Ero sivun ”Seinäkiipeily” versioiden välillä

Seinäkiipeily on rohkeutta, notkeutta ja voimaa kehittävä laji. Seinäkiipeily on [[kiipeily|kalliokiipeilyn]] sisäurheilu – ja harjoittelumuoto. Seinäkiipeilyä voi harrastaa lapset ja aikuiset, kuin miehet ja naisetkin. Seinäkiipeilyä yleensä harrastetaan suuressa hallissa, jossa on monia eri reittejä tai muissa paikoissa, kuten leikkipaikoilla, urheiluhalleissa tai jopa omassa kodissa, jos osaa rakentaa oman seinäkiipeilyyn tarkoitetun seinän.

Kiipeilyreitille on kiinnitetty monenlaisia eri otteita. On pyöreitä, kulmikkaita, neliöitä, kolmioita, pieniä, isoja, pitkiä ja ohuita. Otteita voi itse asiassa suunnitella minkälaisiksi vain! ( kuten kuvassa näkyy ) Useimmiten eri reiteillä on eri värisiä otteita. Yleisin värien määrä reiteillä on 3 tai 2. Aluksi voi kiivetä kaikilla otteilla, eli molemman värisillä otteilla, mutta jos haluaa vaikeuttaa, voi valita vain toisen väriset otteet ja kiivetä niillä. Kaikki saavat kiivetä omalla vauhdilla ja tavallaan!

Kiipeilyyn tarvitaan aina myös köysi. Köysi on erittäin vahvaa, mutta hieman joustavaa. Useimmiten köysi voi kestää ainakin neljän norsun painon! Köysi on monta metriä pitkä. Reitin päässä on pieni metallinen koukku, josta köysi on pujotettu läpi. Lyhyempi puoli alas roikkuvasta köydestä laitetaan kiinni kiipeilijän valjaisiin kasisolmulla ja pidempi puoli kiinnitetään varmistajan varmistuslaitteeseen. Kun kiipeilijä kiipeää ylöspäin, varmistaja vetää köyttä alaspäin niin, että köysi pysyy kireänä koko ajan. Kun kiipeilijä haluaa tulla alas, hän antaa merkin varmistajalle ja varmistaja alkaa päästämään köyttä löysäksi. Näin kiipeilijä tulee alaspäin ja vetää varmistajalta köyttä ylöspäin. Nykyään on myös itsevarmistajia, jossa reitin päähän on kiinnitetty kone, joka vetää köyttä ylöspäin. Kun kiipeilijä päästää irti seinästä, itsevarmistaja laskee hänet hitaasti alas.

Seinäkiipeilyyn kuuluu erilaisia tekniikoita, joista yleisimmät on liidaaminen ja boulderointi. Niistä kerron vähän myöhemmin.