Ero sivun ”Delawaret” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjausta. |
Kuva + muokattu sieltä täältä. |
||
Rivi 56:
Kun lisäjoukkoja Hollannista tuova laiva eksyi reitiltä ja ajautui matalikolle oli Kieftin ostettava apua briteiltä. Hän suostui maksamaan 25 000 [[Alankomaiden guldeni]]a 150:stä Connecticutin siirtokunnan vapaa-ehtoisesta.<ref name="Delaware"/> Uuden-Englannin ja Uusien-Alankomaiden yhdistetyt sotajoukot [[kapteeni]] [[John Underhill]]in johtamina onnistuivat lopettamaan delawarien hyökkäykset. Kun sota päättyi [[1645]], olivat delawaret menettäneet arviolta 1 600 henkeä. Myös hollantilaisten tappiot olivat suuret. <ref name="Santoro 137"> Santoro s. 137.</ref>
[[Kuva:The fall of New Amsterdam cph.3g12217.jpg|thumb|260px|Uuden-Amsterdamin kukistuminen.]]
Uusien Alankomaiden siirtokunta kasvoi nopeasti, ja intiaanien asuinalueet pienenivät. Vuonna [[1651]] susquehannockit myivät hollantilaisille osan delawarien maita kysymättä lupaa maan oikeilta omistajilta.
Samoihin aikoihin pohjoisimmat delawaret ajautuivat hollannin siirtokunnan kanssa "persikkasotana" tunnettuun välienselvitykseen. <ref name="Waldman 96">. Waldman s. 96.</ref> Persikoita luvatta anastanut delawarenainen maksoi hengellään varkaudestaan. Tapaus sai monet delawarien heimoista hyökkäämään hollantilaisten asuinalueille. Intiaanit piirittivät myös Uutta-Amsterdamia, jonka viimeiseksi jäänyt kuvernööri [[Peter Stuyvesant]] järjesti sotilaalliset voimat välittömiin vastaiskuihin. Useita delawarien kyliä tuhottiin ja niihin viedyt vangit vapautettiin. Lopullinen rauha solmittiin vuonna [[1664]].
=== Brittien imperiumi ===
Useimmat delawarein heimoista joutuivat vähitellen siirtymään pois mailtaan. Huomattavasti paremmin meni irokeesien viiden heimon liitolla, jotka rakensivat hirsimajojaan englantilaisten kanssa lähes rinta rinnan. Irokeesit joutuivat tyytymään rauhalliseen rinnaikkaiseloon, vaikka
[[kuva:Treaty of Penn with Indians by Benjamin West.jpg|thumb|left|310px|rauhansopimus delawarein kanssa vuonna 1682 (maalaus [[Benjamin West]].]]
Vuosina [[1673]] ja [[1681]] brittien lisääntyvät siirtolaisperheet ostivat maita delawareilta. Erityisen paljon maakauppaa tekivät englantilaiset [[kveekarit]] johtajanaan William Penn. Englantilaiset myös anastivat maita itselleen maksamatta niistä mitään. Tämä johti hetkelliseen välien kiristymiseen, joka laukesi ennen pukeamistaan sodaksi. Delaware-päällikkö Tammanend myi [[Philadelphia]]n englantilaisille [[1682]]. Samalla tehtiin varsinainen rauhansopimus. Kveekarit väittivät kohtelevansa intiaaneja inhimillisesti, mutta valtasivat kuitenkin vähin erin kaikki näiden maat.
Vuosi [[1737]] tunnetaan delawarein historiassa murheellisena vuotena, sillä juuri tuona vuonna solmittiin "Walking Purchase" eli kävelevä kauppa.<ref name="Walking">
[[kuva:Lappanwinsoe.jpg|thumb|180px|Päällikkö Lappawinsoe delawareineen joutui häikäilemättömän maakaupan uhriksi. (Maalaus Gustavus Hesselius 1735.)]]
Thomas Penn palkkasi siirtokunnan joukosta kolme nopeinta miestä juoksemaan kilpaa puoleksitoista päiväksi
Kaiken kaaoksen ja jatkuvan muuttovaelluksen aikana delawarien alkoholinkäyttö lisääntyi. Heistä tuli aggressiivisia raivopäitä, ja heitä
Rivi 77:
=== Kristityt delawaret ===
[[kuva:Moravian mission.jpg|thumb|290px|Kristinuskoon tulleita delawareja Moravian lähetysasemalla.]]
Vuonna [[1740]] [[Saksalainen|saksalaisen]] David
=== Vapaussodan aika===
1700-luvun monissa sodissa delawaret taistelivat ranskalaisten puolella. Ottawa-päällikkö [[Pontiac]]in aloittamassa suuressa [[Pontiacin kapina|intiaanikapinassa]] Englantia vastaan oli delawareilla tärkeä osuus.<ref name="Virrankoski 89"> Virrankoski s. 89.</ref> Kun lähes 20 heimoa valtasi brittiläisten linnakkeita [[Suuret järvet|Suurten järvien]] alueilla oli eräs kapinan tärkeimmistä johtajista delawarien Hopokan (piippu). Vaikka Pontiac jälkeenpäin on kerännyt kunniaa ja mainetta kapinahankkeen alullepanijana, oli Hopokanin
Vuonna [[1775]] alkaneen [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodan]] aikana
[[kuva:Crawford01.jpg|thumb|290px|Eversti William Crawfordin teloitus.]]
Gnadenhuttenin jälkeen pennsylvanialaiset päättivät hävittää myös ei-kristittujen delawarien kylät. Lähes 500 vapaaehtoista suostui tehtävään [[eversti]] [[William Crawford]]in johtamina. Delawaret ja wyandotit olivat asiasta toista mieltä. Noin 50 amerikkalaista sai surmansa ja eversti Crawford päätyi kidutuspaaluun. Kostoksi lähetysaseman verilöylystä Crawford luovutettiin naisten käsiin, jotka toimeenpanivat kuolemantuomion.<ref name="Hurt 93"> Hurt s. 93.</ref> Tapaus jätti jälkensä Yhdysvaltain intiaani[[politiikka]]an, sillä Crawford oli ollut presidentin George Washingtonin hyvä ystävä. <ref name="Virrankoski 97"> Virrankoski s. 97.</ref>
Rivi 91:
Delawareja asuu edelleen Oklahomassa lähemmäs 10 000 henkeä. Yli 4 000 asuu New Jerseyssä, ja Ontariossa lähes 3 000. Suurin osa polveutuu puoliksi valkoisista, mutta he tunnustautuvat intiaaneiksi ja kutsuvat itseään delawareiksi.
== Kulttuuri ==
===Asuminen ja elinkeinot===
[[Metsästys]] ja [[kalastus]] olivat tärkeitä elinkeinoja, mutta delawareilla oli myös isoja [[vilja]]-, [[peruna]]- ja [[tupakka]]peltoja. Näiden lisäksi delawaret hyödynsivät ravinnokseen erilaisia juuria, [[marja|marjoja]] ja puiden lehtiä. Rannoilta kerättiin [[simpukka|simpukoita]], [[rapu]]ja, [[kotilo]]ita ja [[osteri|ostereita]]. Jos viljelymaat muuttuivat hedelmättömiksi kylien ympärilla, muutettiin asuinpaikkaa. Muutoin kylät olivat kiinteitä. Naiset hoitelivat kevyemmät työt ja vastasivat paljolti peltotöistä. Kotona ollessaan he eivät olleet miestensä [[palvelija|palvelijoita]]. Heitä kunnioitettiin ja heidän mielipiteitään kuunneltiin. Osittain tähän asiaan vaikutti varmasti myös se, että [[suku]]laisuus tuli [[äiti|äidin]] puolelta. [[Lapsi]]a ei juuri kuritettu, koska vanhemmat pelkäsivät kurituksen olevan merkki [[rakkaus|rakkauden]] puutteesta, jonka nähdessään Suuri Luoja saattaisi ottaa jälkikasvun pois.▼
Delawaret eivät olleet yhtenäinen kansakunta, vaan joukko itsehallinnollisia kyliä ja ryhmiä, joilta puuttui yhteinen politiikka. Ensimmäiset siirtolaiset Pennsylvaniassa ovat kuvanneet heitä vieraanvaraisiksi ja rauhanomaisiksi ihmisiksi, jotka elivät sopusoinnussa luonnon ja toistensa kanssa. Delawaret eivät olleet kiinnostuneita valtansa ja asuinalueittensa laajentamisesta.<ref name="Delaware River"/> Heidän elämäntapa sisälsi yksinkertaisen suhtautumisen maan hallussapitoon, ja tiiviin kosketuksen sukulaisuuteen ja uskontoon. Päälliköiden valta ei yltänyt naapurikylään. Tämä aiheutti monia väärinkäsityksiä eurooppalaisten kanssa tehdyissä rauhansopimuksissa, jotka delawarien puolelta koskivat vain yhtä kylää.<ref name="Delaware River"/>
Henkinen vakaumus hallitsi delawarein elämää. He uskoivat suureen Manitoon, jota usein pidettiin koko [[Maailmankaikkeus|maailma]]n ja [[ihminen|ihmisten]] luojana.<ref name="Virrankoski94"> Virrankoski s. 96.</ref> Tosin delawareilla oli muitakin versioita maailmankaikkeuden luomisesta riippuen siitä mihin heimoon he kuuluivat. Maniton asuinpaikka oli ylimpänä [[taivas|taivaassa]], kahdennellatoista tasolla. Häntä alempana asui 11 Henkeä tai Puolijumalaa, jotka hallitsivat omia tasojaan Taivaassa.<ref name="Religion and Cosmology">{{Verkkoviite|Osoite=http://www.astronomy.pomona.edu/archeo/astro6/delaware_ind/RELIGION.HTML|Nimeke= Religion and Cosmology|Julkaisu=Astronomy.pomona.edu|Viitattu 20.6.2008|Kieli={{en}}}}</ref> Maailmankaikkeuden lisäksi kuun eri vaiheet ja tähtien asema taivaalla olivat tärkeitä, sillä ne auttoivat järjestämään monet sosiaaliset toiminnat. Yötaivas ilmoitti milloin sato voitiin istuttaa, milloin villieläimet poikivat ja milloin kalat liikkuivat vastavirtaan. Kuun määrätyllä vaiheella on sanottu olleen vaikutus sellaisiin sairauksiin kuin esimerkiksi [[epilepsia]].<ref name="Religion and Cosmology"/>▼
Delawarein kylät olivat suuria, ja niistä pohjoisimmat oli suojattu paaluvarustuksin. Isoissa [[wigwam (intiaanimaja)|wigwameissa]] saattoi asua kaksi tai kolmekin perhettä. Pienet [[sauna]]t tai löylymajat oli tehty oksista ja rapattu savella.
[[Tatuointi|Tatuoinnit]] olivat yleisiä kummankin [[sukupuoli|sukupuolen]] keskuudessa. Yleisen tavan mukaan monet soturit nyppivät hiuksensa jättäen vain scalppitöyhdön, joka rasvattiin kovaksi ja muotoiltiin pystyasentoon. Päälliköillä ei ollut sulkapäähineitä, yksi kotkansulka riitti. Peurannahkavaatteet oli koristeltu helmin tai piikkisian piikein. Simpukankuorista tehdyt [[korvakoru]]t olivat yleisiä.<ref name="Canarsee"/> Erilaisia kiviä ja eläinten [[hammas|hampaita]] riiputettiin kaulassa. Naiset pitivät pitkiä hiuksiaan palmikoilla ja pukeutuivat kesäaikaan polvipituisiin hameisiin. [[Talvi|Talveksi]] punottiin turkiseläinten taljan suikaleista lämpimiä viittoja. Joskus [[1750-luku|1750-luvulla]] delawareista tuli hyvin muotitietoisia pukeutumisensa suhteen. [[Hopea|Hopeiset]] nenärenkaat ja eurooppalaisilta ostetuttujen vaatteiden koristelu kirkkain värein valtasivat alaa. Myös [[lempinimi]]ä käytettiin. Päällikkö Hopokan tunnettiin yleisesti nimellä piippu tai Captain Pipe. Delawaret olivat haluttomia sanomaan koko nimensä, joten liikanimet yleistyivät tämän vuoksi.▼
▲
===Uskonto===
Delawareilla oli eräs sangen erikoinen tapa, joka liittyi heidän matkantekoonsa. Kun suurin osa muista itärannikon alkuperäisasukkaista liikkui [[kanootti|kanootein]] katsoivat delawaret tarkoituksenmukaisemmaksi tehdä matkansa jalkaisin. Tämä johtui heidän vaikeasti ohjattavista kanooteistaan, jotka oli koverrettu tukeista ja joita oli vaikea kantaa mukanaan. Lukemattomat intiaanipolut jokien varsilla ja vaikeakulkuisissa korpimaastoissa helpottivat liikkumista. Niitä käytettiin yhtä hyvin metsästysmatkoilla kun kyläilemään tai neuvotteluihin mentäessä. Myöhemmin näistä historiallisista poluista kehittyi ensin kyläteitä ja [[1900-luku|1900-luvulla]] jopa valtateitä. Eräs tällainen on [[Philadelphia]]- [[New York]] välillä kulkeva King's Highway. <ref name="Delaware River"/> ▼
▲Henkinen vakaumus hallitsi delawarein elämää. He uskoivat
===Ulkonäkö ja nimet===
▲[[Tatuointi|Tatuoinnit]] olivat yleisiä kummankin [[sukupuoli|sukupuolen]] keskuudessa. Yleisen tavan mukaan monet soturit nyppivät hiuksensa jättäen vain scalppitöyhdön, joka rasvattiin kovaksi ja muotoiltiin pystyasentoon. Päälliköillä ei ollut sulkapäähineitä, yksi kotkansulka riitti. Peurannahkavaatteet oli koristeltu helmin tai piikkisian piikein. Simpukankuorista tehdyt [[korvakoru]]t olivat yleisiä.
===Polkujen rakentajat===
▲
==Lähteet==
Rivi 110 ⟶ 114:
*Waldman, Carl: ''Atlas of the North American Indian'', s. 138. Fact On File Publications, 1985. ISBN 0-87196-850-9.
==Viitteet==
{{Viitteet|Sarakkeet}}
[[Luokka:Yhdysvaltain alkuperäiskansat]]
|