Versio 10. toukokuuta 2011 kello 21.00 muokkaa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 852 muokkausta →‎Uskonnolliset näkökannat: Ylimääräistä ← Vanhempi muutos		Versio 10. toukokuuta 2011 kello 21.01 muokkaa kumoa Thi (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 94 852 muokkausta →‎Altruismi ja yhteiskunta: Lähteetön Uudempi muutos →
Rivi 19: Altruismia voidaan tarkastella psykologiassa myös [[sosiaalisen oppimisen teoria]]n avulla. Se tarkastelee altruismia hankittuna ominaisuutena. Sen mukaan altruismi on [[Vanhemmat\|vanhemmilta]], [[Auktoriteetti\|auktoriteeteilta]] tai muilta läheisiltä saatu [[meemi]]. Teoria ei ota kantaa siihen, mikä on altruististen toimijoiden perimmäinen motiivi.<ref>Heikkilä 2009. s. 44–45.</ref> == Altruismi ja yhteiskunta == Altruismi voidaan liittää aatteeseen, jonka mukaan ryhmän etu tulee ennen yksilöä, kun vastaavasti egoismi liitetään [[individualismi]]in. Esimerkiksi [[kommunismi]]n on katsottu olevan altruistinen aate ja [[kapitalismi]]n vastaavasti egoistinen. [[Objektivismi (Rand)\|Ayn Randin objektivismia]] edistävän [[The Atlas Society]]n mukaan kommunismi epäonnistuikin juuri siksi, että altruismi on [[Ihmisluonto\|ihmisluonnon]] vastaista eikä voi toimia yhteiskuntajärjestelmänä. Järjestön mukaan altruistisissa yhteiskunnissa päädytään vain rajoittamaan ihmisten oikeuksia yhteiskunnan yleisen hyvän kustannuksella.{{lähde}} Viidentoista eri ihmisyhteisön kanssa tehty tutkimus osoitti, että [[Markkinatalous\|markkinatalouden]] piirissä altruismi oli tyypillinen ilmiö, kun taas pienissä perinteisissä yhteisöissä altruismi oli hyvinkin tuntematonta. Tästä pääteltiin altruismin olevan hyvinkin tuore ilmiö ihmisyhteisöissä. Sitä ei esiinnykään samanlaisena ihmisen lähimpien sukulaisten, [[Simpanssit\|simpanssien]] yhteisöissä. Simpanssienkien on kuitenkin havaittu esimerkiksi adoptoineen orvoksi jääneitä yhteisön jäseniä. Ihmisten nykyisen altruismin on arveltu olevan mahdollisesti kivikautisten ihmisyhteisöjen perua. Se olisi auttanut näitä selviämään ankarista olosuhteista. Toisena selityksenä pidetään [[Kulttuurievoluutio\|kulttuurista kehitystä]]. Ihmisten parissa altruismia voivatkin edistää vertaisten suorittamat erilaiset rangaistukset sekä altruismin mukanaan tuoma maineen parantaminen.<ref name="yle">{{Verkkoviite \| Osoite=http://ohjelmaopas.yle.fi/artikkelit/tiede/tiedeuutiset/oikeudenmukaisuus-ja-reiluus-vuorovaikutuksessa-ovat-modernin-yhteisku \| Nimeke=Oikeudenmukaisuus ja reiluus vuorovaikutuksessa ovat modernin yhteiskunnan tuotteita \| Julkaisu=yle.fi \| Julkaisija=Yleisradio Oy \| Viitattu=23.3.2010 }}</ref><ref name="nature">{{Lehtiviite \| Tekijä=Ernst Fehr & Urs Fischbacher \| Otsikko=The nature of human altruism \| Julkaisu=Nature \| Ajankohta=2003 \| Numero=425 \| Sivut=785-791 \| www=http://www.nature.com/nature/journal/v425/n6960/full/nature02043.html \| Viitattu=23.3.2010 \|Kieli={{en}} }}

Ero sivun ”Altruismi” versioiden välillä