Ero sivun ”Rooman keisari” versioiden välillä

25 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p (Botti korvasi mallineen: Tynkä/Rooma)
{{Rooman hallinto}}[[Kuva:Statue-Augustus.jpg|left|thumb|200px|Rooman keisari [[Augustus]]. Keisari on esitetty paljasjalkaisena kuin jumalat. Rintapanssarissa on kuvattu hänen urotöitään. Vasemmalla alhaalla [[Cupido]] ratsastaa [[delfiini]]llä.]]
'''Rooman keisari''' on historioitsijoidenRooman käyttämätasavallan nimijälkeisen ajan [[Rooman valtakunta|Rooman valtakunnan]] hallitsijoista Roomankäytetty tasavallan kaaduttuanimi. Varsinaista Rooman [[keisari]]n virkaa ei ollut, vaan kyse oli useiden virkojen ja valtuuksien yhdistelmästä, joka muuttui vuosisatojen kuluessa.
 
Keisarikunnan alkuaikoina aiemmat tasavaltalaiset muodot suurelta osin säilyivät. Tätä vaihetta keisariuden historiassa kutsutaan ''prinsipaatiksi''. Myöhemmin 300-luvulla keisarius muuttui yksinvaltiuden suuntaan, josta käytetään nimitystä ''dominaatti'', mutta keisariudesta ei silti muodostunut [[monarkia]]a sen nykyisessä merkityksessä. Keisari oli virallisesti ''[[primus inter pares]]'', ensimmäinen vertaistensa joukosta, eikä hänellä ollut rajatonta ''[[de jure]]'' valtaa. Monet keisarit eivät olleet hallitsijoita myöskään ''[[de facto]]'', sillä aikojen saatossa todellista valtaa käyttivät usein esimerkiksi byrokraatit ja sotilaat, joille keisari oli kätevä [[nukkehallitsija]].
 
Keisarin auktoriteetti pohjautui tasavaltalaisiin virkoihin. Tyypillisesti keisari valitutti itsensä sekä [[konsuli|konsuliksi]] että [[censori|censoriksi]]. Hän johti myös senaattia [[princeps senatus|princeps senatuksen]] (senaatin pään) viran haltijana ja pontifex-pappien [[kollegio]]ta [[pontifex maximus|pontifex maximuksen]] viran haltijana. Näiden virkojen haltijana hänellä oli suuri henkilökohtainen arvovalta (''dignitas'' ja ''auctoritas''). Henkilökohtaisesti keisarilla oli myös ''[[imperium]] maius'' (suurempi imperium) ja [[tribuuni]]noikeudet. Tämän yhdistelmän johdosta keisarilla oli ylin tuomiovalta, veto-oikeus kaikkiin päätöksiin ja täydellinen koskemattomuus.
Keisarin tavallisia titteleitä olivat [[imperaattori]], ''[[Caesar (arvonimi)|caesar]]'' ja ''[[Augustus (arvonimi)|augustus]]'', joista ensimmäinen on tasavaltalainen sotapäällikön kunnianimi ja kaksi viimeistä on johdettu henkilönimistä. Alkuaikoina keisareilla ei ollut varsinaista [[univormu]]a, myöhemmin he käyttivät purppuraviittaa ja [[diadeemi]]a.
 
SanaSuomen kielen keisari-sana tuleejuontuu [[Julius Caesar|Gaius Julius Caesarin]] nimestä. HänCaesar oli [[diktaattori]], ennen kuin [[Augustus]] tuli keisariksi. Joskus Caesarin on joskus tulkittu olleen ensimmäinen keisari, mutta hän kuitenkin toimi periaatteessa vanhan tasavaltalaisen järjestelmän puitteissa. Nykyisen käsityksen mukaan vasta Augustus vei tämän pitkään kestäneen valtion muutoksen niin pitkälle, että voidaan puhua varsinaisesta keisariudesta.
 
== Katso myös ==
534

muokkausta