Ero sivun ”Bartholomew Roberts” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
Kekkone (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
[[Kuva:Bartholomew Roberts.png|thumb|Bartholomew Roberts]]
{{korjattava|huono suomi; ei lähteitä; poikakirjamainen tyyli, perustelemattomia yleistyksiä ym jne etc}}
{{korjattava}}
'''Bartholomew Roberts''' (syntyjään John Roberts; [[17. toukokuuta]] [[1682]] – [[10. helmikuuta]] [[1722]]) eli '''Musta Bart''' oli [[wales]]iläissyntyinen merirosvo, joka ryösteli laivoja [[Brasilia]]n, [[Newfoundland]]in ja [[Afrikka|Afrikan]] rannikoilla. Hän joutui alalle, kun merirosvot hyökkäsivät vuonna [[1719]] afrikkalaiselle kauppa-asemalle, jossa hän toimi orjien laivaajana. He ottivat hänet mukaansa ja pian hänestä tuli heidän johtajansa. Hän valtasi urallaan kaikkiaan 400 laivaa. Hän oli siinä mielessä poikkeuksellinen piraatti, että hän joi ennemmin teetä kuin alkoholijuomia, sillä hänen mielestään juopumus heikensi miehistön suorituskykyä. Roberts sai surmansa tykillä laukaistun kartessiammuksen osuessa häntä kaulaan 10. helmikuuta 1722, kun hänen laivansa vallattiin [[Gabon]]in rannikolla.
 
==Elämä==
John Roberts synty walesissä 1682. John lähti 13 vuoden iässä merille.
Hän yleni hitaasti ja 1710 hänet nimitettiin perämieheksi barbados nimisen proomulle. Tuossa vaiheessa Roberts,aatelisarvoa jollaomaavaton ei ollut aatelisarvoaRoberts saattoi todeta olevansa uransa huipulla. 1719 Roberts oli kolmas perämies orjalaivalla nimeltä Annamaboa, kun kaksi Edgar Davisin johtamaa merirosvoalusta yllätti heidät. Kuten niin monesti oli annamaboan miehistön käännyttävä merirosvoiksi tai käveltävä mereen. Joten Roberts päätti jatkaa elämäänsä hiukan vaarallisemmalla, mutta myös jännittävämmällä puolella. Ainakin palkka, joka Robertsilla oli 3 puntaa vuodessa saattoi nousta moninkertaiseksi.
 
Merirosvo päällikkö Edgar Davis oli myös Walesistä ja tuli Robertsin kanssa hyvin toimeen alusta lähtien. Hän nimitti Robertsin päänavigoijaksi, tehtävään, jota Roberts oli tehnyt myös Annamaboalla. Roberts oli isokokoinen, miellyttävän näköinen niin ulkonäöltään kuin käytökseltäänkin. Hän oli merimieheksi jo varsin iäkäs lähes neljänkymmenen iässä ja heti alusta lähtien ansaitsi aluksella kaikkien luottamuksen ja kunnioituksen.
Rivi 25:
Tämän jälkeen miehistön runko koostui vain kaikkein luotettavimmista miehistön jäsenistä. Roberts, jonka tunnisti kultamedaljongistaan, sekä suuren suuresta punaisesta hatustaan tajusi, että ylpeys luo itsekunnioitusta, ja itsekunnioitus mahdollistaa rohkeuden. Niinpä hän teetti oman lipun jossa komeili hänen nimikirjaimensa. Miehistö sai tietää, ettei sen tarvinnut pelätä mitään vastaan tulevaa laivaa. Kun aikaa kului black bart oli pelätty missä siihen ikinä törmäsikään, ja useimmiten hänen uhrinsa antautuivat taisteluitta. Bart suosikin nimenomaan nopeita aluksi, joilla kyettiin tehokkaasti ajamaan vastustajia takaa.
 
Karibianmerellä barbadoksella Roberts liittyi yhteen Ranskalaisen merirosvon La Palissen kanssa. Yhteistyö päättyi kuitenkin lyhyeen, sillä Barbadoksella olevat kaksi sotalaivaa hyökkäsivät merirosvojen kimppuun. La Palissen alus lähti heti karkuun. Robertsin alus fortuna myimöi nahkansa kalliimmalla ja tehtyään vähän aikaa vastarinta se lähti pakoon. Perääntymismatkalla 12 hänen miestään kuoli haavoihin. Myös kaksi martiquen alusta lähti Robertsin perään mutta turhaan. Roberts veti silloin uuden lipun salkoon vannoen kostoa barbadoksen ja martiquen väestölle. Olivathan paikat olleet ennen merirosvojen levähdyspaikkoja. Uudella lipulla bartholomew seisoo kahden kallon päällä jotka kuuluvat barbadokselle ja martiqualle.
ABH= martiquen kallo
AMH = barbadoksen kallo
 
Pakoreissusta selviydyttyään Roberts suuntasi Newfoundlandin kylmille vesille. Roberts kaappasi nopealla aluksellaan useita aluksia, herättäen pelkoa alueella sekä kasvattaen samalla miehistöään. Tapana nimittäin oli lisätä miehistöä kauppalaivojen miehistön avulla. Tämän jälkeen Roberts hyökkäsi ferrylandin satamaan missä valtasi 12 alusta. Kesällä 1720 Roberts hyökkäsi laajempaan Tropassyn satamaan. Lähestyessään satamaa Roberts nosti oman lippunsa salkoon jolloin kaikki kaupungin puolustajat lähtivät karkuun. Kaupunki ja 22 alusta oli näin täysin Robertsin hallussa. Uhkaamalla polttaa alukset Roberts pystyi kiristämään kapteeneja tulemaan joka aamu luokseen aamupalalle. Merirosvot juhlivat koko kesäkuun kaupungissa eikä minkäänlaista vastarintaa syntynyt. Kaupungin naiset olivat koko tuon ajan merirosvojen omaisuutta, samoin kaikki muu arvotavara. Heinäkuun lopulla Bartholomew lähti sytytettyään alukset palamaan. Yhden prikin ja yhden kaljuunan Roberts piti itsellään. Priki oli nopea, kaljuuna taas tulivoimainen. Näillä kahdella aluksella Roberts kaappasi vielä monta alusta, ennen kuin siirtyi talveksi länsi-intian saaristoon. Matkalla häneen liittyi La Palisse, joka oli tosin pelkurimaisesti paennut Barbadoksella.
 
Länsi -Intian intian saaristossa useimmat saarten satamat olivat nyt auki Robertsin merirosvolaivastolle. Näin tuottoisan kesän aikana Roberts kaappasi mm. 15 englantilaista ja ranskalaista alusta kolmessa päivässä Ranskalaisen carousen saaren lähellä. Saaren ranskalaisen kuvernöörin oli luvattava täysi tuki ja huolto merirosvoille kun he saapuivat. Tosin saaren liike-elämällä täydessä lastissa saapuvan merirosvolaiva oli kuin lottovoitto, sillä merirosvot olivat sangen tuhlailevaista porukkaa.
Erään kuuluisan merirosvon James Skyrneen ura alkoi kuten Robertsinkin. Skyrne toimi yhden Robertsin ryöstämän laivan perämiehenä, jolloin Roberts taivutteli siirtymään pimeämmälle puolelle samaan asemaan ja hiukan myöhemmin oman laivan kapteeniksi.
 
Huhtikuussa 1721 Roberts kaappasi ranskalaisen sotalaivan, jonka matkustajien joukossa oli martiquen kuvernööri. Roberts hirtätti hänet laivan keulamastoon kidutuksen jälkeen. 1721 Kesällä oli Roberts käytännössä kalastanut koko länsi-intian kaupan sammuksiin, joten Roberts siirtyi länsi afrikkaan. Lähdön yönä, kapteeni Anstis, joka komensi toista merirosvolaivaa häipyi omille teilleen.
Näin Roberts joutui matkustamaan afrikkaan hieman heikentynein voimin vain La Palissen kanssa.
Loppu huhtikuusta 1721 Roberts oli Kap verden saarilla lähellä afrikan rannikkoa. Siellä Hänen lippulaivansa oli hylättävä ilmeisesti laivamatojen takia. Merirosvot eivät pahemmin jaksaneet kunnostaa ja huoltaa aluksiaan, minkä takia alus oli lunastuskunnossa suhteellisen nopeasti. Kaikki miehet siirtivät sitten La Palissen alukseen Meri kuninkaaseen, ja näin Roberts korvasi La Palissen kapteenina.
Lähellä Senegal joen suuta Roberts kaappasi kaksi Ranskalaista alusta joista tehtiin merirosvoaluksia. Näin Laivastossa oli jälleen kolme alusta joita komensivat Roberts, Thomas Sutton ja James Skyrne. Näin Ranskalainen La Palisse joutui tyytymään vähäisempään tehtävään brittien johtaessa toimintaa. Lähellä Liberiaa Roberts kaappasi kaksi isoa alusta joista toinen kuljetti portugalilaisia sotilaita Cape corson linnaan. Sotilaat halusivat liittyä merirosvoihin ja pyyntöön suostuttiin, mutta heille annettiin vain neljänneksen osuus saaliista. Näin alusten määrää lisättiin neljään laivaan. Talven merirosvot lepäsivät Cape Lopezin annobotion saarella. TammikuussaTamikuussa Roberts kaappasi useita orjan kuljetusaluksia jotka maksettuaan huomattavan summan laskettiin menemään. Eräs kapteeni ei suostunut maksamaan vaadittua summaa, jolloin Roberts poltti aluksen ja kaikki sisällä olleet 80 orjaa hukkuivat. Tammikuun lopulla Roberts purjehti mustat liput liehuen Ouidahin satamaan, jonka 11 alusta antautuivat taisteluitta. Roberts oli menestyksen huipulla, mutta ahneuksissaan hän oli unohtanut, että sekä länsi-intian kaupan katkaiseminen sekä Itä-Intiaan johtavan kaupan katkaiseminen oli nostanut raivon pintaan koko länsi Euroopassa. Valtiot olivat lähettäneet suurimmat sotalaivansa matkaan tuhotakseen Black Bartin. Sotalaivojen miehistöä kiinnosti myös valtava aarre. joka Robertsilla varmasti odotti ottajaansa.
 
5.2.1722 Brittiläinen sotalaiva HMS Swallow sai näkyviin Cape Lopezissa kolme Robertsin merirosvolaivaa. Teeskennellen olevansa kauppalaiva ja lähtevänsä pakoon, Swallou sai peräänsä vain James Skyrneen johtaman merirosvolaivan. Avomerellä eli kuulonkantaman päässä muista merirosvoista Swallow kääntyi ja avasi tykkiporttinsa ja iski tuhoisasti kannella oleviin merirosvoihin. Isku vei mukanaan kymmenen rosvoa ja James Skyrneen jalan. Tulitaistelussa Merirosvoalus Rangerin oli laskettava lippunsa ja miehistö antautui vangiksi.
Rivi 45 ⟶ 49:
Swalloun Kapteeni Chaloner Ogle sai paljon mainetta voitostaan. Paitsi huomattavan saaliin tuomista rikkauksista, hänen uransa johti pikaiseen ylennykseen ja lopulta amiraalin arvoon.
 
{{DEFAULTSORT:Roberts, Bartholomew}}
[[Luokka:Merirosvot ja kaapparit]]
[[Luokka:Walesilaiset henkilöt]]
 
[[bg:Бартоломю Робъртс]]
[[cy:Bartholomew Roberts]]
[[da:Bartholomew Roberts]]
[[de:Bartholomew Roberts]]
[[et:Bartholomew Roberts]]
[[en:Bartholomew Roberts]]
[[es:Bartholomew Roberts]] {{Link GA|es}}
[[fr:Bartholomew Roberts]]
[[hr:Bartholomew Roberts]]
Rivi 67 ⟶ 68:
[[ru:Робертс, Бартоломью]]
[[sv:Bartholomew Roberts]]
[[zh:巴沙洛繆·羅伯茨]]