Wikipedia

Ero sivun ”Viron vapaussotureiden liitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 051 muokkausta
lisätään lähde
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 051 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 4:
 
==Historia==
Vapsien aattellinen edeltäjä oli [[Johan Pitka]]n perustama Walve liit (Suojelusliitto), joka kiellettiin sen herjaavien lausuntojen vuoksi. Sen seuraajaksi Pitka perusti 1923 Kansallisvapaamielisen puolueen, joka pääsi neljällä edustajalla riigikoguun. Tosin Pitka itse jäi valitsematta.<ref name=tuomioja>Erkki Tuomioja, Jaan Tõnisson, Tammi, 2011, sivut 209–225</ref>
 
1921 perustetiin Viron demobilisoitujen sotilaiden liitto EDSL, joka oli alkuun puhtaasti veteraanijärjestö. Se kuitenkin osallistui 1923 riigikogun vaaleihin mutta sai vain yhden paikan. EDSL:n toiminta hiipui, ja sen sijalle nousi sen paikallisjärjestöistä Tallinnan vapaussotilaiden liitto ja pari muuta paikallisosastoa, jotka yhdessä perustivat 1929 Eesti Vabadusõjalaste Keskliitin. Johtoon nousivat kenraali [[Anders Larka]] ja Pitka mutta vaikutusvalaisimmaksi tuli kuitenkin karismaattinen [[Artur Sirk]]. Vapsien ensimmäinen ja ainoa esiintyminen puolueena yleisissä vaaleissa tapahtui kunnallisvaaleissa tammikuussa 1933.<ref name=tuomioja/>
 
==Perustuslakimuutosesitykset 1930-luvulla==
 
Virossa pyrittiin muuttamaan perustuslakia [[1932]] parlamentarismista toimeenpanovaltaa korostavaan suuntaan. Muutoksista järjestettiin useita kansanäänestyksiä. [[Riigikogu]]n eli parlamentin esittämä perustuslain muutosesitys torjuttiin kansanäänestyksessä kesäkuussa [[1932]] äänin 333&nbsp;107 vastaan–161&nbsp;595 puolesta. Agraaripuolueen ja kansanpuolueen jo [[1929]] tekemästä perustuslakiesityksestä suoritettiin kansanäänestys elokuussa [[1932]], mutta ehdotus hylättiin niukasti 330&nbsp;632–316&nbsp;338.
 
Rivi 15 ⟶ 14:
Veteraanitoiminnasta jo avoimesti politiikan tielle 1931 siirtyneet vapsit harjoittivat painostusta riigikogun ulkopuolelta ja esittivät useaan otteeseen perustuslakiin muutoksia.<ref name=tuomioja/> Marraskuussa 1932 esitellyn ehdotuksen mukaan ''[[riigivanem]]'', parlamentin puhemies, saisi laajat valtaoikeudet. Riigivanemilla olisi oikeus järjestää uudet parlamenttivaalit ja antaa omilla asetuksillaan uusia lakeja sekä nimittää pääministerin johtama hallitus. Vapsit keräsivät riitävän määrän nimiä ja saivat oman esityksen kansanäänestykseen. Perustuslakiehdotuksesta äänestettiin lokakuussa [[1933]], jolloin selvä enemmistö, 72,7 prosenttia äänestäjistä kannatti muutosta. Poikkeustilan perusteella kielletty vapsien järjestö järjesti voittonsa kunniaksi katumielenosoituksia joihin viranomaiset eivät puuttuneet.<ref name=tuomioja/>
 
Vapsien suosio kasvoi. Tammikuun puolessa välissäpuolivälissä pidetyissä kunnallisvaaleissa vapsit menestyivät kaupungeissa.<ref name=tuomioja/> Tallinnan kaupunginvaltuuston 87 paikasta 47 meni vapseille, Tarton 65:stä paikasta vapsit saivat 33 paikkaa. Vapsien ehdottama perustuslaki astui voimaan [[24. tammikuuta]] [[1934]] ja huhtikuussa [[1934]] oli määrä järjestää riigikogun vaalit.
 
[[5. maaliskuuta]] alettiin kerätä nimiä viideksi vuodeksi valittavan riigivanemin vaaleja varten. Vapsien [[Andres Larka]] sai [[11. maaliskuuta]] mennessä 52 &nbsp;436 nimeä, [[Johan Laidoner]] 18 &nbsp;220 nimeä, pääministeri Päts 8 &nbsp;969 nimeä ja Rei 2 &nbsp;786 nimeä. Näytti siltä että vapsit voittaisivat vaalit, Andres Larkasta tulisi ''riigivanem'' ja vapsit voisivat saada jopa yksinkertaisen enemmistön parlamentissa.
 
==Poikkeustila ja järjestön lakkauttaminen==
[[Konstantin Päts]] ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti [[12. maaliskuuta]] Viroon puoleksi vuodeksi '''poikkeustilan'''. ▼
 
Päts määräsi nimien keruun riigivanemin vaaleja varten keskeytettäväksi siinä onnistumatta. Keskeyttämiseen saakka vapsien [[Andres Larka]] oli saanut 64 &nbsp;658 nimeä (51 &nbsp;%), [[Johan Laidoner]] 38 &nbsp;493 nimeä (30 &nbsp;%), [[Konstantin Päts]] 18 &nbsp;577 nimeä (15 &nbsp;%), sekä Rei 5 &nbsp;071 nimeä (4 &nbsp;%). ▼
▲[[Konstantin Päts]] ryhtyi toimitusministeriöksi tarkoitetun hallituksensa johdossa toimiin vapsien uhkaavia vaalivoittoja vastaan ja julisti [[12. maaliskuuta]] Viroon puoleksi vuodeksi '''poikkeustilan'''.
 
Päts nimitti Johann Laidonerin ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon, sekäja lakkautti heidän toimintansa. Vapsien johtohenkilöt saivat lieviä vankeustuomioita, vakaviensillä vakavat syytteidensyytteet rauetessaraukesivat todisteiden puutteeseen.▼
▲Päts määräsi nimien keruun riigivanemin vaaleja varten keskeytettäväksi siinä onnistumatta. Keskeyttämiseen saakka vapsien [[Andres Larka]] oli saanut 64 658 nimeä (51 %), [[Johan Laidoner]] 38 493 nimeä (30 %), [[Konstantin Päts]] 18 577 nimeä (15 %), sekä Rei 5 071 nimeä (4 %).
▲Päts nimitti Johann Laidonerin ylipäälliköksi, vangitutti vapsien johdon, sekä lakkautti heidän toimintansa. Vapsien johtohenkilöt saivat lieviä vankeustuomioita, vakavien syytteiden rauetessa todisteiden puutteeseen.
 
==Parlamentarismin alasajo==
Riigikogu hyväksyi Pätsin toimenpiteet [[16. maaliskuuta]], minkä jälkeen Päts siirsi sekä riigivanemin että riigikogun vaalit vuoden [[1933]] perustuslain vastaisinvastaisesti pidettäväksi myöhemmin. Kumpiakaan vaaleja ei pidetty.
 
Päts toimi virkaa tekevänä riigivanemina ja kutsui elokuussa [[1934]] virkaa tekeväksi pääministeriksi riigikogun puhemiehen [[Kaarel Eenpalu|Karl Einbundin]]. Riigikogua ei hajotettu, mutta sitä ei myöskään kutsuttu enää puhemiehensä johdolla koolle.
 
===Yksipuoluejärjestelmä ja vapsien vallankaappaushanke===
Keväällä [[1935]] keväällä Päts lakkaututti kaikki puolueet, ja puolueita korvaamaan perustettiin hallituksen ohjaama [[Isamaaliit]], jonka pää-äänenkannattajanaäänenkannattaja toimioli sanomalehti [[Uus Eesti]] -sanomalehti. ▼
 
Joulukuussa 1935 paljastui vapsien suunnittelema vallankaappaushanke, minkäja sen suunnittelijat saivat ankaria tuomioita. [[Andres Larka]] tuomittiin 15 vuodeksi pakkotyöhön, mutta hänet armahdettiin joulukuussa [[1937]].▼
▲[[1935]] keväällä Päts lakkaututti kaikki puolueet ja puolueita korvaamaan perustettiin hallituksen ohjaama [[Isamaaliit]], jonka pää-äänenkannattajana toimi [[Uus Eesti]] -sanomalehti.
 
[[1936]] Päts oli valmis normalisoimaan Viron poliittista tilannetta. Helmikuussa järjestettiin kansanäänestys, missäjossa kysyttiin, pitäisikö kutsua koolle ''perustuslakia säätävä kansalliskokous''. Ehdotus sai 2/3 kannatuksen. Kansalliskokous valittiin, mutta ilman lakkautettuja puolueita. Se kokoontui helmikuussa [[1937]] ja hyväksyi heinäkuussa [[1938]] voimaan astuvaksi uuden perustuslain, mitäjota nimitettiin [[Pätsin perustuslaki|Pätsin perustuslaiksi]].▼
▲Joulukuussa 1935 paljastui vapsien suunnittelema vallankaappaushanke, minkä suunnittelijat saivat ankaria tuomioita. [[Andres Larka]] tuomittiin 15 vuodeksi pakkotyöhön, mutta hänet armahdettiin joulukuussa [[1937]].
 
==Lähteet==
▲[[1936]] Päts oli valmis normalisoimaan Viron poliittista tilannetta. Helmikuussa järjestettiin kansanäänestys, missä kysyttiin, pitäisikö kutsua koolle ''perustuslakia säätävä kansalliskokous''. Ehdotus sai 2/3 kannatuksen. Kansalliskokous valittiin, mutta ilman lakkautettuja puolueita. Se kokoontui helmikuussa [[1937]] ja hyväksyi heinäkuussa [[1938]] voimaan astuvaksi uuden perustuslain, mitä nimitettiin [[Pätsin perustuslaki|Pätsin perustuslaiksi]].
{{Viitteet}}
 
==Aiheesta muualla==
==Linkit==
* [http://vapsid.weebly.com Eesti Vabadussõjalaste Liit]
 
 
{{Viron puolueet}}▼
[[Luokka:Viron historia]]
[[Luokka:Viron puolueet]]
▲{{Viron puolueet}}
 
[[ca:VAPS]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Viron_vapaussotureiden_liitto”