Ero sivun ”Konnotaatio” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Lisäys + kuva kuivakkaan tekstin piristykseksi |
||
Rivi 2:
== Konnotaatio ja (sana)semantiikka ==
[[Tiedosto:Pig USDA01c0116.jpg|thumb|left|65px|Porsaan ei-verbaalinen representaatio]]
Suomen sanan ''porsas'' perusmerkitys eli denotaatio on 'porsas'; samoin sanan ''sika'' perusmerkitys on 'sika'. Nämä merkitykset ovat suomen kieltä taitavan henkilön mielessä olevia [[Käsite|käsitteitä]], joiden kautta sanat esittävät eli representoivat konkreettisia porsaita tai sikoja. Näiden denotatiivisten tarkoitteiden ohella esimerkiksi 'porsas' herättää erinäisiä enemmän tai vähemmän sovinnaisia mielleyhtymiä, jotka liittyvät sotkemiseen ja soveliaisuuden rajan ylittävään käytökseen. Nämä ovat perusmerkityksestä 'porsas' kumpuavia, kulttuurisesti jaettuja sivumerkityksiä. Verbi ''porsastella'' onkin johdettu ''porsas''-sanan konnotatiivisesta merkityksestä, kun taas ''porsia''-verbi liittyy ''porsas''-sanan denotatiiviseen merkitykseen. Vastaavasti ''sikailla'' ja ''sikamainen'' rakentuvat perusmerkityksen 'sika' konnotaatioihin.
Olisi epätarkkaa sanoa, että konnotaatiot ovat sanan merkityksen laajennuksia, sillä nekin kuuluvat sanan merkitysrakenteeseen. Konnotaatiot ovat tarkasti sanoen denotaatioon liittyviä assosiaatioita, jotka mielletään toissijaisiksi tai johdetuiksi. Joskus konnotaatioiksi nimitetään myös haukkumanimiä (esim. ''senkin sika!'') ja hellittelysanoja (''äidin pikku porsas!''). Tällaiset spontaanit, puhujan omia hetkellisiä tuntemuksia kuvaavat ilmaisut eivät kuulu sanojen merkitysrakenteeseen, koska periaatteessa miltei mitä tahansa sanoja voidaan käyttää hellittelemiseen tai haukkumiseen (''senkin rypsiporsas!''). Tällaisissa tapauksissa ei siis oikeastaan ole kysymys konnotaatioista.
| |||