Ero sivun ”Kalifornian intiaanit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17:
Kalifornien pohjoisoissa asui tolowia jotka puhuivat [[athabasca]]-kieltä, ja joiden kulttuuri muistutti enemmän luoteisrannikon intiaanien kulttuuria<ref>Stuirtevant 1995, s 134</ref>. Tolowien elämää rytmittivät uskonnolliset seremoniat mm. tyttöjen aikuistumisseremonia, lääkäriksitulon tanssi, peurannahkatanssi, lohitanssi ja sotatanssi<ref>Stuirtevant 1995, s 134-135</ref>. Tolowien viholliset, algonkin-kieltä puhuvat yurokit edustivat Alaskaan asti ulottuvaa kulttuuria, johon kuului metsästys ja kalastus veneillä<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Yurokeille oli rahajärjestelmä, mm punapuukanootin saattoi ostaa 60 tikan päänahalla tai 12 hammasimpukan kuoresta tehdyllä ketjulla<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Monista muista asioista asui maksaa, kuten morsiemesta, kalastuapaikasta, talosta, tammenterhoa tuottavasta maasta, rikoksesta korvausta uhrille jne<ref>Stuirtevant 1995, s 135-136</ref>. Samaani laskutti palvelukistaan, mutta joen yli kuljetettiin ilmaiseksi. Köyhiin ja rikkaisuiin suhteuduttiin Yurokien perissa eri tavalla. Kuolleen mahdollinen omaisuus periytyi sukulaisille<ref>Stuirtevant 1995, s 136</ref>. Yleensä Kalifornian intiaanit olivat melko rauhallisia. [[Hoka-ryhmä|Hoka]]-ryhmään kuuluneet mohave-heimot erosivat monista muista alueen intiaaniheimoista mm siksi, että sotivat säännöllisesti quechaneja vastaan. Mohavet olivat Kalifornian intiaaneista ainoita jotka varsinaisesti viljelivät maata<ref>Lis s 126</ref>. Mohavet viljelivät maissia, papuja ja kurpitsoja ja kävivät ahkerammin kauppaa kuin monet muut heimot<ref>Gilbert Lagay, Intiaaniatlas s 62</ref>. Mohavet saattoivat asua paikalla jo 2000 eaa<ref>Lips s 126</ref>. Mohavien kaivukeppi oli litteä ja kovapuinen toisn kuin Kalifornian intiaaneilla yleensä<ref>Lips s 126</ref>. Chumashit elivät tammanterhojen keruulla ja merikalastuksella,
ja meran intiaanit vaihtoivat tuottaitaan sisämaan Chumashien kanssa. Chumashit pydystivät valaita, hylkeitä, merisaukkoja pitkillä luonnonasfaltilla tiivistetyillälankuista tehdyillä kanooteilla, joihin saattoi mahtua jopa 12 ihmistä. Verkot oli tehty meriheinästä, rannalla kaloja pyydettiin ansoilla ja myrkkykasveilla<ref>Legay s 62</ref>.
== Väestö ==
Kaliforniassa asui ennen eurooppalaisten tuloa eri arvioiden mukaan 135000-350000 intiaania<ref>Stuirtevant s 130</ref>. Alueen asutus hyvin oli tiheää kun sitä vertaa esim esikolumbiaaniseen preeriaan ja havumetsiin. Asukastiheys oli silti melko pieni, korkeamman arvion mukaan vain 3 intiaania neliömaililla<ref>Stuirtevant s 130</ref>.
== Esihistoria ==
Kaliforniassa asui ihmisiä viimeistään noin 11000 radiohiilivuotta sitten, jolloin
[[paleointiaanit]] varmasti saapuivat sinne. Joitain alueen asutuksia on väitetty hyvin vanhoiksi, jopa 19000-50000 vuoden ikäisiksi<ref>lein, Barry T. Reference Encyclopedia of the American Indian. 7th ed. West Nyack, NY: Todd Publications, 1995. </ref><ref>[http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml California Indians]</ref>. Nämä ajoitukset ja löydäkset ovat arkeologian parissa [[esi-Clovisin kulttuuri|hyvin kiistanalaisia]]. Mikäli teoria siitä että paleointiaanit siirtyivät Amerikkaan pitkin [[Viime jääkauden päättyminen|jääkauden lopuilla]] jäätöntä Kanadan ja Alaskan rannikkoa ovat oikeita,Kalifornia saattoi olla vanhimpia Yhdysvaltain alueella asutettuja alueita. Varhaiset paleointiaanit olivat lähinnä suurriistan metsästäjiä. Noin 9000 eaa alkoi alämäntapa jota luonnehti enemmän siementen keruu. Tämä lienee johtunut siitä, että mestsätys ja/tai ilmastonmuutokset olivat hävittäneet useimmat suuret riistaeläimet. Tämä niin sanottu arkaainen vaihe kesti Kaliforniassa tuhanis vuosia. Myähäisellä arkaaisella kaudella syntyi alueelle selvästi tunnistetavia erilaisia kulttuureja<ref>[http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml]</ref>. Noin 1000 eaa alkaen monet Kalifornian heimot tekivät meille säilynyttä kallioteidetta<ref>Pritzker, Barry M. "California." In Native Americans: An Encyclopedia of History, Culture, and Peoples, 148-219. Santa Barbara, CA: ABC-CLIO, 1998.</ref>. Nykyiset intiaanihemot olivat syntyneet eurooppalaisten tullessa noin 1500 jaa.
== Eurooppalaisten tulo ==
Espanjalaiset perustivat Kaliforniaan lähetysaseman 1969, ja osa intiaaneista muutti
Rivi 23 ⟶ 37:
tauteihin, nälkään ja valkoisten tarkoituksilla tekemiin murhiin<ref>Lips s 118</ref>.
Vuosina 1832-1833 Hudsnonin lahden kauppakomppanian retki toi kaliforniaan tauteja<!-- smallpox influenza mesales-->, jotka tappoivat arkeologisten löytöjen mukaan puolet alueen intiaaneista<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>.
Intiaanit joutuivat riitoihin kaliforniaan tulleiden uudisasukkaiden ja kullankaivajien takia mm siksi, että valkoiset ajoivat intiaanit reservaartteihin pois asuinsijoiltaan. Intiaaneja kuoli muun muassa tauteihin<ref>Stuirtevant 1995, s 138</ref>, valkosuiten tekemiin julmiin joukkomurhiin
ja reservaattien huonoille mailla. Vuonna 1849 alkoi kalifornian kultakuume, jolloin 80000 valkoista saapui meriltä ja lännestä Kaliforniaan onneaan etsimään<ref>Ceram, s 232</ref>. Vuonna 1852 Kaliforniaan oli saapunut 200000 valkoista, joiden omassakin keskuudessa järjestyksenpito oli huonoa, ja vahvemmat valkoiset tappoivat heikompia laincvalvonna ollessa puutteellista. Valkoiset tekivät intiaanien kanssa 1851 ja 1852 sopimukset jotka takaisvat turvaa intiaaneille, mutta nämä 2löydettiin" vasta 1905<ref>Lips s 118-119</ref>. Niinpä intieeneja koottiin yhteen ja ajettiin muuttamaan pois valkoistan valtaamilta alueilta. Jalan tehdyissä pakkosiirroissa jätettiin armotta kuolemaan ne vanhukset, naiset ja lapset, jotka eivät jaksaneet kävellä<ref>Lips s 118</ref>. Vuonna 1860 ialkuperäisestä intiaaniiväestöstä oli jälkejjä vain viidesosa<ref>http://infodome.sdsu.edu/research/guides/calindians/calind.shtml</ref>. Kun Kaliforniassa oli kultakuumeen aikoina noin 100000 intiaania, heitä oli vuonan 1890 vain 17000<ref>Lips s 118</ref>.
Nälkäiset intiaanit hyökkäilivät vankkurikaravaanien kimppuun ja ryöstivät karjatiloja. Valkoiset tappoivat vuosina 1862-
Valkoisten tuomiin tauteihin ja 1800-luvun intiaanisodissa intiaanien määrä väheni nopeasti jolloin vuosina 1880-1900 saavutettiin Kalifornian intiaaniväestön aallonpohja eli 20000-25000 henkeä.
Rivi 35 ⟶ 51:
Kalifornian intiaanit koostuvat/koostuivat kielellisesti monenlaista ryhmistä, joka kertoo luultavasti siitä attä alueelle on vaeltanut aikojen saatossa monia eri intiaanikansoja.
Kaliforniassa asui valkoisten tullessa joidenkin arvioiden mukaan 150000 intiaania<ref>Lips s 115</ref>, joidenkin mukaan enemmän. Kansoja asui 21, joissa 113 kieltä/murretta. 21 kansan alaryhmiä, heimoja ja sukuja oli 250<ref>Ensimmäinen Amerikkalainen, C.W.Ceram, s 232</ref>.
Esimerkiksi kuuluisan "viimeisen villin intiaanin" Ishin kansa oli yanat, joka jakaantui 4 ryhmään, joista [[Ishi]]n ryhmä oli yahit<ref>Ceram, s 232</ref>. Etelä-Kaliforniassa asuvat serranot, lusenot jne kuuluvat tano-uto-aseekkiryhmään joka vallitsee Great Basinissa ja Meksikossa. Laajoilla alueilla Etelä- ja Keski-Kaliforniassa yleinen hokan-ryhmä käsittää mm [[maidut]], [[costanoat]] ja yokutit<ref>Michael Coe, Atlas of Ancient America s 42-43</ref>. [[Chumashit]] lasketaan joskus hokaneihin<ref>Legay s 62</ref> mutta tämä on usein kiistetty<ref>[http://www.fourdir.com/california_languages.htm ]</ref>. Ennen jousta ja nuolta kehitettyä keihänheitintä käyttäneitä chumasheja pidetään hyvin varhaisina tulokkaina<ref>[http://www.fourdir.com/california_chumashan.htm California Chumashan Phylum]</ref>.
Rivi 144 ⟶ 162:
== Lähteet ==
* Pritzker, Barry M. ''A Native American Encyclopedia: History, Culture, and Peoples.'' Oxford: Oxford University Press, 2000. ISBN 978-0-19-513877-1.
== Viitteet ==
Rivi 150 ⟶ 168:
[[Luokka:Pohjois-Amerikan intiaanit]]
[[en:ndigenous peoples of California]]
| |||