Ero sivun ”Hidatsat” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteitä ja muokkausta johdantoon ja vähän sinne tänne.
Lähinnä jotakin kulttuurista.
Rivi 6:
=== Varhaishistoria ===
 
On arveltu,että joskus kauan sitten hidatsat asustivat [[Wisconsin]]issa hyvin lähellä [[Minnesota]]n rajoja. Tuntemattomasta syystä he jättivät maansa ja ylittivät idästä [[Mississippi (joki)|Mississippi]]-joen. Jäätyään asumaan Devil's Laken rantamille Pohjois-Dakotassa hidatsojen keskuudessa syntyi riita omien heimojen metsästysmaista.<ref name="Cult">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ndstudies.org/resources/IndianStudies/threeaffiliated/historical_hidatsa.html|Nimeke=The History and Culture of The Mandans, Hidatsa and sahnish|Julkaisu=Ndstudies.org|Viitattu=14.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Absarokeiksi itseään kutsuva kansanosa jätti Devil's Laken ja suunnisti kulkunsa länteen. Heidät tunnetaan historiassa [[varis-intiaanit|crow]]-intiaaneina. Eurooppalaiset käänsivät heidän nimensä "variksiksi", vaikka nimi tarkoitti varpushaukkaa.<ref name="Absaroke">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.buzzle.com/editorials/5-29-2004-54825.asp|Nimeke= The Absaroke Indians of America|Julkaisu=Buzzle.com|Viitattu=15.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Devil's Laken seuduille jääneet hidatsat joutuivat jättämään alueen siouxien painostamina.. He pakenivat yli Missourin ja asettuivat asumaan sen lännenpuoleisille rantamille mandanien naapureiksi. Vaikka molemmat kansat kuuluivat samaan kieliryhmään, heidän murteensa erosivat toisistaan huomattavasti.<ref name="Bowers 15"> Bowers s. 15.</ref>
 
=== Dakotan kauppakeskukset ===
Rivi 18:
=== 1800-luku ===
 
Kaupankäynnin ohella hidatsat joutuivat mukaan ympäristön moniin sotiin. Siouxien lisäksi pohjoisesta tulevat assiniboinet muodostivat selvästi erottuvan uhan. Sotien taustalta löytyi vanhojen riitojen ohella erimielisyydet metsästysmaista., jotka Hidatsatkärjistyivät harjoittivatmaanviljelynvälienselvittelyiksi lisäksisilloin, kun myöseri metsästystäheimojen tasangoilla,ratsumiesten joillalinjat kohtasivatleikkasivat muita preerioiden ratsumiehiätoisiaan. Lukuisat kahakat sävyttivät metsästysretkiä vastustajien vaihtuessa. Hidatsat lähettivättunnettiin sotaisina ja joskus he lähettivät sotapartioitaan kauas länteen [[shoshonit|shoshoneita]] ja jopa [[mustajalat|mustajalkoja]] vastaan.<ref name="The Hidatsa">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.artsci.wustl.edu/~landc/2003/projects/projects2001/indianwomen/asimon.html|Nimeke= The Hidatsa Indians|Julkaisu=Artsci.wustl.edu|Viitattu=15.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Heidän on kerrottu vetäneen myös rauhalliset naapurinsa mandanit mukaan sotatoimiin.<ref name="Virrankoski 179"> Virrankoski s.179.</ref>
 
[[kuva:Catlin Hidatsa village.jpg|thumb|right|280px|Big Hidatsa tarjosi hyvät puitteet monenmoisille asioille. Se toimi kauppakeskuksena, suojapaikkana siouxeja vastaan ja sen rantamilla harrastettiin uimista.]]
Kun [[tutkimusmatkailija]]t Lewis ja Clark vierailivat [[talvi|talvella]] [[1804]] - [[1805]] hidatsojen luona he tapasivat näitä kolmesta eri kylästä muutaman [[kilometri]]n päässä toisistaan.<ref name="Hidatsa Indians"/> Suurin ja samalla pohjoisin kylistä oli nimeltään ''Big hidatsa'', joka koostui sadasta maamajasta ja yli tuhannesta asukkaasta. Pienemmät kylät olivat ''amatiha'' ja ''amahami''.<ref name="Hidatsa Indian">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.accessgenealogy.com/native/tribes/siouan/hidatsahist.htm|Nimeke= Hidatsa Indian Tribe History|Julkaisu=Accessgenealogy.com|Viitattu=15.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Hidatsojen ylinpänä johtajana toimi Lewisin ja Clarkin vierailujen aikana LaBorgne- (One Eye) nimeä kantanut päällikkö, jonka alaisena toimi 450 soturia käsittävä hidatsa-armeija. <ref name="Lewis">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nationalgeographic.com/lewisandclark/record_tribes_007_5_2.html|Nimeke= Big Hidatsa|Julkaisu=Nationalgeographic.com|Viitattu=12.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Yhdysvaltalaisiin vieraisiinsa hidatsat suhtautuivat ystävällisesti ja antoivat näiden tutustua kyliinsä. Vihamielisyydet monien tasankojen heimojen kanssa sen sijaan jatkuivat. Paikallaanpysyvä elämäntyyli, joka perustui kaupantekoon, toi hidatsoille runsaasti taloudellista vaurautta, mutta se altisti heidät myös vihollisten toistuville hyökkäyksille. Vuonna [[1834]] hidatsojen kaksi pienintä kylää poltettiin siouxien toimesta.<ref name="The Hidatsa"/>. Nämä tapahtumat saivat aikaan hidatsojen väestön hupenemisen, jota vauhditti vuoden 1837 isorokkoepidemia. Lyötyinä ja tautien runtelemina he vetäytyivät suojaan pääkyläänsä Big hidatsaan peläten isorokon leviämistä ja siouxien uusia hyökkäyksiä.
 
Vuonna [[1845]] hidatsat ja heihin liittyneet mandanien rippeet perustivat uuden kylän, joka sai nimekseen Like-a-fishhook.<ref name="Like">{{Verkkoviite|Osoite=http://fishhook.ndsu.edu/home/lfstory.php|Nimeke= Like-a-Fishhook|Julkaisu=Fishhook.ndsu.edu|Viitattu=13.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> He yrittivät vaalia vanhaa elämäntapaansa, mutta Euro-amerikkalaisten elämäntyyli ja monet tuotteet syrjäyttivät nopeasti vanhat hidatsojen perinteet.[[1860-luku|1860-luvun]] alussa siouxien toistuvien hyökkäysten kohteina olleet arikarat muuttivat like-a-fishhookiin liittyen sen asukkaisiin ja solmien näiden kanssa kestävän liiton siouxeja vastaan. Myöhemmin paikka opittiin tuntemaan Fort Beltholdin reservaationa.<ref name="Like"/>
==Nykyaika==
 
Hidatsat, arikarat ja mandanit asuvat edelleen vanhoilla alueillaan keskisessä Pohjois-Dakotassa Fort Bertholdissa. Heidät tunnetaan MHA-nationina. Nimi tulee heidän heimonimensä alkukirjaimista. Reservaation koko maa-alue käsittää 988&nbsp;000 eekkeriä,joista puolet on yksityisessä intiaaniomistuksessa. Missouri-joki virtaa alueen poikki jakaenja jakaa sen kolmeen erilliseen osaan. Pohjoiset ja itäiset alueet ovat hedelmällistä viljelysmaata, lännestä ja etelästä taas löytyy enimmäkseen ruohoaavikkoa. Kaikkiaan näitä kolmen heimon jälkeläisiä asuu seudulla yli 8000 henkeä. Omaa kulttuuria elvytetään ja jokaisen heimon kieltä opetetaan heidän kouluissaan. Sääolosuhteet ovat talvisin kylmät ja kesäisin kuumat. [[Tornado]]t,[[ukkosmyrsky]]t, [[raesade|raesateet]] ja monet muut [[ilmasto]]n ilmiöt ovat hyvin tyypillisiä reservaation asukkaille. Mutta hidatsat,mandanit ja arikarat ovat tottuneet elämään nopeiden säänmuutosten kanssa koko historiansa ajan. Tärkeintä on,että he ovat
 
==Kulttuuri==
[[kuva:Scalp dance of the Minatarres 0060v.jpg|thumb|390px|Hidatsain suuri skalppitanssijuhla Catlinin näkemyksenä]]
Mandanien naapuriksi muuttaminen sai aikaan hidatsojen oman alkuperäisen [[kulttuuri]]n asteittaisen katoamisen. Tärkein mandaneilta omittu seremonia oli [[aurinkotanssi]]. Siinä pääsivät esille monet kärsimyksen eri muodot. Sama rituaali oli suurimmalla osalla tasankojen kansoista, joskin se kaikilla oli vähän erilainen. Hidatsojen klaanijärjestely oli sekä matrilineaalinen, että patrilineaalinen. Ensin mainittu soi myös [[nainen|naisille]] omat seuransa. [[Äiti|Äidiltä]] tyttärelle saattoi periytyä paljon valtaa. Naisilla oli seremonioissa tärkeitä rooleja ja heidän merkityksensä oli suuri myös sosiaalisessa elämässä. Jopa heimoneuvostoissa oli istunut naisia päättämässä tärkeistä asioista. Vaikka valta olikin pitkälle perittyä, sitä saattoi ansaita myös muuten. [[Soturi]] saattoi parhaiten kasvattaa ansiolistaansa ottamalla taisteluissa [[sotasaalis]]ta. Se lisäsi arvovaltaa muiden silmissä.
 
===Kylät ja elinkeinot===
Maanviljelyn suojeluäidille riitti,kun hänelle uhrattiin kuivattua lihaa. Asuntona hidatsoilla oli maamajat samaan tyyliin kuin naapureillaan mandaneilla. Tosin metsästysretkillä he siirtyivät väliaikaiseen tiipii-majoitukseen, koska yhdessä paikassa ei viivytty pitkään. Lisäksi hidatsat harrastivat suomalaiseen kulttuuriin kuuluvaa tapaa: he [[sauna|saunoivat]]. Saunominen tapahtui telttasaunoissa ja tämän jälkeen vilvoiteltiin menemällä uimaan.<ref name="Virrankoski 179"> Virrankoski s. 179.</ref> Kylät sijaitsivat jokivarressa,joten uinti oli helppo suorittaa saunassakäynnin yhteydessä.
[[kuva:Catlin Hidatsa village.jpg|thumb|right|280px|Big Hidatsa tarjosi hyvät puitteet monenmoisille asioille. Se toimi kauppakeskuksena, suojapaikkana siouxeja vastaan ja sen rantamilla harrastettiin uimista.]]
Hidatsat asuivat maamajoissa, jotka he olivat omineet mandanien kulttuurista. Paaluvarustetut kylät olivat suuria, ja niiden määrä oli varhaisten eurooppalaisten mukaan 9. Vuonna 1782 pohjoisia tasankoja koetelleen isorokon jälkeen kylien määrä väheni ja seuraavan vuosisadan alussa on mainittu vain kolme hidatsojen kylää. Näistä suurin ja pohjoisin ''Big Hidatsa'' oli perustettu noin 1740 ja käsitti 100 maamajaa ja yli tuhat asukkasta. Pienemmät kylät olivat ''amatiha'' ja ''amahami''.<ref name="Hidatsa Indians">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.accessgenealogy.com/native/tribes/siouan/hidatsahist.htm|Nimeke= Hidatsa Indian Tribe History|Julkaisu=Accessgenealogy.com|Viitattu=15.3.2008|Kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Big">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.nps.gov/nr/travel/lewisandclark/big.htm|Nimeke=Big Hidatsa Site|Julkaisu=Nps.gov|Viitattu=14.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Kylistä löytyi myös eräänlainen telttasauna, jossa saunomisen jälkeen vilvoiteltiin menemällä uimaan.<ref name="Virrankoski 179"> Virrankoski s. 179.</ref>
 
Hidatsojen talous perustui runsaan maissintuotannon lisäksi moniin puutarhatuotteisiin ja kausiluonteiseen biisoninmetsästykseen. Naiset pitivät huolta maataloudesta työkaluinaan puusta ja biisoninluista tehdyt kuokat ja haravat.<ref name="Hidatsa Indians"/> lukuunottamatta tupakanviljelyä, josta huolehtivat vanhat miehet.<ref name=Lowie 26"> Lowie s. 26.</ref> Naiset eivät yksinomaan pitäneet hengissä heimoaan, vaan tuottivat viljelyksillään myös suuret ylijäämät, jotka hyödynnettiin kaupankäynnissä. Metsästys oli miehinen tapahtuma, jonka jälkivalmistelut kuitenkin suoritettiin naisten voimin. He käsittelivät ja leikkasivat lihat ja huolehtivat siitä, että kaikki osat saaliista käytettiin tarkkaan.<ref name="Hidatsa Indians"/>
Taidemaalari George Catlin kuvasi yli 10 vuoden ajan intiaanien elämää kiertämällä useiden heimojen parissa. Hidatsain ja mandanien kulttuuriin hän ehti tutustua tavallista perusteellisemmin 1830-luvun aikana. Hänen jäljiltään on säilynyt paljon upeita maalauksia Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista.
===Seremoniat===
 
[[kuva:Scalp dance of the Minatarres 0060v.jpg|thumb|390px300px|Hidatsain suuri skalppitanssijuhla Catlinin[[George Catlin]]in näkemyksenä]]
==Nykyaika==
Mandanien naapuriksi muuttaminen sai aikaan hidatsojen oman alkuperäisen [[kulttuuri]]n asteittaisen katoamisen. Tärkein mandaneilta omittu seremonia oli [[aurinkotanssi]], joka hidatsojen versiona tunnettiin nimellä ''Naxpike''. Osa seremoniasta koostui kärsimysten eri muodoista. Tapahtuma sisälsi myös Suuren linnun sadetanssin sekä naisten esittämän biisonien kutsuksi nimetyn tanssi, jonka tarkoituksena oli houkutella biisonin kylän läheisyyteen.<ref name="Religion">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.everyculture.com/North-America/Hidatsa-Religion-and-Expressive-Culture.html|Nimeke=Hidatsa Religion and Expressive Culture|Viitattu=14.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref> <ref name="Hidatsa Indians"/>
===Seurat ja sosiaalinen arvostus===
Hidatsojen sosiaaliset seurat jakaantuivat ikäluokkien mukaan. Kun poika tuli tiettyyn ikään hänelle ostettiin junioreitten seuran jäsenyys, joka takasi oikeuden laulaa seuran lauluja ja ottaa osaa seremonioihin. Jäsenyytensä myyneet ostivat itselleen paikan seuraavan ikäluokan seuraan.<ref name="Hook 21"> Hook s. 21.</ref> Arvoasteikossa korkeimmalla olivat vanhat miehet, jotka olivat yltäneet ylimpään seuraan ja täyttäneet kaikki heimonsa sosiaaliset ja seremonialliset odotukset.<ref name="Sosio"/>
 
Naisten puolella käytäntö oli sama. Nuorilla tytöillä oli oma "skunkkiseuransa". 30-40 vuotiaat naiset liittyivät "hanhien seuraan" ja vaihdevuosien tullen naiset siirtyivät "valkoisen biisinilehmän seuran" jäseniksi. Naiset ottivat osaa kaikkiin soturien voitonparaateihin ja tanssivat myös mukana "skalppitanssissa".<ref name="Bergman 56"> Bergman s. 56.</ref> Hidatsojen klaanijärjestely oli sekä matrilineaalinen, että patrilineaalinen. Äidiltä tyttärelle saattoi periytyä paljon valtaa. Naisilla oli seremonioissa tärkeitä rooleja ja heidän merkityksensä oli suuri myös sosiaalisessa elämässä. Paljon arvovaltaa ansaitsivat myös ne iäkkäät naiset, jotka olivat kunnostautuneet ruukuntekijöinä, parantajina tai arkkitehteinä. <ref name="Sosio">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.encyclopedia.com/topic/Hidatsa.aspx|Nimeke=Hidatsa|Julkaisu=Encyclopedia.com|Viitattu=14.5.2011|Kieli={{en}}}}</ref>
[[Kuva:Winter village of the Minatarres 0059v.jpg|thumb|Hidatsat pelaamassa hoop-and-polea talvisessa maisemassa. (Maalaus George Catlin)]]
 
[[Taidemaalari]] [[George Catlin]] kuvasi yli 10 vuoden ajan intiaanien elämää kiertämällä useiden heimojen parissa. Hidatsain ja mandanien kulttuuriin hän ehti tutustua tavallista perusteellisemmin 1830-luvun aikana. Hänen jäljiltään on säilynyt paljon upeita maalauksia Pohjois-Amerikan alkuperäiskansoista.
Hidatsat,arikarat ja mandanit asuvat edelleen vanhoilla alueillaan keskisessä Pohjois-Dakotassa Fort Bertholdissa. Heidät tunnetaan MHA-nationina. Nimi tulee heidän heimonimensä alkukirjaimista. Reservaation koko maa-alue käsittää 988&nbsp;000 eekkeriä,joista puolet on yksityisessä intiaaniomistuksessa. Missouri-joki virtaa alueen poikki jakaen sen kolmeen erilliseen osaan. Pohjoiset ja itäiset alueet ovat hedelmällistä viljelysmaata, lännestä ja etelästä taas löytyy enimmäkseen ruohoaavikkoa. Kaikkiaan näitä kolmen heimon jälkeläisiä asuu seudulla yli 8000 henkeä. Omaa kulttuuria elvytetään ja jokaisen heimon kieltä opetetaan heidän kouluissaan. Sääolosuhteet ovat talvisin kylmät ja kesäisin kuumat. [[Tornado]]t,[[ukkosmyrsky]]t, [[raesade|raesateet]] ja monet muut [[ilmasto]]n ilmiöt ovat hyvin tyypillisiä reservaation asukkaille. Mutta hidatsat,mandanit ja arikarat ovat tottuneet elämään nopeiden säänmuutosten kanssa koko historiansa ajan. Tärkeintä on,että he ovat
saaneet jäädä Pohjois-Dakotaan.
 
==Lähteet==
*Bergman Peters, Virginia: ''Women of the earth lodges: tribal life on the plains'', University of Oklahoma Press, 2000. ISBN 9780806132433
*Bowers, Alfred W: ''Hidatsa social and ceremonial organization'', University of Nebraska, 1992. ISBN 9780803260986
*Henriksson, Markku: ''Alkuperäiset amerikkalaiset'', s. 120-121. Gaudeamus, 1985. ISBN 951-662-385-9
*Hook, Jason: ''The American Plains Indians'', Ospray pub Co, 1985. ISBN 9780850456080
*Taylor, Colin F. ''The American Indian'', Salamander Books, 2002. ISBN 1-84065-540-2
*Santoro, Nicholas J. ''Atlas of the Indian Tribes of North America'', iUniverse, 2009. ISBN 978-1-4401-0795-5