Ero sivun ”Chumashit” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ism (keskustelu | muokkaukset) |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 21:
[[kuva:ChildAdultSun.jpg|200px|thumb|vasen|Chumashien kalliomaalaus, jossa on kuvattuna lapsi, aikuinen ja aurinko.]]
Chumashien asuinalueella on ollut ihmisasutusta jo tuhansia vuosia. Santa Rosan saarelta vuonna 1959 löydetyt ihmisjäännökset ovat ajoitettu 13 000 vuotta vanhoiksi. Chumashien vanhoja asuinpaikkoja on tähän mennessä kaivettu esiin arkeologisissa kaivauksissa yhteensä 148.<ref name="Native Inhabitants" /> Jotkut tutkijat ovat esittäneet teorian, että [[polynesialaiset]] olisivat vierailleet Kalifornian rannikolla chumashien alueella 500−700 [[jaa]]. Teoriaa on perusteltu sillä, että chumashit rakensivat aluksia, joita ei tavata muissa intiaanikulttuureissa. Lisäksi joidenkin tutkijoiden mukaan chumashin kielessä on lainasanoja polynesialaisista kielistä. Teorian oikeellisuudesta ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä tutkijoiden keskuudessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sfgate.com/cgi-bin/article.cgi?file=/c/a/2005/06/20/MNG9GDBBLG1.DTL | Nimeke = Did ancient Polynesians visit California? Maybe so. Scholars revive idea using linguistic ties, Indian headdress | Julkaisu = San Francisko Chronicle | Julkaisija = Keay Davidson | Viitattu = 27.10.2010 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Chumasheja asui eurooppalaisten tullessa noin 15000<ref>Brian Fagan, Pitkä kesä, Gummerus 2008, s 339</ref> eräillen luiikkuvaa metsästäjä-keräilijäelämää niin että yksi ryhmä saattoi liikkua satojen neliökilometrien alueella. Chumashien alueella eli harva väestö metsästäen ja keräillen. Noin vuoden 2000 eaa jälkeen holoseenin lämpöhuippu päättyi ja toi sateita chumashien alueelle. Sateet toivat tammen ja ilmaston muutokseen liittyvä merivirtojan muutos merikaloja. Väestö kasvoi ja ihmiset asuivat paikoilleen. Asutuskeskukset kasvoivat ja parhailla kalastus- ja tammenterhopaikoilla olevista suvuista tuli johtajasukuja<ref>Fagan 2008, s 342</ref>. Kristuksen syntymän aikoihin usui ilmaston lämpeneminen heikensi anjovista tuovaa merivirtaa, mikä heikensi kalasaaliita hyvinäkin vuosina. Noin 450 eaa kaloja tuova ylösvirtaus voimistui, kun merivesi viileni. Samalla tuli kuitenkin rannikolle kuivuus, koska viileä merivesi havvisti korkeapainetta. Niinpä noin 450 eaa - 350 jaa kuivuus lisääntyi, mikä ei vaikuttanut kalastuksesta riippuvaiseen rannikkoasutukseen, mutta aihautti nälkää villuiruoholla, riistalla ja pähkinöillä elävälle sisämaan väeställe. Ajoittaisia kuivuuskausia oli 300-850 jaa<ref>Fagan 2008, s 346</ref>, minkä jälkeen alkoi pyysvä kuivuus. Tämä ajoi kylät enenvässä määrin sotimaan keskenään rajallisista niukkenevista ruokavaroista<ref>Fagan 2008, s 343</ref>. Myös rannikon Santa Cruzin suuren saaren monet kylät hävisivät 1000-luvulla kuivuuden takia. Hautausmaista tehtyjen kallolöytöjen mukaan aseiden aiheuttamia kallovaurioita oli eniten vuosien 300-1150 jaa käsittäjän jakson lopuilla, minkä
jälkeen nämä merkit väkivallasta vähenivät jyrkästi. Toki astunnaisa väkivallan merkkejä oli jo arkaaisella jjalla n v 3500 eaa<ref>Fagan 2008, s 345</ref>. Joidenkin mielestä väkivallan väheneminen saattoi johtua siitä että chumashit saivat sovittua keskinäiset kiistansa<ref>Fagan 2008, s 345</ref>. Käytännällinbe selitys tähän on se, että pysyvä kuivuus hävitti maaluonnonvarat, joista ei silloin voitu enää taistella. Mutta vuosina 950-1300 meren ylösvirtaus nousi ja toi rannikoille yhä enemmän kaloja. Rannikon asutukset suurenivat. Tämä nosti hyvään sosiaaliseen asemaan ajopuunlaudoista tehtyjen avomerikalastukseen sopivien veneiden omistajat<ref>Fagan 2008, s 346</ref>, jotka kävivät kauppaa tammanterhoilla ja simpukankuorikoruilla. Kauppa kohensi sekä saartan,että mantereen asukkaiden elatuksen saantia, vaikka sjoittaista nälkää esiintyikin<ref>Fagan 2008, s 347</ref>.
Vuodesta 1772 [[fransiskaanit]] perustivat chumashien alueelle useita lähetysasemia. Vanhin lähetysasemista on San Luis Obispo. Vuoteen 1800 mennessä kaikki chumashit oli kastettu.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" /> Espanjan kruunu pyrki tekemään lähetysasemista asutuskeskuksia, mutta suunitelmat eivät koskaan tuottaneet tulosta. Vuodesta 1795 kruunu vaihtoi perinteisen politiikkansa ja määräsi, että espanjan kieltä pitäisi opettaa alkuasukkaille ja sen tulisi korvata alkuperäiskielet yleisessä käytössä. Lähetysasemat olivat tätä ennen pyrkineet opettamaan intiaaneja heidän omalla kielellään.<ref>Mancall ja Merrell 2000, s. 509</ref> Vuonna 1824 barbareñot, purisimeñot ja ynezeñot nousivat kapinaan [[Meksiko]]n hallitusta vastaan [[Pacomio]]-niminen kirvesmies johtajanaan. Sotaväki kuitenkin kukisti niin sanotun [[chumashikapina]]n jo samana vuonna. Tappiollisen kapinan jälkeen monet chumashit pakenivat Kalifornian sisämaahan, jossa he liittyivät [[yokutsit|yokuts]]-intiaaneihin. Kuitenkin kapinaa johtanutta Pacomiota rangaistiin vain lievästi. Kulkutaudit, alkoholismi ja taloudellinen rappio johtivat chumashien määrän vähenemiseen.<ref name="Virrankoski 1994, s. 304">Virrankoski 1994, s. 304</ref> Chumasheja oli alkuaan 22 000<ref name="California Indians and Their Reservations" />−14 000, mutta vuonna 1832 heitä oli enää 2 500 ja kaksikymmentä vuotta myöhemmin enää 1 100<ref name="Virrankoski 1994, s. 304" />. Nykyisin vain 213 chumashia elää Santa Ynezin intiaanireservaatissa; loput elävät Kalifornian etelärannikon kaupungeissa<ref name="California Indians and Their Reservations" />. Chumashien aiemmin puhuma [[chumashin kieli]] hävisi sen viimeisen puhujan kuoltua vuonna 1965<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ethnologue.com/show_language.asp?code=chs | Nimeke = Chumash - An extinct language of United States | Julkaisu = Ethnologue | Viitattu = 27.10.2010 | Kieli = }}</ref>.
| |||