Ero sivun ”Hirvieläimet” versioiden välillä

*[[Peurat]] eli varsinaiset hirvet ''Capreolinae'' (joskus myös ''Odocoilinae'')

'''Hirvieläimet''' (''Cervidae'') ovaton [[sorkkaeläimet|sorkkaeläinten]] heimo, johon kuuluu 51 lajia<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bucknell.edu/msw3/preface.html| Nimeke = Preface | Tekijä = Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.) | Julkaisu = Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed) | Julkaisija = Bucknell University | Ajankohta = 2005 | Viitattu = 25.12.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>. Hirvieläinten asuinympäristöäelinympäristöä ovat pääasiassa taajat ja harvat metsät, mutta jotkutjotkin lajit elävät myös [[tundra]]lla ja avoimilla ruohoaroilla. Hirvieläimiä elää luonnonvaraisina kaikkialla muualla maapallolla paitsi [[Afrikka|Afrikassa]] [[Sahara]]n eteläpuolella, joissakintietyissä [[Keski-Aasia]]n osissa ja [[Australia]]ssa sekä [[Uusi-Seelanti|Uudessa-Seelannissa]], jonne ihminen on kuitenkin [[Siirtoistutus|istuttanut]] joitakin populaatioita.

Selkein hirvieläinten tuntomerkki, joka erottaa ne muista eläimistänisäkkäistä, ovat [[sarvi|sarvet]], jotka joitakin lajeja lukuun ottamatta kasvavat vain uroksille. Toisin kuin [[nautaeläimetonttosarviset|nautaeläimillä]] ja [[antiloopit|antiloopeillaonttosarvisilla]], hirvieläimillä sarvet ovat umpiluuta, eivätkä ole edes päältä [[sarveisaine]]tta. Toisilla lajeilla sarvissa on oksamaisia haaroja, kun taas toisilla sarvet ovat pelkät piikit. Joillakin lajeilla, kuten [[hirvi|hirvellä]] ja [[kuusipeura]]lla sarvet ovat lapiomaiset. Sarvet ovat kehittyneet urosten välistä mahtailua ja tappeluita varten. Ne eivät ole pysyvät, vaan ne putoavat vuosittain ja tilalle kasvavat uudet, aiempaa suuremmat sarvet. Sarvet kasvavat sitä mukaa, kun uros varttuu ja niistä voidaan nähdä yksilön terveys, kypsyys ja vahvuus.

Muilta osin hirvieläimet muistuttavat monella tavoin [[antiloopit|antilooppeja]] ja muita kasvinsyöjiäsorkkaeläimiä. Niillä on solakka ja pitkänomainen ruumis, hoikat jalat ja kaulatkaula, lyhyt häntä, pitkä pää ja paljon hampaita, joilla ne hienontavat ravinnonravintonsa.

Suurin osa hirvieläinlajeista elää pääosan ajasta sukupuolten kesken jakautuneissa ryhmissä. Vasat pysyttelevät yhdessä naaraiden kanssa, urokset liikuskelevat yksin tai ryhmissä. Tosin kiima-aikana urosten kesken vallitsee kova kilpailu lehmiennaaraista. haaremeista jaSilloin tasaveroisten urosten kesken käydään tappeluita, kun taas heikommat yksilöt suosiolla luovuttavat lauman suurikokoisemman johtajan edessä. Tappeluissa urokset puskevat sarvillaan toisiaan vasten useiden minuuttienkin ajan, jaminkä jälkeen hävinnyt osapuoli, mikäli ei ole loukannut itseään pahoin, poistuu paikalta. Kiima-ajan päätteeksi voittajauroksetkin ovat haareminpidon seurauksena varsin uupuneita ja tarvitsevat paljon lepoa ennen kuin kykenevät uudestaan parittelemaan.

Hirvieläimet kommunikoivat toistensa kanssa monin tavoin. Monilla lajeilla takaruumis on vaalea, mikä helpottaa muiden lauman jäsenten erottamista. Emot ja vasat saattavat ilmoittaa sijainnistaan toisilleen määkimällä, ja monet lajit päästävät haukahduksen omaisia ääniä, mikäli ovat tukalassa tilanteessa. Kiima-aikana urokset lajista riippuen pitävät kovaa melua, [[saksanhirvi]] muun muassa mylvii ja [[japaninpeurajapaninhirvi]] viheltää. Hirvieläinten hajuaisti on herkkä, ja eräs kommunikaation muoto ovatkin hajumerkit. Useilla lajeilla jää maahan hajumerkkejä varpaiden välissä olevista rauhasista, ja silmien edessä olevista rauhasista erittyy hajuainetta kasveihin.

[[Vesikauris]], joka elää [[Kiina]]ssa, on hirvieläinten keskuudessa poikkeus, sillä se elelee yksinään eikä uroksellakummallakaan tai naaraallasukupuolella ole sarvia. Uroksella on sarvien sijasta voimakkaasti kehittyneet torahammasmaiset kulmahampaat. Vastaavanlaiset hampaat ovat myös [[tupsuhirvi|tupsuhirvellä]] ja [[muntjakki|muntjakilla]], joilla niilläkään sarvet eivät ole erityisen isot. [[Metsäpeura]]lla, kutenja myös sisaralalajimuilla [[tunturipeurapeura]]llan ja siitä jalostetulla [[poro]]lla,alalajeilla myös naarailla on sarvet.

Useimmat lajit saavat kerrallaan vain yhden poikasen eli vasan. Elämänsä alkuvaiheet vasa pysyttelee piilossa, paitsi silloin kun emo imettää sitä. Sittemmin varttuaan vasa ryhtyy seuraamaan emoa ja tämän mahdollista laumaa. Imetys jatkuu useiden kuukausien ajan, usein jopa niin pitkälle että emo on ehtinyt saada josynnyttää toisenkin vasan. Monilla lajeilla vasalla on turkissaan täpliä, jotka iän myötä katoavat. Tosin esimerkiksi [[aksishirvi]], japaninhirvi ja kuusipeura ovat myös aikuisena täplikkäitä. Vesikauris on poikkeus myös lisääntymisen suhteen, sillä se synnyttää usein kerrallaan kolme vasaa.

* [[JapaninpeuraJapaninhirvi]] eli japaninhirvijapaninpeura (''Cervus nippon'')

* {{ Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Koko perheen eläinkirja (engl. alkuteoksen nimi ''Children's Encyclopedia of the Animal Kingdom'') | Vuosi = 1991 | Julkaisija = GummerrusGummerus Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-20-3804-8 }}