Ero sivun ”Kalifornian intiaanit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 14:
asui lähinnä keräilyllä ja varhaiskantaisella maanviljelyllä eläneitä kansoja<ref>Intiaanit, Eva Lips, s 115</ref>.
Puolet alueen intiaaneista kuuluivat penutien kieliryhmään<ref name="Stuirtevant_128" >Suuri intiaanikirja, Taylor, Stuirtevant, Gummerus 1995, s 128 </ref>. Mm. tammenterhojen keruu ravinnoksi yhdisti monia alueen intiaaniheimoja<ref>Stuirtevant s 129</ref>. Toki ruokaa hankittiin muulla metsästyksellä, kalastuksella ja kasviravinnon mm juurien keruulla. Esimerkiksi wintujen elämä pohjautui lohen pyntiin, peuran metsästykseen ja tammenterhojen keruuseen<ref>Stuirtevant 1995, s 138</ref>. Joidenkin eläinten metsästys oli kiellettyä
koska niitä pidettiin epäpuhtaina<ref>Stuirtevant 1995, s 130</ref>. Tunnettu on yana-intiaaniheimoon kuuluneen [[Ishi]]n tarina. Monet Kalifornian intiaaniheimot arvostivat omaisuutta ja kävivät sekä heimon sisäistä että heimojen välistä kauppaa. Tavaranvaihtojärjestelmä ja kauppareitit olivat laajoja<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Ihmisten omaisuuserot saattoivat olla suuria. Esimerkiksi pomoja pidettiin taitavina korien tekijöinä. He tekivät koreja monista materiaaleista mm saran juuresta, kiinankuoresta, papyruksen juuresta ja vaivaispinjan juuresta<ref>Stuirtevant 1995, s 131</ref>. Kun muut Kalifornian intiaanit käyttivät korien teossa paria työtapaa, pomot käyttivät kuutta eri tapaa. Pomot elivät kolmassa ryhmässä meren rannalla, Russianjoen varrella ja Clearjärven ympärillä. Pomot käyttivät rahaa, ja myivät suolaa muille intiaaneilla. Pomojen yhteiskunta oli perhekeskeinen ja rikkaita suosiva, aluarajoihin pohjautuva. Pomot olivat rauhallisia, nauvottelunhaluisia ja kaupankäyntiin suuntautuneita. Esim
Kalifornien pohjoisoissa asui tolowia jotka puhuivat [[athabasca]]-kieltä, ja joiden kulttuuri muistutti enemmän luoteisrannikon intiaanien kulttuuria<ref>Stuirtevant 1995, s 134</ref>. Tolowien elämää rytmittivät uskonnolliset seremoniat mm. tyttöjen aikuistumisseremonia, lääkäriksitulon tanssi, peurannahkatanssi, lohitanssi ja sotatanssi<ref>Stuirtevant 1995, s 134-135</ref>. Tolowien viholliset, algonkin-kieltä puhuvat yurokit edustivat Alaskaan asti ulottuvaa kulttuuria, johon kuului metsästys ja kalastus veneillä<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Yurokeille oli rahajärjestelmä, mm punapuukanootin saattoi ostaa 60 tikan päänahalla tai 12 hammasimpukan kuoresta tehdyllä ketjulla<ref>Stuirtevant 1995, s 135</ref>. Monista muista asioista asui maksaa, kuten morsiemesta, kalastuapaikasta, talosta, tammenterhoa tuottavasta maasta, rikoksesta korvausta uhrille jne<ref>Stuirtevant 1995, s 135-136</ref>. Samaani laskutti palvelukistaan, mutta joen yli kuljetettiin ilmaiseksi. Köyhiin ja rikkaisuiin suhteuduttiin Yurokien perissa eri tavalla. Kuolleen mahdollinen omaisuus periytyi sukulaisille<ref>Stuirtevant 1995, s 136</ref>. Yleensä Kalifornian intiaanit olivat melko rauhallisia. [[Hoka-ryhmä|Hoka]]-ryhmään kuuluneet mohave-heimot erosivat monista muista alueen intiaaniheimoista mm siksi, että sotivat säännöllisesti quechaneja vastaan. Mohavet olivat Kalifornian intiaaneista ainoita jotka varsinaisesti viljelivät maata<ref>Lis s 126</ref>. Mohavet viljelivät maissia, papuja ja kurpitsoja ja kävivät ahkerammin kauppaa kuin monet muut heimot<ref>Gilbert Lagay, Intiaaniatlas s 62</ref>. Mohavet saattoivat asua paikalla jo 2000 eaa<ref>Lips s 126</ref>. Mohavien kaivukeppi oli litteä ja kovapuinen toisn kuin Kalifornian intiaaneilla yleensä<ref>Lips s 126</ref>. Chumashit elivät tammanterhojen keruulla ja merikalastuksella,
ja meran intiaanit vaihtoivat tuottaitaan sisämaan Chumashien kanssa. Chumashit pydystivät valaita, hylkeitä, merisaukkoja pitkillä luonnonasfaltilla tiivistetyillälankuista tehdyillä kanooteilla, joihin saattoi mahtua jopa 12 ihmistä. Verkot oli tehty meriheinästä, rannalla kaloja pyydettiin ansoilla ja myrkkykasveilla<ref>Legay s 62</ref>.
Kaliforniassa asui ennen eurooppalaisten tuloa eri arvioiden mukaan 135000-350000 intiaania<ref>Stuirtevant s 130</ref>. Alueen asutus hyvin oli tiheää kun sitä vertaa esim esikolumbiaaniseen preeriaan ja havumetsiin. Asukastiheys oli silti melko pieni, korkeamman arvion mukaan vain 3 intiaania neliömaililla<ref>Stuirtevant s 130</ref>.
| |||