Ero sivun ”Pääsiäisen laskeminen” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Päivämäärän laskeminen: Tuossa on alempana taulukot, katsokaa siitä —.—
Rivi 79:
Jo antiikin aikana tiedettiin, että joka 19. vuosi kuun vaiheet sattuvat likimain samoille vuoden päiville. Tätä 19 vuoden jaksoa sanotaan [[Metonin jakso]]ksi. Niinpä pääsiäisen ajankohdan laskemiseen on käytetty 19 vuoden mittaisia taulukoita, jotka määräävät milloin kevään ensimmäinen täysikuu on – aikaisintaan kevätpäiväntasauksena 21.3. Koska 19 vuoden jakso kuitenkaan ei ole aivan tarkka, joudutaan taulukoita muuttamaan 200–300 vuoden välein. Sekä kevätpäiväntasaus että täysikuu ovat pääsiäisen ajankohtaa laskettaessa aina muodollisia, kirkkojen piirissä taulukoituja päiviä, eivät todellisia tähtitieteeseen pohjautuvia päiviä.<ref name=Oja152 />
 
[[Matematiikka|Matematiikan]] kehityttyä riittävästi pystyttiin taulukoiden rinnalle kehittämään [[kaava]]t, joilla pääsiäisen ajankohta on käytännössä helpompi laskea. Ensimmäisen menetelmän julkaisi [[Carl Friedrich Gauss]] vuonna [[1800]].<ref name="oja-aikakirja" /> Alun perin siinä oli pieni virhe liittyen myöhäisiin pääsiäisiin, mutta tämä on myöhemmin korjattu, ja Gaussin menetelmä on edelleen käyttökelpoinen – kynällä ja paperilla laskettaessa jopa helpoin lyhyytensä ansiosta. Gaussin menetelmä esitetään yleensä muodossa, jossa on mukana vuosisatojen mukaan vaihtuvia parametreja. Gaussin menetelmä voidaan kuitenkin kirjoittaa myös suoraviivaiseksi laskuksi, pidempään muotoon ilman vaihtuvia parametreja. [[Samuel Butcher]] julkaisi oman menetelmänsä vuonna [[1877]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Butcher, S. | Nimeke=The Ecclesiastical Calendar: Its Theory and Construction | Julkaisupaikka=Dublin/London | Julkaisija=Hodges, Foster & Figgis/Macmillan | Vuosi=1877 | Kieli={{en}} }}</ref> Siinä laskenta on puhtaan mekaanista ilman poikkeuksia, mutta laskut ovat olennaisesti pidempiä kuin Gaussin menetelmässä.{{lähde}}
 
'''Gaussin menetelmässä''' käytetään [[jakolasku]]n jakojäännöksiä. Esimerkiksi 7/3 antaa jakojäännökseksi 1. Alla oleva pätee 1900- ja 2000-luvuilla; muilla vuosi­sadoilla on neljännellä ja viidennellä rivillä olevat vakiot 24 ja 5 korvattava muilla luvuilla.<ref name=PikkuJattil>{{Kirjaviite | Tekijä=Karilas, Yrjö (toim.) | Nimeke=Pikku jättiläinen | Sivu=53 | Selite=19. painos | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1964}}</ref>