Ero sivun ”Hämeenlinnan kirkko” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 10:
Kirkon [[alttaritaulu]]n on maalannut [[Alexandra Frosterus-Såltin]], ja se on nimeltään ''Vapahtajan ilmestyminen [[Maria Magdaleena]]lle pääsiäisaamuna''.
==Seurakunnan
Hämeenlinna-Vanajan seurakunnalla on käytössään pääkirkon ohella [[keskiaika]]inen [[Vanajan kirkko|Vanajan harmaakivikirkko]], [[keskiaika]]inen [[Rengon kirkko|Rengon kivikirkko]] sekä vuonna [[1956]] rakennettu [[Hätilä]]n kirkko. Lisäksi kappeleita on kaksi ja seurakuntataloja neljä.▼
Hämeenlinnan-Vanajan seurakunnassa vuodesta 1974 toiminut A-kanttori Matti Oikarinen [http://yle.fi/ecepic/archive/00137/Vuorentaan_uudet_ur_137759b.jpg soittaa Vuorentaan kappelin urkuja]
Rivi 19 ⟶ 16:
Seurakunnassa on Oikarisen lisäksi [http://www.hameenlinna-evl.fi/pics/template_images/126/musiikki.jpg viisi muuta kanttoria], jotka vastaavat seurakunnan monipuolisesta musiikkityöstä mm. 14 kuoron, puhallinorkesterin, perhemuskarin ja seurakunnan monipuolisten soittimien voimin.
Hämeenlinnan kirkon urut ovat 36-äänikertaiset, Vanajan kirkon urut ovat 22-äänikertaiset, Rengon kirkon urut ovat 15-äänikertaiset, Hätilän kirkon urut ovat 12-äänikertaiset, Poltiahon seurakuntatalon urut ovat 16-äänikertaiset, Ahveniston kappelin urut ovat 9-äänikertaiset ja Vuorentaan kappelin kahdet urut ovat molemmat 9-äänikertaiset.
==Seurakunnan muut kirkot==
▲Hämeenlinna-Vanajan seurakunnalla on käytössään pääkirkon ohella [[keskiaika]]inen [[Vanajan kirkko|Vanajan harmaakivikirkko]], [[keskiaika]]inen [[Rengon kirkko|Rengon kivikirkko]] sekä vuonna [[1956]] rakennettu [[Hätilä]]n kirkko. Lisäksi kappeleita on kaksi ja seurakuntataloja neljä.
Hämeenlinnan nykyistä kirkkoa on edeltänyt kaksi yksinkertaista puurakenteista kirkkoa Hämeenlinnan vanhassakaupungissa, nykyisellä Linnan kasarmien alueella. Vuonna [[1639]] tapahtuneen kaupungin perustamisen jälkeen jumalanpalveluksia vietettiin aluksi [[Hämeen linna]]n Kukkotornin kirkkosalissa. Linnan tuhouduttua pahoin tulipalossa [[1659]] ryhdyttiin Linnanniemen pohjoiskärkeen rakentamaan kaupungin ensimmäistä omaa kirkkoa, joka valmistui todennäköisesti [[1666]]. Kirkolle valittu paikka osoittautui kuitenkin erittäin huonoksi vetisen maaperän vuoksi. [[Isoviha|Isonvihan]] jälkeen kirkko oli jo osin maan sisään vajonnut ja muutenkin niin rappiolla, että uuden rakentaminen oli välttämätöntä. Uusi, hieman edellistä suurempi kirkko valmistui [[1739]] vanhan lähelle, vähän edellistä korkeammalle ja kuivemmalle paikalle. Tämä ristikirkko säilyi käytössä vielä kaupungin siirron ([[1778]]) jälkeenkin aina nykyisen kirkon valmistumiseen asti.<ref>K. O. Lindeqvist: ''Hämeenlinnan kaupungin historia. II osa. Kaupungin historia Ruotsin vallan aikana.'' Karisto, Hämeenlinna 1926.</ref> Vanhojen kirkkojen paikan lähellä on muistomerkki.
| |||