Ero sivun ”Kalifornian intiaanit” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 17:
koska niitä pidettiin epäpuhtaina<ref>Stuirtevant 1995, s 130</ref>. Monet Kalifornian intiaaniheimot arvostivat omaisuutta ja kävivät sekä heimon sisäistä että heimojen välistä kauppaa.
Yleensä ei viljelty maata keräiltävän kasviravinnon ollessa runsasta<ref>Virrankoski 1994, s 293</ref>. Eteläiset tipai ja cahuilla-heimot viljelivät maata elämisen vuoksi, mutta monet Kalifornian kansat viljelivät tupakkaa<ref>Virrankoski 1994, s 291</ref>, jota monin paikoin tyydyttiin vain keräilemään. rannikoilla nuijittiin tai pyydustetiin heittoaseilla hylkeitä, ja kerättiin rapua tai simpukoita<ref>Virrankoski 1994, s 291</ref>. sisämaassa tammenterhojen lisäksi syötiin muoden kasvien mm männyn, heinälajien ja muiden siemankasvien siemeniä ja juuria, sekä etelässä myös kaktuksen ja yuccan hedelmiä<ref>Virrankoski 1994, s 293</ref>.
 
kalifornian asuntoja oli monenlaisa, useimmat muidenkin Pohjois-Amerikan alueiden intiaaneille tyypillisiä majamalleja. Asunnot olivat sisämaassa ja pohjoisella rannikolla pieniä kupolimaisa ja kartiomaisia majoja. niiden kehikko tehtiin riu-uista ja verottiin risuilla , kaarnoilla tai laudoilla. Keskialangon talot olivat puoliksi maanalaisia, seiväskehikkorakentaisia ja mullala peitettyjä kartiokattoisia "[[kuoppatalo|kuoppataloja]]". Etelän majat olivat taas kasvimateriaalille verhottuja riukokehikoita<ref>Virrankoski 1994, s 292</ref>. Monissa kylissä oli valtava, jopa satoja ihmisiä majoittamaan pystyvä puoliksi maanalainen riittitalo. Monissa kylissä oli myös yleensä vain miesten käyttämä sauna. Joskus saunomienn ja riitit tehtiin samassa talossa. Saunaa käytetiin rituaaliseen puhdistautumiseen ja monesti miesten kerhohuoneena<ref>Virrankoski 1994, s 292</ref>.
 
Monet Kalifornian intiaanit olivat hyviä korintakijäitä, mutta keramiikan teon osasivat vain jotkut etelän kansat<ref>Virrankoski 1994, s 294</ref>.
Metästykseen käytetiin keihästä, [[linko|linkoa]] ja nousta, etelässä myös [[hetiitkeppi|heittokeppiä]], joka muistutti
[[bumerangi]]a, mutta ei leikkibumerengin tavoin palannut heittäjänsä käteen. Parhaat kiviterätyökalut kuten nuolenkärjet, keihäänkärjet ja veitset tehtiin [[obsidiaani]]sta.
 
Tavaranvaihtojärjestelmä ja kauppareitit olivat laajoja<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Ihmisten omaisuuserot saattoivat olla suuria. Esimerkiksi pomoja pidettiin taitavina korien tekijöinä. He tekivät koreja monista materiaaleista mm saran juuresta, kiinankuoresta, papyruksen juuresta ja vaivaispinjan juuresta<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Kun muut Kalifornian intiaanit käyttivät korien teossa paria työtapaa, pomot käyttivät kuutta eri tapaa. Pomot elivät kolmassa ryhmässä meren rannalla, Russianjoen varrella ja Clearjärven ympärillä. Pomot käyttivät rahaa, ja myivät suolaa muille intiaaneilla. Pomojen yhteiskunta oli perhekeskeinen ja rikkaita suosiva, aluarajoihin pohjautuva. Pomot olivat rauhallisia, nauvottelunhaluisia ja kaupankäyntiin suuntautuneita. Esimerkiksi merenrannan ja sisämaan pomot vaihtoivat keskenään alueidensa tuotteita<ref>Legay s 64</ref>. Pomojen tanssit liittyivät mm. tammenterhojen saannin taanneiden henkien palvontaan<ref>s. 120</ref>.
Kalifornien pohjoisoissa asui tolowia jotka puhuivat [[athabasca]]-kieltä, ja joiden kulttuuri muistutti enemmän luoteisrannikon intiaanien kulttuuria<ref>Stuirtevant 1995, s 134</ref>. Tolowien elämää rytmittivät uskonnolliset seremoniat mm. tyttöjen aikuistumisseremonia, lääkäriksitulon tanssi, peurannahkatanssi, lohitanssi ja sotatanssi<ref>Stuirtevant 1995, s 134-135</ref>. Tolowien viholliset, algonkin-kieltä puhuvat yurokit edustivat Alaskaan asti ulottuvaa kulttuuria, johon kuului metsästys ja kalastus veneillä<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. YurokeilaeYurokeilla oli rahajärjestelmä, mm punapuukanootin saattoi ostaa 60 tikan päänahalla tai 12 hammasimpukan kuoresta tehdyllä ketjulla<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Monista muista asioista asui maksaa, kuten morsiemestamorsiamesta, kalastuspaikasta, talosta, tammenterhoa tuottavasta maasta, rikoksesta korvausta uhrille jne<ref>Stuirtevant 1995, s 135-136</ref>. Samaani laskutti palvelukistaan, mutta joen yli kuljetettiin ilmaiseksi. Köyhiin ja rikkaisiin suhtauduttiin Yurokien perissa eri tavalla. Kuolleen mahdollinen omaisuus periytyi sukulaisille<ref>Stuirtevant 1995, s 136</ref>. Yleensä Kalifornian intiaanit olivat yleensä melko rauhallisia. [[Hoka-ryhmä|Hoka]]-ryhmään kuuluneet mohave-heimot erosivat monista muista alueen intiaaniheimoista mm siksi, että sotivat säännöllisesti quechaneja vastaan. Mohavet olivat Kalifornian intiaaneista ainoita jotka varsinaisesti viljelivät maata<ref>Lis s 126</ref>. Mohavet viljelivät maissia, papuja ja kurpitsoja ja kävivät ahkerammin kauppaa kuin monet muut heimot<ref>Gilbert Legay, Intiaaniatlas s 62</ref>. Mohavet saattoivat asua paikalla jo 2000 eaa<ref>Lips s 126</ref>. Mohavien kaivukeppi oli litteä ja kovapuinen toisin kuin Kalifornian intiaaneilla yleensä<ref>Lips s 126</ref>. [[Chumashit]] elivät tammanterhojen keruulla ja merikalastuksella,
ja meren intiaanit vaihtoivat tuottaitaan sisämaan chumashien kanssa. Chumashit pydystivät valaita, hylkeitä, merisaukkoja pitkillä luonnonasfaltilla tiivistetyillälankuista tehdyillä kanooteilla, joihin saattoi mahtua jopa 12 ihmistä. Verkot oli tehty meriheinästä, rannalla kaloja pyydettiin ansoilla ja myrkkykasveilla<ref>Legay s 62</ref>.