|
'''Kalifornian intiaanit''' olivat Yhdysvaltain länsirannikon intiaaneja, joihin luetaan mm. [[shastat]], [[Pomot (heimo)|pomot]], hupat, miwokit, [[yanat]] ja [[chumashit]]. [[Kalifornia]]n alue on luonnonoloiltaan hyvin vaihtelevaa, kosteista vuoristometsistä
aroihin ja autiomaihin. Runsaasti kalaa, riistaa ja syötäväksi kalpaavaa kasviravintoa tuottavalla seudulla asutus oli tiheää.
Joidenkin heimojen yhteiskunta oli pitkälle eriytynyt ja yksityisomaisuuteen perustuva. Rahana käytettiin muun muassa kotilonkuoria. Kaliforniassa asui moneen suureen kieliryhmään kuuluneita intiaaneja. Silti niiden kulttuurit muistuttavat toisiaan. Ihmiset hankkivat elatuksensa muun muassa tammenterhojen keruulla, lohestuksella ja metsästyksellä. Vain mohavet ja ehkä jotkut muut heimot viljelivät maata. Yleensä alueen intiaanit olivat rauhallisia, mutta sotaisiakin heimoja joukossa oli. HaimojanHeimojan välinen kauppa oli laajaa. 1800-luvun alussa eurooppalaiset toivat Kalifornian alueelle kulkutauteja, jotka tappoivat monia intiaaneja. Vuonna 1850 saapuivat amerikkalaiset valkoiset asuttajat idästä, mikä johti intiaanisotaan joissa intiaaneja surmattiin joukoittain. Kaliforniassakin intiaanien määrä oli alimmillaan vuoden 1900 tienoilla, minkä jälkeen määrä alkoi taas kasvaa.
== Kulttuuri ==
olivat vuoristoissa, autiomaissa, sateisella rannikolla jne.
Keski-Kaliforniassa asuivat San Joaquinin ja sacramentonSacramenton jokilaaksossa elivät tammenterhojen korjaajat, pohjoisessa puoliksi paikallaan elävät kalastajat, etelässä asui lähinnä keräilyllä ja varhaiskantaisella maanviljelyllä eläneitä kansoja<ref>Intiaanit, Eva Lips, s 115</ref>. Puolet alueen intiaaneista kuuluivat penutien kieliryhmään<ref name="Stuirtevant_128" >Suuri intiaanikirja, Taylor, Stuirtevant, Gummerus 1995, s 128 </ref>. Mm. tammenterhojen keruu ravinnoksi yhdisti monia alueen intiaaniheimoja<ref>Stuirtevant s 129</ref>. Toki ruokaa hankittiin muulla metsästyksellä, kalastuksella ja kasviravinnon mm juurien keruulla. Esimerkiksi wintujen elämä pohjautui lohen pyntiin, peuran metsästykseen ja tammenterhojen keruuseen<ref>Stuirtevant 1995, s 138</ref>. Joidenkin eläinten metsästys oli kiellettyä
koska niitä pidettiin epäpuhtaina<ref>Stuirtevant 1995, s 130</ref>. Tunnettu on yana-intiaaniheimoon kuuluneen [[Ishi]]n tarina. Monet Kalifornian intiaaniheimot arvostivat omaisuutta ja kävivät sekä heimon sisäistä että heimojen välistä kauppaa. Tavaranvaihtojärjestelmä ja kauppareitit olivat laajoja<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Ihmisten omaisuuserot saattoivat olla suuria. Esimerkiksi pomoja pidettiin taitavina korien tekijöinä. He tekivät koreja monista materiaaleista mm saran juuresta, kiinankuoresta, papyruksen juuresta ja vaivaispinjan juuresta<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Kun muut Kalifornian intiaanit käyttivät korien teossa paria työtapaa, pomot käyttivät kuutta eri tapaa. Pomot elivät kolmassa ryhmässä meren rannalla, Russianjoen varrella ja Clearjärven ympärillä. Pomot käyttivät rahaa, ja myivät suolaa muille intiaaneilla. Pomojen yhteiskunta oli perhekeskeinen ja rikkaita suosiva, aluarajoihin pohjautuva. Pomot olivat rauhallisia, nauvottelunhaluisia ja kaupankäyntiin suuntautuneita. Esimerkiksi merenrannan ja sisämaan pomot vaihtoivat keskenään alueidensa tuotteita<ref>Legay s 64</ref>. Pomojen tanssit liittyivät mm. tammenterhojen saannin taanneiden henkien palvontaan<ref>s. 120</ref>.
Kalifornien pohjoisoissa asui tolowia jotka puhuivat [[athabasca]]-kieltä, ja joiden kulttuuri muistutti enemmän luoteisrannikon intiaanien kulttuuria<ref>Stuirtevant 1995, s 134</ref>. Tolowien elämää rytmittivät uskonnolliset seremoniat mm. tyttöjen aikuistumisseremonia, lääkäriksitulon tanssi, peurannahkatanssi, lohitanssi ja sotatanssi<ref>Stuirtevant 1995, s 134-135</ref>. Tolowien viholliset, algonkin-kieltä puhuvat yurokit edustivat Alaskaan asti ulottuvaa kulttuuria, johon kuului metsästys ja kalastus veneillä<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. YurokeilleYurokeilae oli rahajärjestelmä, mm punapuukanootin saattoi ostaa 60 tikan päänahalla tai 12 hammasimpukan kuoresta tehdyllä ketjulla<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Monista muista asioista asui maksaa, kuten morsiemesta, kalastuapaikastakalastuspaikasta, talosta, tammenterhoa tuottavasta maasta, rikoksesta korvausta uhrille jne<ref>Stuirtevant 1995, s 135-136</ref>. Samaani laskutti palvelukistaan, mutta joen yli kuljetettiin ilmaiseksi. Köyhiin ja rikkaisuiinrikkaisiin suhteuduttiinsuhtauduttiin Yurokien perissa eri tavalla. Kuolleen mahdollinen omaisuus periytyi sukulaisille<ref>Stuirtevant 1995, s 136</ref>. Yleensä Kalifornian intiaanit olivat yleensä melko rauhallisia. [[Hoka-ryhmä|Hoka]]-ryhmään kuuluneet mohave-heimot erosivat monista muista alueen intiaaniheimoista mm siksi, että sotivat säännöllisesti quechaneja vastaan. Mohavet olivat Kalifornian intiaaneista ainoita jotka varsinaisesti viljelivät maata<ref>Lis s 126</ref>. Mohavet viljelivät maissia, papuja ja kurpitsoja ja kävivät ahkerammin kauppaa kuin monet muut heimot<ref>Gilbert LagayLegay, Intiaaniatlas s 62</ref>. Mohavet saattoivat asua paikalla jo 2000 eaa<ref>Lips s 126</ref>. Mohavien kaivukeppi oli litteä ja kovapuinen toisntoisin kuin Kalifornian intiaaneilla yleensä<ref>Lips s 126</ref>. [[Chumashit]] elivät tammanterhojen keruulla ja merikalastuksella,
ja meranmeren intiaanit vaihtoivat tuottaitaan sisämaan Chumashienchumashien kanssa. Chumashit pydystivät valaita, hylkeitä, merisaukkoja pitkillä luonnonasfaltilla tiivistetyillälankuista tehdyillä kanooteilla, joihin saattoi mahtua jopa 12 ihmistä. Verkot oli tehty meriheinästä, rannalla kaloja pyydettiin ansoilla ja myrkkykasveilla<ref>Legay s 62</ref>.
== Väestö ==
Kaliforniassa asui ennen eurooppalaisten tuloa eri arvioiden mukaan 115000-350000 intiaania<ref>Stuirtevant s 130</ref><ref>Virrankoski 1994, s 298</ref>. Alueen asutus hyvin oli tiheää kun sitä vertaa esim esikolumbiaaniseen preeriaan ja havumetsiin. Asukastiheys oli silti melko pieni, korkeamman arvion mukaan vain 3 intiaania neliömaililla<ref>Stuirtevant s 130</ref>. Keskimääräinen väestöarvio vuodelle 1770 on 200000 henkeä, 1845 saattoi Kaliforniassa olla vielä jäljellä 80000-90000 intiaania. Vuonna 1880 Kalifornian intiaaneja oli jäljellä arviolta 20000. Jos nämä arviot pitäsivät paikkansa, Kialifornian kultaryntäykseen liittynyt muuttoaalto tuhosi 75-80% seudun intieeneista<ref>Virrankoski 1994, s 298</ref>. 1970-luvulla kaliforniassa oli 100000 siellä asuneiden ja muualta muuttaneiden intiaanien jälkeläistä, joista heimoihin kuuluneita 16000ref>Virrankoski 1994, s 298</ref>. . ▼Kaliforniassa asui ennen eurooppalaisten tuloa eri arvioiden mukaan 115000-350000 intiaania<ref>Stuirtevant s 130</ref><ref>Virrankoski 1994, s 298</ref>. Monesti esitteään arvioita 150000-200000 henkeä<ref>Lips s 115</ref>. Alueen asutus hyvin oli tiheää kun sitä vertaa esim esikolumbiaaniseen preeriaan ja havumetsiin. Asukastiheys oli silti melko pieni, korkeamman arvion mukaan vain noin 1,2 intiaania neliökilometrillä<ref>Stuirtevant s 130</ref>. Kalifornian intiaanien väentiheys oli nykyisten Yhdysvaltain, Alaskan ja Kanadan suurin niin laajalla alueella<ref>Pritzker 112</ref>.
Kaliforniassa asui valkoisten tullessa joidenkin arvioiden mukaan 150000 intiaania<ref>Lips s 115</ref>, joidenkin mukaan enemmän. Kansoja asui 21, joissa 113 kieltä/murretta. 21 kansan alaryhmiä, heimoja ja sukuja oli 250<ref>Ensimmäinen Amerikkalainen, C.W.Ceram, s 232</ref>. Heimoja oli 40 - 50. Erään arvion mukaan Kaliforniassa oli 500 erillistä "pienheimoa", kusakinkussakin 50-500 jäsentä<ref>Pritzker 112</ref>. KalifornianYhteiskunnan intiaanienperusyksikössä väentiheysperheessä oli nykyistenkeskimäärin Yhdysvaltain5, 5 Alaskanhenkeä. jaMuiilla Kanadanyhteisöillä suurinoli niinmerkitystä. laajallaEsimerkiksi kuuluisan "viimeisen villin Kalifornian intiaanin" [[Ishi|Ishin]] kansa oli [[yanat]], alueellajoka jakaantui 4 ryhmään, joista [[Ishi]]n ryhmä oli [[yahit]]<ref> PritzkerCeram, 112s 232</ref>. ▼
▲Kaliforniassa asuiKaliforniaa ennenkohtasi eurooppalaisten tuloasaapuessa eritodellinen arvioiden mukaan 115000-350000 intiaania<ref>Stuirtevant s 130</ref><ref>Virrankoski 1994väestökato, s 298</ref>. Alueen asutus hyvin oli tiheää kun sitäintiaaneja vertaakuoli esimsairauksiin, esikolumbiaaniseen preeriaannälkään ja havumetsiin.valkoisten Asukastiheys oli silti melko pieni, korkeamman arvion mukaan vain 3 intiaania neliömaililla<ref>Stuirtevant s 130</ref>surmaamina. Keskimääräinen väestöarvio vuodelle 1770 on 200000 henkeä, 1845 saattoi Kaliforniassa olla vielä jäljellä 80000-90000 intiaania. Vuonna 1880 Kalifornian intiaaneja oli jäljellä arviolta 20000. Jos nämä arviot pitäsivät paikkansa, Kialifornianyksistään [[Kalifornian kultaryntäys|Kalifornian kultaryntäykseen ]] liittynyt muuttoaalto tuhosi 75-80% seudun intieeneista<ref>Virrankoski 1994, s 298</ref>. 1970-luvulla kaliforniassaKaliforniassa oli 100000 siellä asuneiden ja muualta muuttaneiden intiaanien jälkeläistä, joista heimoihin kuuluneita 16000ref16000<ref>Virrankoski 1994, s 298</ref>. .
== Esihistoria ==
Espanjalaiset perustivat Kaliforniaan lähetysasemia 1769-1823<ref>Virrankoski 1994, s 297</ref>, ja osa intiaaneista muutti
näiiden tuottamien vanhasta maailmasta tuotujen appelsiinien, persikoiden ym. runsaan ravinnon houkuttelemana lähetysasemien lähelle, mutta joutuivat sinne maaorjuuteen<ref>Lips s 115</ref>. Intieenaja siirerttiin rannikolta ja läheiseltä sisämaan alueelta pakolla lähetysasemille yleensä armeijan avulla pakkokäännytettäväksi, vaikka intiaanit eiväyt ymmärtäneet espanjankielistä jumalanpalvelusta, joka heille suotiin ainoaksi hengelliseksi evääksi. Jossain määrin espanjalaiset käyttivät väkivaltaa, mutta olivat kapinoiden johtajiakin kohtaan melko lempeitä.
Espanjalaiset vainosisivat julmasti jäljelle jääneitä villejä intiaanaja. Espanjalaisten intiaaniehin kohdistaman 65 vuotta kestäneen pakkovallan aikana kuoli arviolta 62000 intiaaneja, syntyi 20000 ja 21 lähetysasemaan koottiin 20000 intiaania<ref>Lips s 118</ref>. Jäljelle jääneet lähetysasemaintiaanit elivät raskkaastaraskaasta käsityäkäsityö- ja, puutarha- ja peltotyötaakasta huolimatta melko hyvin, mutta heistä oli tullut täysin espanjalaisita riippuvaisia orjia<ref>Virrankoski 1994, s 297</ref>. Vuosina 1832-1833 Hudsonin lahden kauppakomppanian retki toi Kaliforniaan tauteja<!-- smallpox influenza mesales-->, jotka tappoivat arkeologisten löytöjen mukaan puolet alueen intiaaneista<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>. Näin ollen 1830-1833 influenssa aiheutti suurta väestökatoa. Espanjalaiset lakkauttivat nämä lähetysasematlähetysasemansa 1834-1836. Asemien 15000 intiaania sai puolet viljelyalasta. Mutta suurin osa näistä kuoli, kun eivät osanneet hoitaa viljelyasioita espanjalaisten tapaan. Intiaanit eivät myösjkäänmyöskään osanneet hankkia luonnosta ravintoa perinteisellä tavalla, ja niinpä he kuolivat tauteihin, nälkään ja valkoisten tarkoituksilla tekemiin murhiin<ref>Lips s 118</ref>. Valkoiset veivät intiaanien oamsiuuttaomaisuutta jejea veivätottivat heitä orjiksi<ref>Virrankoski 1994, 297</ref>.
ja reservaattien huonoille maille. joJo vuonna 1848 kapteeni john fremont terrorisoi retkellään Kalifornian intiaaneja<ref>Virrankoski 1994, 298</ref>. ▼Vuosina 1832-1833 Hudsnonin lahden kauppakomppanian retki toi kaliforniaan tauteja<!-- smallpox influenza mesales-->, jotka tappoivat arkeologisten löytöjen mukaan puolet alueen intiaaneista<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>.
Intiaanit joutuivat riitoihin kaliforniaan tulleiden uudisasukkaiden ja kullankaivajien takia mm siksi, että valkoiset ajoivat intiaanit reservaartteihin pois asuinsijoiltaan. Intiaaneja kuoli muun muassa tauteihin<ref>Stuirtevant 1995, s 138</ref>, valkosuiten tekemiin julmiin joukkomurhiin
▲ja reservaattien huonoille maille. jo vuonna 1848 kapteeni john fremont terrorisoi retkellään Kalifornian intiaaneja<ref>Virrankoski 1994, 298</ref>.
Vuonna 1849 alkoi kalifornian kultakuume, jolloin 80000 valkoista saapui meriltä ja lännestä Kaliforniaan onneaan etsimään<ref>Ceram, s 232</ref>. Vuonna 1852 Kaliforniaan oli saapunut 200000 valkoista, joiden omassakin keskuudessa järjestyksenpito oli huonoa, ja vahvemmat valkoiset tappoivat heikompia laincvalvonnalainvalvonnan ollessa puutteellista. Intiaanit Intieenajajoutuivat kuoliriitoihin taasKaliforniaan tauteihin.tulleiden lisäksiuudisasukkaiden valkoisetja veivät intiaanien parhaat maat minkäkullankaivajien takia intiaanejamm kuolisiksi, nälkään. Kun khedelmättömille ja riistattomille maille ajetut intiaanit ryöstelivät henkensä pitimiksi valkoisten omaisuutta nälissään,että valkoiset kostivat tämän tappamalla intiaaneja. Tämä oli helppoa,ajoivat intiaanit eivätreservaatteihin yleensäpois olleet tottuneet sotimiseen eikä heillä ollut tuliaseitaasuinsijoiltaan.Yhdysvaltain armeija tappoi Kaliforniassa vuoteen 1860 mennessä 4500 intiaanija, eikä tappamiselle silloinkaan näkynyt loppua.
Intiaaneja kuoli muun muassa tauteihin<ref>Stuirtevant 1995, s 138</ref>, valkoisten tekemiin julmiin joukkomurhiin
Myös maanviljelijät tappoivat intiaaneja. Monesti intiaanit joutuivat valkoistan orjiksi ja huonon kohtelun alle. ▼ja nälkään reservaattien huonoille maille. Tämä sen takia että valkoiset veivät parhaat viljelymaat täälläkin intiaaneilta.
Niinpä intiaaneja koottiin, joskus kahlittiin yhteen ja ajettiin muuttamaan pois valkoisten valtaamilta alueilta. Jalan tehdyissä pakkosiirroissa jätettiin armotta kuolemaan ne vanhukset, naiset ja lapset, jotka eivät jaksaneet kävellä<ref>Lips s 118</ref>
Kun hedelmättömille ja riistattomille maille ajetut intiaanit ryöstelivät henkensä pitimiksi valkoisten omaisuutta nälissään, valkoiset kostivat tämän tappamalla intiaaneja. Tämä oli helppoa, intiaanit eivät yleensä olleet tottuneet sotimiseen eikä heillä ollut tuliaseita. Pelkästään Yhdysvaltain armeija tappoi Kaliforniassa vuoteen 1860 mennessä 4500 intiaanija, eikä tappamiselle silloinkaan näkynyt loppua.
▲Myös maanviljelijät tappoivat intiaaneja. Monesti intiaanit joutuivat valkoistan orjiksi ja huonon kohtelun alle.
Valkoiset tekivät intiaanien kanssa 1851 ja 1852 sopimukset jotka takaisvattakasivat turvaa intiaaneille, mutta nämä 2löydettiin"löydettiin" vasta 1905<ref>Lips s 118-119</ref>. Niinpä intieeneja koottiin yhteen ja ajettiin muuttamaan pois valkoistan valtaamilta alueilta. Jalan tehdyissä pakkosiirroissa jätettiin armotta kuolemaan ne vanhukset, naiset ja lapset, jotka eivät jaksaneet kävellä<ref>Lips s 118</ref>. Vuonna 1860 ialkuperäisestä intiaaniiväestöstä oli jälkejjäjälkellä vain viidesosa<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>. Kun Kaliforniassa oli kultakuumeen aikoina noin 100000 intiaania, heitä oli vuonan 1890 vain 17000<ref>Lips s 118</ref>.
Nälkäiset intiaanit hyökkäilivät vankkurikaravaanien kimppuun ja ryöstivät karjatiloja. Valkoiset tappoivat vuosina 1862-1867 3000-4000 intiaania, myös naiset ja lapset tuoden Kaliforniaan siellä aiemmin tuntemattoman päänahan nylyn.
Valkoisten tuomiin tauteihin ja 1800-luvun intiaanisodissa intiaanien määrä väheni nopeasti jolloin vuosina 1880-1900 saavutettiin Kalifornian intiaaniväestön aallonpohja eli 20000-25000 henkeä. Eräät arviot väittävät vähenemisen olleen vieläkin rajumpaa. Näiden tietojen mukaan Kaliforniassa oli kultakuumeen alun aikoina noin 100000 intiaania, heitä oli vuonnna 1890 vain 17000<ref>Lips s 118</ref>.
== Kalifornian intiaanien kieliryhmät ==
Kalifornian intiaanit koostuvat/koostuivat kielellisesti monenlaista ryhmistä, joka kertoo luultavasti siitä attä alueelle on vaeltanut aikojen saatossa monia eri intiaanikansoja.
▲Kaliforniassa asui valkoisten tullessa joidenkin arvioiden mukaan 150000 intiaania<ref>Lips s 115</ref>, joidenkin mukaan enemmän. Kansoja asui 21, joissa 113 kieltä/murretta. 21 kansan alaryhmiä, heimoja ja sukuja oli 250<ref>Ensimmäinen Amerikkalainen, C.W.Ceram, s 232</ref>. Heimoja oli 40 - 50. Erään arvion mukaan Kaliforniassa oli 500 erillistä "pienheimoa", kusakin 50-500 jäsentä<ref>Pritzker 112</ref>. Kalifornian intiaanien väentiheys oli nykyisten Yhdysvaltain, Alaskan ja Kanadan suurin niin laajalla alueella<ref>Pritzker 112</ref>.
Esimerkiksi kuuluisan "viimeisen villin intiaanin" Ishin kansa oli yanat, joka jakaantui 4 ryhmään, joista [[Ishi]]n ryhmä oli yahit<ref>Ceram, s 232</ref>.
Etelä-Kaliforniassa asuvat serranot, lusenot jne kuuluvat tano-uto-aseekkiryhmään joka vallitsee Great Basinissa ja Meksikossa. Laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Kaliforniassa yleinen hokan-ryhmä käsittää mm [[maidut]], [[costanoat]] ja yokutit<ref>Michael Coe, Atlas of Ancient America s 42-43</ref>. [[Chumashit]] lasketaan joskus hokaneihin<ref>Legay s 62</ref> mutta tämä on usein kiistetty<ref>[http://www.fourdir.com/california_languages.htm ]</ref>. Ennen jousta ja nuolta kehitettyä keihänheitintä käyttäneitä chumasheja pidetään hyvin varhaisina tulokkaina<ref>[http://www.fourdir.com/california_chumashan.htm California Chumashan Phylum]</ref>.
*Luoteisalue sademetsineen meren ja jokien rannoilla<ref name="Short_California">[http://www.nahc.ca.gov/califindian.html SHORT OVERVIEW OF CALIFORNIA INDIAN HISTORY]</ref>
Tolowa, Shasta, Karok, Yurok Hupa Whilikut, Chilula, Chimarike ja Wiyot
*Koillisalue Modoc, Achumawi, andja Atsugewi, lohen pyynnillä ja idempänä jäniksen ja pauranpeuran metsästyklsellä sekä juurien ja siemenien keruulla eläviä kansoja
*Keskialue Bear River, Mattale, Lassick, Nogatl, Wintun, Yana, Yahi, Maidu, Wintun, Sinkyone, Wailaki, Kato, Yuki, Pomo[[pomiot (intiaaniheimo)|pomot]], Lake Miwok, Wappo, Coast Miwok, Interior Miwok, Wappo, Coast Miwok, InteriorSisämaan Miwok, Monache, Yokuts, Costanoan, Esselen, Salinan and Tubatulaba, vaihtelevia ympäristöjä
*Eteläinen alue: Chumash[[chumashit]], Alliklik, Kitanemuk, Serrano, Gabrielino Luiseno Cahuilla ja Kumeyaay
== Kalifornian intiaanien kielikuntajako ==
** Tolowa
*Chimariko
*[[Chumashchumashit|Chumashanchumashan]]
** Barbareño
** Ineseño
** Interior Chumash
** Island Chumash
** Obispeño
** Purisimeño
** Ventureño
*Esselen
*Karuk
*Maiduan
** Konkow
** Maidu
** Nisenan
*Miwok (Miwok-Ohlone)
** Central Sierra Miwok
** Coast Miwok
** Lake Miwok
** Northern Sierra Miwok
** Plains Miwok
** Saclan
** Southern Sierra Miwok
*Modoc
*Numic (Uto-Aztecan)
** Chemehuevi
** Kawaiisu
** Mono
** Northern Paiute
** Panamint
*Ohlone (Miwok-Ohlone)
** Awaswas
** Chalon
** Chochenyo
** Karkin
** Mutsun
** Ramaytush
** Rumsen
** Tamyen
*Palaihnihan
** Achumawi
** Atsugewi
*Pomoan
** Central Pomo
** Eastern Pomo
** Kashaya
** Northeastern Pomo
** Northern Pomo
** Southeastern Pomo
** Southern Pomo
*Salinan
*Shastan
** Konomihu
** New River Shasta
** Okwanuchu
** Shasta
*Takic (uto-asteekki)
** Cahuilla
** Cupeño
** Gabrielino
** Juaneño
** Kitanemuk
** Luiseño
** Serrano
** Tataviam
== Aiheesta muualla ==
|
