|
==Jako alaryhmiin ja tuntomerkit==
Lounaismurteilla on runsaasti omaleimaisia piirteitä, ja ne jaetaan useimmiten seitsemään eri alaryhmään, joista kaksi (pohjoisryhmä ja itäryhmä) kuuluu varsinaisiin lounaismurteisiin ja loput viisi (Länsi-Uudenmaan murteet, Someron seudun murteet, Turun ylämaan murteet, Ala-Satakunnan murteet ja Porin seudun murteet) ovat niin sanottuja lounaisia välimurteita.<ref name="alueet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/lounais.html | Nimeke =Lounaismurteiden alue | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Internetix | Viitattu = 24.7.2009 | Kieli = }}</ref>
Lounaismurteiden kotoperäinen sanasto on laaja, ja niissä on paljon lainasanoja [[germaaniset kielet|germaanisista kielistä]]. Muista suomen murteista poiketen sananalkuiset konsonanttiyhdistelmät ovat yleisiä, ja niitä esiintyy myös puhtaasti suomenkielisissäkin sanoissa; samoin lähes kaikissa [[onomatopoeettinen|onomatopoeettisissa]] sanoissa (''präiskiä'', ''fletku'', ''krapsuttaa'') on sananalkuinen konsonanttiyhdistelmä. Lounaismurteet ovat ainoa Suomen murreryhmä, jossa soinniton [[f]]-äänne esiintyy natiivina eli kotoperäisenä. Ääntämyksessä on myös muita ainutlaatuisia piirteitä, kuten eräiden vokaalien ääntäminen puolipitkänä (tavallisesti lyhyt) sekä niin sanottu mediaklusiili, puolisoinnillinen, äänne. Alueen tärkeimmät kaupungit ovat [[Turku]], [[Pori]], [[Rauma]], [[Salo]] ja [[Uusikaupunki]], joissa jokaisessa on oma murremuotonsa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/murrealu.html | Nimeke =Suomen murrealueet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Internetix | Viitattu = 24.7.2009 | Kieli = }}</ref>
===Varsinaiset lounaismurteet===
'''Varsinaisilla lounaismurteilla''' on paljon yhteisiä piirteitä [[viron kieli|viron kielen]] kanssa, ja on väitetty, että lounaismurteet olisivat kielellisesti lähempänä viroa kuin muita [[suomen murteet|suomen kielen murteita]], muun muassa painollisen tavun pitkät vokaalit diftongioituivat lopullisesti vasta [[1600-luku|1600-luvulla]], ja joissakin murremuodoissa niitä esiintyy yhä, esimerkiksi ''sää puhu sooppa'' (pro ''suopaa'' tai ''suappa'' "sinä valehtelet"). Lounaismurteet tunnistaa parhaiten ehkä niiden erikoisesta rytmistä, joka johtuu painottomien ja painollisten tavujen välisestä jyrkästä erosta.
===Lounaiset välimurteet===
Monissa murreluokituksissa omaksi, lounaismurteista erilliseksi murreryhmäkseen luetaan '''lounaiset välimurteet'''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kotus.fi/index.phtml?s=368 | Nimeke =Suomen murrealueet | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Viitattu = 24.7.2009 | Kieli = }}</ref> Niitä puhutaan varsinaisten lounaismurteiden ja [[hämäläismurteet|hämäläismurteiden]] väliin jäävällä kapeahkolla vyöhykkeellä (kuvassa vinoviivoituksella), joka ulottuu Vihdistä [[Somero]]n, [[Loimaa]]n, [[Kokemäki|Kokemäen]] ja [[Pori]]n kautta Merikarvialle.<ref name="alueet" /> Näissä läntisen [[Uusimaa|Uudenmaan]], lounaisimman [[Häme]]en, koillisen [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] ja keskisen [[Satakunta|Satakunnan]] murteissa lounaismurteiden ja hämäläismurteiden piirteet osittain sekoittuvat. Näistä murteista puuttuvat muutamat lounaismurteiden leimallisimmat piirteet, esimerkiksi pitkät vokaalit ovat säilyneet sanan lopussa ja loppuheittoa ei ole.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.geocities.com/isolintu/courses/murterik.doc | Nimeke =Murteiden erikoispiirteet | Tekijä =de Smit, Merlijn | Tiedostomuoto =doc | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Merlijn de Smit | Viitattu = 24.7.2009 | Kieli = }}</ref> Näihin murteisiin kuuluu esimerkiksi [[Lounais-Häme|lounaishämäläinen]] [[Someron murre]] ja suurempien kaupunkien murteista Porin seudun murre.
== Lounaismurteet kaunokirjallisuudessa ==
|
