Ero sivun ”Kalifornian intiaanit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 14:
koska niitä pidettiin epäpuhtaina<ref>Stuirtevant 1995, s 130</ref>. Tunnettu on yana-intiaaniheimoon kuuluneen [[Ishi]]n tarina. Monet Kalifornian intiaaniheimot arvostivat omaisuutta ja kävivät sekä heimon sisäistä että heimojen välistä kauppaa. Tavaranvaihtojärjestelmä ja kauppareitit olivat laajoja<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Ihmisten omaisuuserot saattoivat olla suuria. Esimerkiksi pomoja pidettiin taitavina korien tekijöinä. He tekivät koreja monista materiaaleista mm saran juuresta, kiinankuoresta, papyruksen juuresta ja vaivaispinjan juuresta<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Kun muut Kalifornian intiaanit käyttivät korien teossa paria työtapaa, pomot käyttivät kuutta eri tapaa. Pomot elivät kolmassa ryhmässä meren rannalla, Russianjoen varrella ja Clearjärven ympärillä. Pomot käyttivät rahaa, ja myivät suolaa muille intiaaneilla. Pomojen yhteiskunta oli perhekeskeinen ja rikkaita suosiva, aluarajoihin pohjautuva. Pomot olivat rauhallisia, nauvottelunhaluisia ja kaupankäyntiin suuntautuneita. Esimerkiksi merenrannan ja sisämaan pomot vaihtoivat keskenään alueidensa tuotteita<ref>Legay s 64</ref>. Pomojen tanssit liittyivät mm. tammenterhojen saannin taanneiden henkien palvontaan<ref>s. 120</ref>.
Kalifornien pohjoisoissa asui tolowia jotka puhuivat [[athabasca]]-kieltä, ja joiden kulttuuri muistutti enemmän luoteisrannikon intiaanien kulttuuria<ref>Stuirtevant 1995, s 134</ref>. Tolowien elämää rytmittivät uskonnolliset seremoniat mm. tyttöjen aikuistumisseremonia, lääkäriksitulon tanssi, peurannahkatanssi, lohitanssi ja sotatanssi<ref>Stuirtevant 1995, s 134-135</ref>. Tolowien viholliset, algonkin-kieltä puhuvat yurokit edustivat Alaskaan asti ulottuvaa kulttuuria, johon kuului metsästys ja kalastus veneillä<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Yurokeille oli rahajärjestelmä, mm punapuukanootin saattoi ostaa 60 tikan päänahalla tai 12 hammasimpukan kuoresta tehdyllä ketjulla<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Monista muista asioista asui maksaa, kuten morsiemesta, kalastuapaikasta, talosta, tammenterhoa tuottavasta maasta, rikoksesta korvausta uhrille jne<ref>Stuirtevant 1995, s 135-136</ref>. Samaani laskutti palvelukistaan, mutta joen yli kuljetettiin ilmaiseksi. Köyhiin ja rikkaisuiin suhteuduttiin Yurokien perissa eri tavalla. Kuolleen mahdollinen omaisuus periytyi sukulaisille<ref>Stuirtevant 1995, s 136</ref>. Yleensä Kalifornian intiaanit olivat melko rauhallisia. [[Hoka-ryhmä|Hoka]]-ryhmään kuuluneet mohave-heimot erosivat monista muista alueen intiaaniheimoista mm siksi, että sotivat säännöllisesti quechaneja vastaan. Mohavet olivat Kalifornian intiaaneista ainoita jotka varsinaisesti viljelivät maata<ref>Lis s 126</ref>. Mohavet viljelivät maissia, papuja ja kurpitsoja ja kävivät ahkerammin kauppaa kuin monet muut heimot<ref>Gilbert Lagay, Intiaaniatlas s 62</ref>. Mohavet saattoivat asua paikalla jo 2000 eaa<ref>Lips s 126</ref>. Mohavien kaivukeppi oli litteä ja kovapuinen toisn kuin Kalifornian intiaaneilla yleensä<ref>Lips s 126</ref>. Chumashit elivät tammanterhojen keruulla ja merikalastuksella,
ja meran intiaanit vaihtoivat tuottaitaan sisämaan Chumashien kanssa. Chumashit pydystivät valaita, hylkeitä, merisaukkoja pitkillä luonnonasfaltilla tiivistetyillälankuista tehdyillä kanooteilla, joihin saattoi mahtua jopa 12 ihmistä. Verkot oli tehty meriheinästä, rannalla kaloja pyydettiin ansoilla ja myrkkykasveilla<ref>Legay s 62</ref>.
== Väestö ==
Kaliforniassa asui ennen eurooppalaisten tuloa eri arvioiden mukaan
== Esihistoria ==
Rivi 27 ⟶ 26:
== Eurooppalaisten tulo ==
Espanjalaiset perustivat Kaliforniaan
näiiden tuottamien vanhasta maailmasta tuotujen appelsiinien, persikoiden ym. runsaan ravinnon houkuttelemana lähetysasemien lähelle, mutta joutuivat sinne maaorjuuteen<ref>Lips s 115</ref>.
Espanjalaiset vainosisivat julmasti jäljelle jääneitä villejä intiaanaja. Espanjalaisten intiaaniehin kohdistaman 65 vuotta kestäneen pakkovallan aikana kuoli arviolta 62000 intiaaneja, syntyi 20000 ja 21 lähetysasemaan koottiin 20000 intiaania<ref>Lips s 118</ref>. Jäljelle jääneet lähetysasemaintiaanit elivät raskkaasta käsityä- ja peltotyötaakasta huolimatta melko hyvin, mutta heistä oli tullut täysin espanjalaisita riippuvaisia orjia<ref>Virrankoski 1994, s 297</ref>. 1830-1833 influenssa aiheutti suurta väestökatoa. Espanjalaiset lakkauttivat nämä lähetysasemat 1834-1836. Asemien 15000 intiaania sai puolet viljelyalasta. Mutta suurin osa näistä kuoli, kun eivät osanneet hoitaa viljelyasioita espanjalaisten tapaan Intiaanit eivät myösjkään osanneet hankkia luonnosta ravintoa perinteisellä tavalla, ja niinpä he kuolivat tauteihin, nälkään ja valkoisten tarkoituksilla tekemiin murhiin<ref>Lips s 118</ref>. Valkoiset veivät intiaanien oamsiuutta je veivät heitä orjiksi<ref>Virrankoski 1994, 297</ref>.
Vuosina 1832-1833 Hudsnonin lahden kauppakomppanian retki toi kaliforniaan tauteja<!-- smallpox influenza mesales-->, jotka tappoivat arkeologisten löytöjen mukaan puolet alueen intiaaneista<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>.
Intiaanit joutuivat riitoihin kaliforniaan tulleiden uudisasukkaiden ja kullankaivajien takia mm siksi, että valkoiset ajoivat intiaanit reservaartteihin pois asuinsijoiltaan. Intiaaneja kuoli muun muassa tauteihin<ref>Stuirtevant 1995, s 138</ref>, valkosuiten tekemiin julmiin joukkomurhiin
ja reservaattien huonoille maille. jo vuonna 1848 kapteeni john fremont terrorisoi retkellään Kalifornian intiaaneja<ref>Virrankoski 1994, 298</ref>.
ja reservaattien huonoille mailla. Vuonna 1849 alkoi kalifornian kultakuume, jolloin 80000 valkoista saapui meriltä ja lännestä Kaliforniaan onneaan etsimään<ref>Ceram, s 232</ref>. Vuonna 1852 Kaliforniaan oli saapunut 200000 valkoista, joiden omassakin keskuudessa järjestyksenpito oli huonoa, ja vahvemmat valkoiset tappoivat heikompia laincvalvonna ollessa puutteellista. Valkoiset tekivät intiaanien kanssa 1851 ja 1852 sopimukset jotka takaisvat turvaa intiaaneille, mutta nämä 2löydettiin" vasta 1905<ref>Lips s 118-119</ref>. Niinpä intieeneja koottiin yhteen ja ajettiin muuttamaan pois valkoistan valtaamilta alueilta. Jalan tehdyissä pakkosiirroissa jätettiin armotta kuolemaan ne vanhukset, naiset ja lapset, jotka eivät jaksaneet kävellä<ref>Lips s 118</ref>. Vuonna 1860 ialkuperäisestä intiaaniiväestöstä oli jälkejjä vain viidesosa<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>. Kun Kaliforniassa oli kultakuumeen aikoina noin 100000 intiaania, heitä oli vuonan 1890 vain 17000<ref>Lips s 118</ref>.▼
Vuonna 1849 alkoi kalifornian kultakuume, jolloin 80000 valkoista saapui meriltä ja lännestä Kaliforniaan onneaan etsimään<ref>Ceram, s 232</ref>. Vuonna 1852 Kaliforniaan oli saapunut 200000 valkoista, joiden omassakin keskuudessa järjestyksenpito oli huonoa, ja vahvemmat valkoiset tappoivat heikompia laincvalvonna ollessa puutteellista. Intieenaja kuoli taas tauteihin. lisäksi valkoiset veivät intiaanien parhaat maat minkä takia intiaaneja kuoli nälkään. Kun khedelmättömille ja riistattomille maille ajetut intiaanit ryöstelivät henkensä pitimiksi valkoisten omaisuutta nälissään, valkoiset kostivat tämän tappamalla intiaaneja. Tämä oli helppoa, intiaanit eivät yleensä olleet tottuneet sotimiseen eikä heillä ollut tuliaseita.Yhdysvaltain armeija tappoi Kaliforniassa vuoteen 1860 mennessä 4500 intiaanija, eikä tappamiselle silloinkaan näkynyt loppua.
Myös maanviljelijät tappoivat intiaaneja. Monesti intiaanit joutuivat valkoistan orjiksi ja huonon kohtelun alle.
▲
Nälkäiset intiaanit hyökkäilivät vankkurikaravaanien kimppuun ja ryöstivät karjatiloja. Valkoiset tappoivat vuosina 1862-1867 3000-4000 intiaania, myös naiset ja lapset tuoden Kaliforniaan siellä aiemmin tuntemattoman päänahan nylyn.
| |||