Ero sivun ”Konnotaatio” versioiden välillä

1 362 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
[[Tiedosto:Saussure-ei.svg|thumb|70px|Saussurelainen merkki]]
[[Ferdinand de Saussure]]n mukaan kielellinen merkki on kuulokuvan (''image acoustique'') ja käsitteen (''concept'') erottamaton ykseys. Tämä merkin kuulijalähtöinen määrittely sopii kyllä luonnollisen (verbaalisen) kielen synkronisen rakenteen (''langue'') luonnehdintaan, mutta kun Saussure pyrki viime kädessä hahmottelemaan yleistä merkkitiedettä (''sémiologie'') yleisen kielitieteen laajennukseksi, hän valitsi kattavamman määrittelyn, jonka mukaan mikä tahansa merkki on '''merkitsijän''' (''signifiant'') ja '''merkityn''' (''signifié'') ykseys.<ref>Saussure (1922/1969: 99, 158).</ref> Saussuren henkiset jälkeläiset [[Louis Hjelmslev]] ja [[Roland Barthes]] kutsuivat tätä "ensimmäisen tason" suhdetta denotaatioksi. Barthes kuitenkin totesi, että tällainen deskriptiivisesti suljettu merkki on pelkkää rakennetta, eikä se tavoita sitä, mitä kielenkäyttäjä merkeillä tekee kulttuurisessa kontekstissa.<ref>Esim. Barthes (1964). Lehtonen (1996: 109-110) antaa tiivistetyn yleiskuvan barthesilaisesta merkkikäsityksestä.</ref> Niinpä Barthes postuloi "toisen tason", jota hän kutsui konnotaatioksi, kuvaamaan merkin denotaation lukijoissa<ref>Barthesin tarkastelun painopisteenä olivat tekstit ja lukijakokemukset.</ref> herättämiä elämyksellisiä prosesseja.
 
[[Tiedosto:Cross ab.gif|thumb|60px|left|Tyhjä risti]]
Semiologian eli semiotiikan alaan kuuluvat kaikenlaiset merkit, joiden joukossa kielelliset merkit ovat sikäli erikoistapaus, että niiden denotaatiot ovat keskeisiltä osiltaan selväpiirteiset: esimerkiksi suomen kielen sanan ''sika'' denotatiivinen merkitys 'sika' tiedetään varmasti (samoin sen nykyiset konnotaatiot). Myös useat kuvasymbolit ovat denotatiivisesti yksiselitteisiä. Esimerkiksi ristin kuvan † denotaatio on 'risti', mutta sen konnotaatiot, tietystä konventionaalisuudesta huolimatta, eivät ole vättämättä yhtä jaettuja; tyhjän ristin teologinen konnotaatio on 'ylösnousemus (ja siitä seuraava tie pelastukseen)', kun taas vulgaaritulkinnassa (joka on näkyvillä esimerkiksi eläinten hautausmailla ja ilmeisesti useimmiten myös sanomalehtien kuolinilmoituksissa) ristin konnotaatio on 'kuolema(ntapaus)'. Yleisessä merkkitieteessä on kuitenkin kyse mitä moninaisimmista merkeistä — tai voidaan puhua myös [[Meemi|meemeistä]] — joiden konnotaatiot eivät välttämättä ole kovin vakaita; päinvastoin, ne saattavat liittyä päiväkohtaisiin uutisiin, ja siten ne saattavat olla hyvinkin ohimeneviä. Sitä paitsi visuaalisiin ja auditiivisiin merkkeihin liittyy usein henkilökohtaista elämyksellisyyttä.
 
== Viitteet ==
* Barthes, Roland (1964) Éléments de sémiologie. ''Communications'' 4, 91-135. ([http://www.persee.fr/web/revues/home/prescript/article/comm_0588-8018_1964_num_4_1_1029 Verkkojulkaisu])
* Lehtonen, Mikko (1998) ''Merkitysten maailma''. 2. painos. Tampere: Vastapaino.
* Saussure, Ferdinand de (1922/1969) ''Cours de linguistique générale'', publié par Charles Bally et Albert Sechehaye. Paris: Payot.
 
[[Luokka:Filosofian termit]]
556

muokkausta