Ero sivun ”Karboksimetyyliselluloosa” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
p typo
Rivi 3:
 
==Valmistus==
Karboksimetyyliselluloosan valmistus tapahtuu kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa valmistetaan [[natriumhydroksidi]]n ja selluloosan kompleksi käsittelemällä selluloosaan natriumhydroksidilla. Karboksyyliryhmät liitetään polymeerin käyttämällä [[kloorietikkahappo]]a tai sen natriumsuolaa [[natriumklooriasetaatti]]a. Reaktio tapahtuu 50&nbsp;°C lämpötilassa. Karboksyylimetyyliselluloosaprosessin liuottimena käytetään useimmiten [[alkoholi|alkoholeja]], kuten [[etanoli]]a, [[propanoli]]a ja [[tert-butanoli]] sekä näiden seoksia. Karboksyylimetyyliselluloosan lisäksi reaktion sivutuotteena muodostuu natriumglykolaattia, johtuen kloorietikkahapon hydrolyysistä. Valmistusreaktiota voidaan kuvata seuraavalla reaktioyhtälöllä, jossa selluloosan sokerirunkoa merkitään R<sub>cell</sub>-merkinnällä<ref name ="seppala">{{Kirjaviite | Tekijä =Jukka Seppälä | Nimeke =Polymeeriteknologian perusteet | Vuosi =2005 | Sivu =227 | Selite = 6. painos |Julkaisija =Otatieto | Tunniste =ISBN 978-951-672-348-1 | Kieli =}}</ref><ref name ="kirk-othmer">Thomas G. Majewicz & Thomas J. Podlas : ''Cellulose Ethers, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology'', John Wiley & Sons, New York, 2001 [http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/0471238961.0305121213011005.a01/abstract Teoksen verkkoversio] Viitattu 12.01.2011</ref><ref name ="ullmann">Heiko Thielking & Marc Schmidt: ''Cellulose Ethers, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry'', John Wiley & Sons, New York, 2002 [http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/14356007.a05_461.pub2/abstract Teoksen verkkoversio] Viitattu 12.1.2011</ref>:
:R<sub>cell</sub>OH + NaOH + ClCH<sub>2</sub>COOH → R<sub>cell</sub>OCH<sub>2</sub>COOH + NaCl
 
Rivi 10:
==Ominaisuudet==
===Liukoisuus===
Karboksimetyyliselluloosa on liukoista veteen ja alkoholeihin, mutta ne eivät liukene muihin orgaanisiin liuottimiin kuin alkoholeihin. Karboksimetyyliselluloosan liukoisuus veteen riippuu polymeeriketjun pituudesta. Mitä pitempi selluloosarunko on , sitä huonommin polymeeri myös liukenee. Ketjunpituuden lisäksi liukoisuuteen vaikuttaa myös substituutioaste. Karboksyylimetyyliselluloosa liukenee sitä paremmin veteen, mitä suurempi on subtituutio astesubstituutioaste. Kaupallisessa laadsussalaadussa se on usein välillä 0,4&ndash;1,4. KLiukoisuuteenLiukoisuuteen vaikuttaa edellämainittujenedellä mainittujen seikkojen lisäksi myös liuoksen [[pH]]-arvo. Karboksyylimetyyliselluloosan sisältämät karboksyyliryhmät protonoituvat pH-välillä 4&ndash;5 ja tässä happomuodossaan on se veteen liukenematonta.<ref name="seppala" /><ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" /><ref name ="chemistry">{{Kirjaviite | Tekijä =Hans-Dieter Belitz, Werner Grosch, Peter Schieberle | Nimeke =Food chemistry | Vuosi =2009 | Sivu =329 |Julkaisija =Springer | Tunniste =ISBN 978-3-540-69933-0 | www =http://books.google.fi/books?id=xteiARU46SQC&pg=PA301&dq=Carboxymethyl+cellulose&hl=fi&ei=71stTeCjO8nxsgb4_rHZBw&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=8&ved=0CE0Q6AEwBzgK#v=onepage&q=Carboxymethyl%20cellulose&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 12.1.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref><ref name ="food">{{Kirjaviite | Tekijä =Alan Imeson | Nimeke =Food Stabilisers, Thickeners and Gelling Agents | Vuosi =2009 | Sivu =97 |Julkaisija =John Wiley and Sons | Tunniste =ISBN 978-1-4051-3267-1 | www =http://books.google.fi/books?id=NRaWb2fBexwC&pg=PA96&dq=Carboxymethyl+cellulose&hl=fi&ei=XFwtTcv2MtDGswbgvJDZBw&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=7&ved=0CEYQ6AEwBjgU#v=onepage&q=Carboxymethyl%20cellulose&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 12.1.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
===Reologiset ominaisuudet===
Karboksimetyyliselluloosaliuokset ovat varsin viskooseja ja käyttäytyvät joko [[pseudoplastisuus|pseudoplastisesti]], [[tiksotropia|tiksotrooppisesti]] tai [[dilatantti|dilatantisti]]. Viskositeetti riippuu polymeerin koosta ja substituutioasteesta. Mitä pitempi polymeeri sitä suurempi on viskositeetti. Substituutioasteen vaikutus on käänteinen eli korkean substituutioasteen karboksimetyyliselluloosa on vähemmän viskoosia kuin vähemmän substituoidut laadut. Rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi reologiset ominaisuudet riippuvat myös pH-arvosta. Suurimmillaan viskositettiviskositeetti on alueella 9&ndash;10 ja tällöin liuos on myös lkaikkeinkaikkein stabiilein. pH:n laskiessa alle 4 pienenee viskositeetti ensin ja tämän jälkeen alkaa taas kasvaa, johtuen karboksyylimetyyliselluloosapolymeerin sisäisistä vuorovaikutuksista.<ref name="kirk-othmer" /><ref name="ullmann" /><ref name="food" />
 
==Käyttö==