Ero sivun ”Lounaismurteet” versioiden välillä

7 425 merkkiä lisätty ,  10 vuotta sitten
Tämä versio piti palauttaa
p (Kumottu muokkaus 10133746, jonka teki 212.246.161.12 (keskustelu))
(Tämä versio piti palauttaa)
 
==Jako alaryhmiin ja tuntomerkit==
Lounaismurteilla on runsaasti omaleimaisia piirteitä, ja ne jaetaan useimmiten seitsemään eri alaryhmään, joista kaksi (pohjoisryhmä ja itäryhmä) kuuluu varsinaisiin lounaismurteisiin ja loput viisi (Länsi-Uudenmaan murteet, Someron seudun murteet, Turun ylämaan murteet, Ala-Satakunnan murteet ja Porin seudun murteet) ovat niin sanottuja lounaisia välimurteita.<ref name="alueet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/lounais.html | Nimeke =Lounaismurteiden alue | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Internetix | Viitattu = 24.7.2009 | Kieli = }}</ref>
 
Lounaismurteiden kotoperäinen sanasto on laaja, ja niissä on paljon lainasanoja [[germaaniset kielet|germaanisista kielistä]]. Muista suomen murteista poiketen sananalkuiset konsonanttiyhdistelmät ovat yleisiä, ja niitä esiintyy myös puhtaasti suomenkielisissäkin sanoissa; samoin lähes kaikissa [[onomatopoeettinen|onomatopoeettisissa]] sanoissa (''präiskiä'', ''fletku'', ''krapsuttaa'') on sananalkuinen konsonanttiyhdistelmä. Lounaismurteet ovat ainoa Suomen murreryhmä, jossa soinniton [[f]]-äänne esiintyy natiivina eli kotoperäisenä. Ääntämyksessä on myös muita ainutlaatuisia piirteitä, kuten eräiden vokaalien ääntäminen puolipitkänä (tavallisesti lyhyt) sekä niin sanottu mediaklusiili, puolisoinnillinen, äänne. Alueen tärkeimmät kaupungit ovat [[Turku]], [[Pori]], [[Rauma]], [[Salo]] ja [[Uusikaupunki]], joissa jokaisessa on oma murremuotonsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/murrealu.html | Nimeke =Suomen murrealueet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Internetix | Viitattu = 24.7.2009 | Kieli = }}</ref>
 
===Varsinaiset lounaismurteet===
'''Varsinaisilla lounaismurteilla''' on paljon yhteisiä piirteitä [[viron kieli|viron kielen]] kanssa, ja on väitetty, että lounaismurteet olisivat kielellisesti lähempänä viroa kuin muita [[suomen murteet|suomen kielen murteita]], muun muassa painollisen tavun pitkät vokaalit diftongioituivat lopullisesti vasta [[1600-luku|1600-luvulla]], ja joissakin murremuodoissa niitä esiintyy yhä, esimerkiksi ''sää puhu sooppa'' (pro ''suopaa'' tai ''suappa'' "sinä valehtelet"). Lounaismurteet tunnistaa parhaiten ehkä niiden erikoisesta rytmistä, joka johtuu painottomien ja painollisten tavujen välisestä jyrkästä erosta.
 
===Lounaiset välimurteet===
Monissa murreluokituksissa omaksi, lounaismurteista erilliseksi murreryhmäkseen luetaan '''lounaiset välimurteet'''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=368 | Nimeke =Suomen murrealueet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 24.7.2009 | Kieli = }}</ref> Niitä puhutaan varsinaisten lounaismurteiden ja [[hämäläismurteet|hämäläismurteiden]] väliin jäävällä kapeahkolla vyöhykkeellä (kuvassa vinoviivoituksella), joka ulottuu Vihdistä [[Somero]]n, [[Loimaa]]n, [[Kokemäki|Kokemäen]] ja [[Pori]]n kautta Merikarvialle.<ref name="alueet" /> Näissä läntisen [[Uusimaa|Uudenmaan]], lounaisimman [[Häme]]en, koillisen [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] ja keskisen [[Satakunta|Satakunnan]] murteissa lounaismurteiden ja hämäläismurteiden piirteet osittain sekoittuvat. Näistä murteista puuttuvat muutamat lounaismurteiden leimallisimmat piirteet, esimerkiksi pitkät vokaalit ovat säilyneet sanan lopussa ja loppuheittoa ei ole.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geocities.com/isolintu/courses/murterik.doc | Nimeke =Murteiden erikoispiirteet | Tekijä =de Smit, Merlijn | Tiedostomuoto =doc | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Merlijn de Smit | Viitattu = 24.7.2009 | Kieli = }}</ref> Näihin murteisiin kuuluu esimerkiksi [[Lounais-Häme|lounaishämäläinen]] [[Someron murre]] ja suurempien kaupunkien murteista Porin seudun murre.
 
== Lounaismurteet kaunokirjallisuudessa ==
 
== Murteen piirteitä ==
 
* yleiskielen ''[[d]]'':n vastine on joko puolisoinnillinen d (ð) (vrt. englannin ''this'') tai r
::'''paðas''', '''verel''' (padassa, vedellä)
 
* yleiskielen ''ts'' vastine on joko t, tt tai soinniton ts-[[affrikaatta]] (θ) (vrt. englannin ''thing'') yleiskielen ''metsä'' taipuu
 
:: me'''tt'''ä : me'''t'''än (yleisedustus)
:: me'''tt'''ä : me'''tt'''än'' (välimurteiden pohjoisosassa)
:: me'''&theta;&theta;'''ä : me'''&theta;&theta;'''än (Rauman-Eurajoen seutu)
 
* itämerenkantasuomen pitkien vokaalien ee, oo ja öö diftongioitumismuodot ''iä'', ''ua'' ja ''yä''
::'''nuar tyämiäs''' pro ''nuori työmies'' (itämerenkantasuomen ''noori töömees'')
 
* i-, u-, ja y-loppuiset [[diftongi]]t ovat määräehdoin supistuneet (redusoituneet):
 
:: koer(a), naora(a), kööh(ä) pro koira, nauraa, köyhä.
 
* [[loppuheitto]] eli apokopee (sanat, joissa sananloppuinen vokaali kadonnut) joskus kaksitavuisissa, aina useampitavuisissa sanoissa
::See om '''pitk''' ja '''teräv'''.
 
* [[sisäheitto]] eli synkopee (kolmi- tai useampitavuisten sanojen toisen avoimen tavun vokaali kadonnut, jos ensimmäinen tavu pitkä ja kolmas tavu alkaa l, m, n, r tai v)
::Mnää ole '''suamlane'''.
::Tänäp olis '''pernoi ja affni ruakan'''
 
* pitkät vokaalit lyhentyvät ensitavua edempänä ja viimeisen tavun klusiilit ja sibiliantit kahdentuvat
::Neep '''puises seippä''' olik korkkiat. (= puiset seipäät)
 
* jälkitavujen ua, yä, ie ja iä jälkimmäinen vokaali kadonnut
::Mnuu halutta '''assu''' Eorjoel.'' (=asua)
 
* kaksois-l:n, -m:n, -n:n ja -r:n lyheneminen pitkän vokaalin, diftongin ja painottoman tavun jäljessä
::''käänetti'' pro käännettiin
::''kualu'' pro kuollut
::''kiäretti'' pro kierrettiin
 
* yleiskielen ea- ja eä-loppuiset nominit saavat uudet muodot
::Talo o '''kauhian korkki'''. (= korkea; myös ''kauhian korkja'' ja ''kauhian korkia'' käyvät)
 
* imperfektissä tunnus -s(i)
::Hän istus. (=istui)
 
* sananalkuiset konsonanttiyhdistelmät yleisiä, varsinkin klusiili +l tai r
::Lopet nys se '''protkottamine''' (=valitus) ja menk '''klappama''' (= pesemään pyykkiä)
 
* f-äänne yleinen
::affen, kaffe, faneri, föli jne.
 
* rk:n ja lk:n [[astevaihtelu]]
 
::'''märjä halvo''' (märät halot)
 
* Heikko aste usein yleiskielen i-loppuisen diftongin edellä
 
:: '''iðäne[n]''' pro itäinen
:: '''kellane[n]''' pro keltainen
 
* Toisen tavun vokaalin piteneminen puolipitkäksi, jos ensitavu on lyhyt
 
:: Mää '''asùn Turùs''' pro ''Minä asun Turussa''
 
* Pitkät vokaalit sanan ensimmäisen tavun jälkeen harvinaisia sekä konsonanttien k, p, t ja s erikoisgeminaatio
 
:: '''ihmissi''' pro ihmisiä
:: '''kotti''' pro kotiin
 
* Monikon genetiivi -tte (vrt. vironkielen de/te)
 
:: '''kissatte''' pro kissojen
:: '''autotte''' pro autojen
 
* Rauman seuduilla myös tavujenvälinen h
 
::'''taloho, kylähä, silmhi'''
 
== Kirjallisuutta ==
 
* Wiik, Kalevi: ''Jottan tarttis tehrä – Turun murteen sanakirja''.
* Wiik, Kalevi: ''Tämmöttös – Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja''.
* Barks, Carl: ''Kui, sanos Aku – Kaikkest paremppi Ankka-jutui Turu murttel. Turu murttel kääntäny Veepee Lehto''.
 
== Aiheesta muualla ==
 
* [http://www-fi.valitutpalat.fi/wwwbin/sanavarasto?serial=4 Paranna Turun murteen taitosi Reijo Mäen avustuksella]
 
==Katso myös==
102 143

muokkausta