Ero sivun ”Delawaret” versioiden välillä

 

===Eurooppalaisten tulo===

Vuonna [[1524]] [[italia]]lainen merenkulkija [[Giovanni da Verrazano]] purjehti salmeen, joka sai myöhemmin hänen nimensä, ja ankkuroi nykyisen [[Staten Island]]in edustalle New Yorkissa.<ref name="Jersey">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.kindredtrails.com/New-Jersey-History-1.html|Nimeke=History of New Jersey|Julkaisu=Kindredrails.com|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref> Hän tapasi intiaaneja, jotka olivat uskottavasti delawareja. Intiaanit olivat uteliaita ja käyttäytyivät ystävällisesti. Lähtiessään da Verrazanon miehistö sieppasi mukaansa joitakin alkuasukkaita. Tämän jälkeen rannikon intiaanit varoivat laivoja, jotka tulivat "suolaisen veden takaa". Seuraavien kahdeksankymmenen vuoden aikana Euroopasta tulleet laivat pysähtyivät satunnaisesti Staten Islandin alueella, ja niiden miehistö tunkeutui intiaanien kyliin hankkimaan [[orjatyövoima]]a. <ref name="Delaware"/>

 

 

 

=== Turkiskauppaa ja sodankäyntiä ===

 

 

=== Uuden Ruotsin siirtokunta ===

[[kuva:Johan Printz.jpg|160px|thumb|Johan Printz toimi 10 vuotta Uuden-Ruotsin kuvernöörinä. ]]

Manhattanin saaren delawareilta ostanut Uusien-Alankomaiden ensimmäinen kuvernööri Peter Minuit kohteli intiaaneja hyvin ja vastineeksi nämä auttoivat siirtolaisten sopeutumista elämään uudella mantereella. Vuonna 1638, nyt jo entisenä kuvernöörinä, Minuit johdatti Delaware-joen suulle kaukaa [[Skandinavia]]sta tulleita siirtolaisia, pääosa [[Ruotsi|Ruotsista]], mutta joukossa myös [[suomalainen|suomalaisia]]. Hollannin esimerkkiä noudattaen Ruotsi alkoi pystyttää omaa siirtokuntansa.<ref name="Jersey"/>

 

[[kuva:Treaty of Penn with Indians by Benjamin West.jpg|thumb|left|310px|rauhansopimus delawarein kanssa vuonna 1682 (maalaus [[Benjamin West]].]]

 

Vuosi [[1737]] tunnetaan delawarien historiassa murheellisena vuotena, sillä juuri tuona vuonna solmittiin "Walking Purchase" eli kävelevä kauppa.<ref name="Walking">{{Verkkoviite|Osoite=http://pabook.libraries.psu.edu/palitmap/WalkingPurchase.html|Nimeke=What Ye Indians Call 'Ye Hurry Walk|julkaisu=Pabook.libraries.psu.edu|Viitattu=1.5.2011|kieli={{en}}}}</ref> Jos Pennsylvanian isänä pidetty William Penn kohteli delawareja ystävällisesti, niin samaa ei voinut sanoa hänen pojastaan Thomaksesta. Tämä myi eteenpäin maa-alueita, jotka yhä kuuluivat delawareille. Peittääkseen laittoman menettelynsä hän oli löytävinään vuonna [[1686]] tehdyn [[asiakirja]]n, joka oli ollut kadoksissa 50 vuotta. Sopimuksessa mainittiin delawaremaiden luovuttamisesta valkoiselle miehelle Delaware- ja Lehign-jokien väliseltä alueelta niin pitkältä matkalta kuin mies pystyy kävelemään puolessatoista [[vuorokausi|vuorokaudessa]]. Intiaanit uskoivat sopimuksen aitouteen, ja arvelivat matkan pituudeksi noin 60 [[kilometri]]ä.<ref name="Purchase">{{verkkoviite|Osoite=http://www.britannica.com/eb/article-9075949/Walking-Purchase|Nimeke= Walking Purchase - Encyclopaedia Britannica|Julkaisu=Britannica.com|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref>

Vuonna [[1775]] alkaneen [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodan]] aikana monet delawaret tukivat brittejä Hopokanin johtamina. Osa pysytteli puolueettomana, ja jotkut asettuivat siirtolaisten puolelle. Yhdysvaltain tulevan [[presidentti|presidentin]] [[George Washington]]in johtamat siirtokuntien sotavoimat pakottivat brittijoukot vetäytymään. Sodan aikana Moravian kristityt ja puolueettomat delawaret joutuivat vaikeaan asemaan, kun sekä amerikkalaiset että näitä vastaan taistelevat intiaanit pitivät heitä vihollisinaan. [[Pittsburgh]]ista Pennsylvaniasta lähetetty 60-miehinen vapaaehtoisten joukko ratsasti delawarien lähetysasemalle ja nuiji lähes sata intiaania sukupuoleen katsomatta hengiltä. Tapahtuma tunnetaan [[Gnadenhuttenin verilöyly]]nä. <ref name="Santoro 138"> Santoro s. 138.</ref> Kaksi pakoon päässyttä delawarea kertoi ystävilleen mitä oli tapahtunut.<ref name="Hurt 91"> Hurt s. 91.</ref> <ref name="Gnaden">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ohiohistorycentral.org/entry.php?rec=499|Nimeke=Gnadenhutten Massacre|Julkaisu=Ohiohistorycentral.org|Viitattu=30.4.2011|Kieli={{en}}}}</ref>

[[kuva:Crawford01.jpg|thumb|290px|Eversti William Crawfordin teloitus.]]

===Hajaantuminen===

1800-luvun alkupuolella delawaret levisivät niin laajoille alueille Amerikan mannerta, että heitä liikkui niin [[Oregon]]issa, [[Uusi-Meksiko|Uudessa-Meksikossa]] kuin [[Meksiko]]ssakin. [[Kanada]]n rajaseuduilla monet delawaret elättivät itsensä turkismetsästäjinä. Ohioon jääneet delawaret kulkeutuivat 1814 Indianan alueille, josta liittovaltion hallitus painosti heidät siirtymään Mississipin länsipuolelle. Myöhemmin osa delawareista muutti [[Kansas]]iin, ja ryhtyi uutteriksi maanviljelijöiksi.<ref name="Virrankoski 98"> Virrankoski s. 98.</ref>

Nuoret seikkaulunhaluiset soturit kunnostautuivat monissa eri taisteluissa Yhdysvaltain joukoissa; niin [[Florida]]ssa [[seminolit|seminoleja]] vastaan kuin [[Texas]]issa [[kiowat|kiowia]] ja [[comanchet|comancheja]] vastaan. [[Yhdysvaltain sisällissota|Yhdysvaltain sisällissodassa]] delawaret taistelivat [[Pohjoisvaltiot|Pohjoisvaltioiden]] joukoissa.<ref name="Virrankoski 98"> Virrankoski s. 98.</ref> Hallitus pyrki yhdistämään hajallaan olevaa kansaa ja onnistui keräämään suurimman osan delawareja [[Oklahoma]]n [[intiaanireservaatti|reservaattiin]], josta on muodostunut eri puolilta tulleiden heimojen pitkäaikainen kotimaa. Euroopan mahtivaltojen ja lopulta Yhdysvaltain etujen edessä seisoneet delawaret olivat kolmen vuosisadan aikana menettäneet 90% väestöstään 1800-luvun loppuun mennessä. Sotien lisäksi [[Isorokko]], [[malaria]], [[kurkkumätä]] ja [[tuhkarokko]] olivat tappaneet kokonaisia sukuja ja kommuuneja.<ref name="Burnstyn 30"> Burnstyn s. 30.</ref>

 

== Kulttuuri ==

===Asuminen ja elinkeinot===