Ero sivun ”Martti Siirala” versioiden välillä

'''Martti Olavi Siirala''' ([[24. marraskuuta]] [[1922]] [[Liperi (kunta)|Liperi]] &ndash; [[18. elokuuta]] [[2008]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[psykoterapia|psykoterapeutti]], [[lääketiede|lääketieteen]] ja [[kirurgia]]n tohtori sekä [[psykiatria]]n dosentti.<ref>Forsius, Arno: [http://www.saunalahti.fi/arnoldus/siirala.html Martti Johannes Siirala (1889–1948) – suomalaisen terveydenhuollon kehittäjä]</ref> Filosofisessa katsannossaan hän hyödynsi [[fenomenologia]]a.<ref>[http://www.netn.fi/Muut/netn_finfil.html Suomalaisen filosofian kronikka]. niin''Niin & näin.''</ref> Erityisiä vaikutteita hän omaksui muun muassa antropologiseksi lääketieteeksi ja daseinanalyysiksi kutsutuista tutkimushaarhoistatutkimushaaroista.

Elämäntyönsä Siirala teki erityisesti skitsofreniapotilaiden[[skitsofrenia]]potilaiden psykoterapian alalla. Hän opiskeli mm. Sveitsissä[[Sveitsi]]ssä GaedanoGaetano Benedettin johdatuksellajohdolla yhdessä [[Allan JohanssoninJohansson]]in ja [[Kauko KailanKaila]]n kanssa. Tässä työssä hän paitsi sitoutui jakamaan suurimpaan inhimilliseen ahdinkoon ajautuneiden ihmisten kantamaa taakkaa, myös kehitti oman, mielen ja yhteiskunnallisen sairauden suhteita tarkastelevan filosofis-sosiologisen teoriamallinteoriamallinsa.

Siirala oli myös vuonna 1958 perustetun, psykoanalyyttistä[[psykoanalyysi|psykoanalyyttista]] koulutusta tarjoavan [[Therapeia-säätiönsäätiö]]n perustajajäsen ja kantava voima. Säätiön alkuvuosina käytännössä Siirala, Johansson ja Kaila vastasivat koulutuksesta.

Vaikka Siirala oli itse saanut vaihtoehtoisen psykoanalyyttisen koulutuksen, hän toisaalta kritisoi Freudin[[Sigmund Freud]]in ihmiskuvaa sosiaalisen tekijän aliarvioimisesta. [[Psyyke|Ihmispsyyke]] tuli toisin sanoen nähdyksi viettien täyttämänä säiliönä, jonka prosesseja ulkoiset tapahtumat eivät juurikaanjuuri häirinneet. Kun sitten jouduttiin myöntämään myös ulkoisten vaikutusten olemassaolo, täytyi eristynyttä ihmiskapselia esittävään kuvaan lisätä kuin keinotekoisesti jonkinlaisia kanavia sosiaaliseen todellisuuteen.

Siiralan ajattelu on saanut osakseen sekä vastustusta että vaikenemista. Psykiatriassa valtavirrasta poikkeavaa ajattelijaa ei oteta helposti vakavasti. Osaltaan tätä torjuntaa on saattanut provosoida myös Siiralan ärhäkkä asenne, joka tuo jossain määrin mieleen antipsykiatrian edustajana tunnetun [[R. D. LainginLaing]]in. Siiralan suomenkielinen päätyö ''Peruskatsomustemme merkityksestä lääketieteessä'' onkin julkaistu englanniksi juuri Laingin toimittamassa kirjasarjassa. Toisin kuin Laing, Siirala piti kuitenkin mielisairautta todellisena sairautena, olkoonkin että johtaa sen alkuperän pikemminkin sosiaalisista ja antropologista tekijöistä kuin esimerkiksi omalakisista biologisista prosesseista käsin.

Yhteiskunnallisella tasolla Siirala on nähnyt tarpeeksi sekä tämän jo-tietämisen varaan rakentuvien asenteiden horjuttamisen että toisaalta lukkiutuneiden, käsittelemättä jääneiden kansallisten traumojen käsittelyn. Erityisesti [[Suomi|Suomesta]] kirjoittaessaan Siirala korosti suomalaiskansallisen patologian alkuperää ensin Ruotsin[[Ruotsi]]n, sitten Venäjän[[Venäjä]]n alaisuudessa. Tämä on johtanut Suomelle tyypilliseen sairausmuotoon, omien oikeuksien luovuttamiseen realistisesti katsottujen, jo edeltä käsin todeksi tiedettyjen kansainvälisten valtasuhteiden edessä. Suomi voi joko odottaa ja antaa asioiden tapahtua tai tarttua nykyhetkestä avautuviin mahdollisuuksiin.

Siirala oli yksi Tarton rauha -liikkeen (vuodesta 1995 [[Tarton rauha ry]])<ref> [http://tartonrauha.net/yhdistys.php Tarton rauha ry:n kotisivu]</ref> perustajista vuonna [[1990]] ja sen puheenjohtaja alusta saakka sekä myöhemmin sen kunniapuheenjohtaja.<ref>Siirala, Martti: [http://www.kareliaport.net/en/?x=forum&y=forum-article&id=98 Kommentteja vaaligallupin ei-vastauksiin]</ref> Liikkeen tavoitteena on ollut palauttaa [[Tarton rauha]]ssa määritellyt rajat takaisin. Siiralan ajatuksena ei ollut yksin käsitellä asian herättämiä tunteita, vaan todella vaatia Karjalaa[[Karjala]]a ja muita sodassa menetettyjä alueita palautettavaksi Suomen yhteyteen. Siiralan käsityksen mukaan kansallisen itsetunnon [[Psyykkinen trauma|trauma]]a ei saada korjatuksi yksin käsittelemällä historiallisten vääryyksien herättämiä tunteita, vaan vaatimalla myös noiden vääryyksien oikaisemista.