvallat laajentamaan Anchoragen lennonjohdon tutkan kantaman 320 kilometristä 1&nbsp;200 kilometriin. Välikohtauksen johdosta presidentti Reagan ilmoitti 16. syyskuuta 1983 Yhdysvaltain laivaston käyttämän satelliittinavigointijärjestelmän NavStarin vapauttamisesta siviilikäyttöön. Nykyisin järjestelmä tunnetaan nimellä [[GPS|Global Positioning System]]. Vuonna 1986 Yhdysvallat, Etelä-Korea ja Neuvostoliitto perustivat yhdessä lennonjohdon valvomaan pohjoisella Tyynellämerellä lentäviä siviililentokoneita.
 
[[Yhdistyneet kansakunnat]] laittoi [[Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö|Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön]] tutkimaan Korean Airin lennon 007 alasampumista. Tutkimuslautakuntaa johti suomalainen Caj Frostell.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = | Nimeke = Air Safety Accident Investigation &ndash; Reachout Committee Members| Osoite = http://www.isasi.org/reachout_members.html#Frostell | Ajankohta = | Julkaisija = International Society of Air Safety Investigators| Viitattu = 15.1.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> 2. joulukuuta 1983 julkaistussa raportissa tutkimuslautakunta päätyi lopputulokseen, jonka mukaan Korean Airin lento 007 oli joutunut Neuvostoliiton ilmatilaan inhimillisen virheen takia. Raportin mukaan koneen [[musta laatikko]] ja ihmisten ruumiit olivat kadonneet turmassa. Neuvostoliiton kaatumisen jälkeen [[Venäjän presidentti]] [[Boris Jeltsin]] avasi Neuvostoliiton arkistot alasampumisesta tutkijoille vuonna 1992. Arkistoista löytyi muun muassa Neuvostoliiton puolustusministeri [[Dmitri Ustinov]]in allekirjoittama muistio, jossa kerrottiin neuvostoliittolaisten salanneen Korean Airin lennon 007 mustan laatikon löytymisen 26. lokakuuta 1983.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä = Celestine Bohlen | Nimeke = Tape Displays the Anguish on Jet the Soviets Downed | Osoite = http://www.nytimes.com/1992/10/16/world/tape-displays-the-anguish-on-jet-the-soviets-downed.html | Ajankohta = 16.10.1992 | Julkaisija = New York Times | Viitattu = 23.5.2011 | Kieli = {{en}} }}</ref> 11. syyskuuta 1992 Jeltsin ilmoitti Etelä-Korealle, että Korean Airin lennon 007 mustan laatikon ääninauhat olivat venäläisillä. Vuoden 1992 marraskuussa Jeltsin luovutti Etelä-Korean presidentti [[Roh Tae-woo]]lle kaksi matkustajakoneen nauhuria, mutta venäläiset pitivät ääninauhat hallussaan. 8. tammikuuta 1993 ääninauhat luovutettiin [[Pariisi]]ssa Kansainväliselle siviili-ilmailujärjestölle, joka teki uusien tietojen pohjalta päivitetyn tutkimusraportin Korean Airin lennon 007 alasampumisesta. Vuoden 1993 raportin mukaan turman monista syistä keskeisin oli se, että Neuvostoliitto ei noudattanut kansainvälistä käytäntöä tuntemattomien lentokoneiden tunnistamisesta ja pidättämisestä.
 
==Katso myös==
 
* [[Korean Airin lento 902]]
 
==Viitteet==
 
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|Korean Air Lines Flight 007|Korean Airin lento 007}}

* [http://www.airdisaster.com/cgi-bin/view_details.cgi?date=09011983&reg=HL7442&airline=Korean+Air+Lines Airdisaster.comin tiedot lennosta] {{en}}
 
{{Kylmä sota}}
 
[[Luokka:Lento-onnettomuudet Venäjällä]]▼
[[Luokka:Vuoden 1983 lento-onnettomuudet]]▼
[[Luokka:Kylmä sota]]
▲[[Luokka:Lento-onnettomuudet Venäjällä]]
[[Luokka:Salaliittoteoriat]]
▲[[Luokka:Vuoden 1983 lento-onnettomuudet]]
 
{{Link GA|en}}
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Korean_Airin_lento_007”