Ero sivun ”Johannes Öhquist” versioiden välillä

 

Öhquistin vanhemmat olivat [[rovasti]] Johannes Kristoffer Öhquist ja Olga Maria Avenarius. Hän pääsi ylioppilaaksi [[Pietari (kaupunki)|Pietarissa]] 1881 ja opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa suorittaen oikeustutkinnon 1887. Öhquist oli [[Suomen kenraalikuvernööri|kenraalikuvernöörin]] kanslian arkistonhoitajana 1888–1910 ja Helsingin yliopiston saksan kielen lehtorina 1895–1919. Hän toimi lisäksi saksan kielen opettajana useissa eri kouluissa Helsingissä. Vuosina 1918–1927 Öhquist oli Suomen suurlähetystön sanomalehtiattašeana [[Berliini]]ssä. Hän sai professorin arvonimen 1925.

Shakista 1800-luvun Suomesta on hyvin niukasti historiallista aineistoa. On kuitenkin oletettu <ref>[http://www.chess.com/news/paladiinin-lyysit-ii-9987 http://www.chess.com/news/paladiinin-lyysit-ii-9987]</ref>, että Öhquist nousi Helsingin Shakkiklubin johtavaksi pelaajaksi jo klubin alkuaikoina. Koska HSK oli noihin aikoihin lähes ainoa järjestäytynyttä shakkitoimintaa harjoittanut yhdistys, niin Öhquist oli todennäköisesti samalla [[Shakki Suomessa|Suomen paras pelaaja]]. Hänestä ei kuitenkaan ehtinyt tulla shakkimestaria, koska arvonimi perustettiin Suomen mestaruuden myötä vasta vuonna 1922. Hänelle myönnettiin shakkitehtävien laadinnan ansioista kansallisen tehtävämestarin arvonimi vuonna 1936. <ref>[http://www.saunalahti.fi/~stniekat/st/mest.htm http://www.saunalahti.fi/~stniekat/st/mest.htm]</ref>

 

 

== Teoksia ==

* ''Neuere bildende Kunst in Finnland''. 1930

* ''Kolmas valtakunta''. 1938

 

==Lähteet==

[[Luokka:Suomalaiset kirjailijat]]

[[Luokka:Suomalaiset shakinpelaajat]]

 

[[de:Rita Öhquist]]