Ero sivun ”Varsijousi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
tai olkoon, asian voi asiayhteydestä päätellä (tosin tietysti pitäisi olla suora lähde)
Wm313 (keskustelu | muokkaukset)
fix & kh
Rivi 1:
[[Kuva:Armborst 1, Nordisk familjebok.png|right|thumb|200px|Varsijousi]]
[[Kuva:Equipement.arbaletrier.2.png|right|thumb|200px|Arbalestin virittäminen.]]
 
'''Varsijousi''' eli '''jalkajousi''' on [[Jousi (ase)|käsijousesta]], joka on kehitetty [[jousi (ase)|käsijousesta]]. Varsijousi koostuu kaaresta (''lapa'') joka on kiinnitetty poikittain laukaisukoneistolla varustettuun tukkiin. Varsijousella ammutaan lyhyitä nuolia, vasamia tai savi- taitaikka lyijykuulia.
 
== Historia ==
=== Alkuperä ===
 
Varsijousen varhainen historia on huonosti tunnettu. Ensimmäinen luotettava maininta siitä on [[Kiina]]sta vuodelta 341 eaa. Ma Lingin taistelusta. [[Sun Tzu]] puhuu varsijousesta ''Sodankäynnin taidossaan''. Ensimmäinen länsimainen maininta löytyy nelisenkymmentä vuotta myöhemmin hellenistisestä maailmasta, jossa varsijousta kutsuttiin nimellä ''gastraphetes'' (vatsajousi). Roomalaiset tunsivat varsijousen nimellä ''arcuballista'', ja sitä käyttivät [[Rooman valtakunta|roomalaiset]] jousimiehet. Aseesta oli kaksi versiota: kevyempi yhden miehen ja raskaampi kahden miehen ase, joka yleensä tuettiin puujalan varaan. Meritaisteluissa aseella ammuttiin tulinuolia tai yritettiin osua vihollisalusten soutajiin ja peräsinmiehiin. Kiinassa varsijousi (''nu'' 弩) syrjäytti käsijouset jo 200-luvulla eaa. Yksi mielenkiintoisimpiaMielenkiintoisimpia kiinalaisia keksintöjä on ''chu-ko-nu'', sarjatulivarsijousi, joka kykenee ampumaan kevyitä vasamia nopeana mutta epätarkkana sarjatulena.
 
=== Varsijousi keskiajan Euroopassa ===
 
Rooman valtakunnan hajotessa ase painui lännessä unohduksiin, mutta säilyi Itä-Roomassa nimellä ''solenarion''. Varsijousi yleistyi varsinaisesti karolingisen renessanssin myötä [[keskiaikaKeskiaika|varhaiskeskiajalla]] 800-luvulta alkaen, varsinkin 1100- ja 1200-luvuilla, kun jalkamiehet tarvitsivat puolustuskeinon haarniskoituja ratsumiehiä vastaan. Ase oli niin tehokas, että paavi kielsi sen käytön ensin [[1097]] ja myöhemmin [[1139]] käytettäessä kristittyjä vastaan.
 
Varsijousi oli ristiretkeläisten "salainen”salainen ase"ase”, ja se tuli Lähi-idässä tunnetuksi nimellä ''qaws Ferengi'', "frankkilainen”frankkilainen jousi"jousi”. Ristiretkeläiset käyttivät sitä menestyksellisesti arabien ja turkmeenien ratsumiehiä vastaan - varsijousijalkamiehet kykenivät ampumaan tehokkaammin kuin ratsujousimiehet, - ja varsijousilla oli ratkaiseva merkitys [[Arsoufin taistelu|Arsufin voitossa]] [[1191]] jasekä Pyhän Maan takaisinvaltaamisessa. Frankkien varsijousimiehet olivat arabimaailmassa hyvin haluttuja palkkasotureita, varsinkin arabien taistellessa mongoleja vastaan 1200-luvulla. Varsijousta käytettiin usein myös ratsailla, varsinkin Saksassa ja Skandinaviassa. Länsimaissa varsijousi vanheni sota-aseena [[tuliase]]iden kehittyessä 1500-luvun puolessavälissä, mutta vielä [[kolmikymmenvuotinenKolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisessa sodassa]] 1600-luvun alkupuolella olivat sekä pitkäjousi että varsijousi satunnaisessa käytössä.
 
=== Varsijousi sota-aseena ===
 
Varsijousen käyttö oli käsijousta helpompi omaksua, ja sen tehokkuus oli valtava. Keskiajan raskaimmat kenttätaisteluissa käytetyt varsijouset heittivät nuolen yli 400 metrin päähän ja läpäisivät haarniskan 200 metrin etäisyydeltä. Vetovastus niissä oli jopa 1500 newtonia. Aseen haittana oli sen hidas virittäminen, joka tapahtui taljakoneiston ja kampilaitteen avulla. Sen yhtä osaa, pientä juoksupyöräparia jänteeseen tarttuvine koukkuineen, kutsuttiin Suomessa nimellä ''vekara'', josta se on jäänyt suomen kieleen.{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} Jalkajousi viritettiin laittamalla aseen kärjessä oleva jalustin jalkaterän ympäri. Jousen jänne kiinnitettiin ampujan vyöllä olevaan koukkuun ja suoristaessaan selkänsä ampuja viritti aseen. Arbalesti oli kaikkein raskain varsijousimalli, jota käytettiin hitautensa ja suuren kokonsa vuoksi tuelta eniten piirityksissä.
 
=== Varsijousen rakenne ===
 
Varsijousen kaari tehtiin aluksi yhdestä puusta, mutta 1100-luvulta lähtien laminoimalla vatsa sarvenkappaleista, ydin marjakuusesta tai tammesta ja selkä jänteistä sekä raakanahasta; laminoinnissa liimana käytettiin nahka- tai kalaliimaa. Usein kaari päällystettiin pergamentilla tai paperilla. Jänteenä käytettiin paksua pellava- tai hamppupunosta. 1400-luvulta lähtien teräskaaret alkoivat yleistyä, ja ne syrjäyttivät vähitellen muut materiaalit sotavarsijousten kaarissa.
 
=== Varsijousi Suomessa ===
 
Varsijousi tuli Suomeen 1200- tai viimeistään 1300-luvulla. Se oli yleisessä käytössä sota-aseena 1600-luvulle saakka. Talonpoikaisena metsästysaseena sitä käytettiin vielä 1700-luvulla ja sillä ammuttiin [[oravaOrava|oravia]] aina 1800-luvulle saakka.
YksiMielenkiintoisimpia mielenkiintoisimmista tavoista varsijousellavarsijousen ampumiseenampumatapoja on perinteinen suomalainen "epäsuoran”epäsuoran tulen"tulen” tyyli. Siinä varsijousen tukki asetetaan olkapään sijaan kainaloon, ja asetta pidetään vinossa kulmassa niin, että vasaman kärki on silmän korkeudella. Tähtäyslinjan muodostaa tällöin maali, vasaman kärki sekä jalustimessa oleva merkki. Vaikka ulkomaalaiset ovatkin oudoksuneet tätä tapaa pitäen sitä epätarkkana, sillä saavutetaan hyvä tarkkuus ahkeralla harjoittelulla. Ammunta on ns.samankaltaista vaistoammuntaa, samoin kuin perinteisellä käsijousella. Koska asetta pidetään kulmassa vaakatasoon nähden, tällä tyylillä saadaan jonkin verran pitempi kantama kuin suorasuuntauksella.
 
=== Varsijousi Euroopan ulkopuolella ===
 
Varsijousi on keksitty monessa paikassa maailmassa itsenäisesti eri aikoina, ja se on ollut käytössä jo varhain läntisessä päiväntasaajan Afrikassa, Kaakkois-Aasiassa ja Grönlannin inuiittien keskuudessa.{{lähde}}
 
== Nykyaikainen varsijousi ==
 
[[Kuva:Armbrustschiessen.jpg|right|thumb|250px|Nykyaikainen varsijousi ampumaradalla.]]
 
Varsijousi sai uutta suosiota [[1950-luku|1950-luvulla]] käyttöön otettujen synteettisten materiaalien ansiosta. Varsijousella metsästäminen ja kalastaminen on suosittua mm.muun USA:ssamuassa Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Em. maiden kaikissaNäissä osavaltioissamaissa jousen omistaminen ei edellytä aseenkantolupaa. Myöskään Suomessa jouset eivät vaadi hankinta- ja hallussapitolupaa. Suomessa varsijousen käyttö on nykyään kielletty kaikessa metsästyksessä metsästysasetuksella .<ref>http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1996/19961374</ref>. Kaupallisten varsijousien kaaret tehdään nykypäivänä lasi- tai hiilikuidusta taitaikka joskus teräksestä. Myös taljavarsijousia on saatavana. Myös puisellaPuisella kaarella olevia varsijousia on mahdollista saada, mutta ne tehdään yleensä tilaustyönä. Nykyaikaiset varsijouset soveltuvat sekä metsästykseen että urheiluun. Nopeimmillaan sarjavalmisteisten varsijousien lähtönopeudet ovat yli 100 metriä sekunnissa.
 
== Varsijousi kirjallisuudessa ==
 
Sveitsin kansallissankari [[Wilhelm Tell]] lienee kaikkein kuuluisin varsijousen käyttäjä. Kirjassa/elokuvassa
Elokuvassa ''[[Braveheart - taipumaton]]'' [[Edward I]] käyttää varsijousia [[Falkirkin taistelu]]ssa.
[[Kalevala]]ssa [[Joukahainen]] ampuu [[Väinämöinen|VäinämöisenVäinämöistä]] väijyksistä varsijousella<ref>http://www.finlit.fi/kalevala/index.php?m=1&s=68&l=1</ref>.
 
== Suomalaista varsijousisanastoa ==
 
:''nuoli'' - teräväkärkinen ammus, jonka kohdevaikutus perustuu läpäisyyn, haavan leikkaamiseen ja sisäisen verenvuodon aiheuttamiseen
:''vasama'' - tylppä, nuijamainen, joko käsi- tai varsijousen ammus, jonka kohdevaikutus perustuu pelkkään iskuun kuten haulikon haulipanoksella. Sama,(sama kuin ''kolkkanuoli'' tai ''mukkanuoli'')
:''vekara'' - viritystaljan osa, jonka muodostavat kaksi köysipyörää ja kaksi jänteelle asetettavaa koukkua
:''kaari'' - varsijousen jousiosa
:''juoni'' - varsijousen varren nuoliura, (myös ''olas'')
:''nutiluu'' - laukaisukoneiston virepyörä. Sama,(sama kuin ''sakara'')
:''salparauta'' - liipaisin
:''selkä'' - varsijousen tukki
:''hahlo'' - takatähtäimen lovi
 
== Lähteet ==
* Virtanen, M. 1977. Vanhoja aseita Suomen metsästys- ja riistanhoitomuseon kokoelmista. Painopaikka: Uusimaa Oy, Porvoo. s. 8-10. ISBN 951-99138-4-X
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}