Ero sivun ”Valtiopäivätalo (Saksa)” versioiden välillä

Kumottu muokkaus 10114833, jonka teki 91.153.141.36 (keskustelu)
(Kumottu muokkaus 10114833, jonka teki 91.153.141.36 (keskustelu))
Valtiopäivätalo vaurioitui voimakkaassa tulipalossa [[27. helmikuuta]] [[1933]], kuukausi sen jälkeen kun [[Adolf Hitler]] oli noussut [[Saksan valtakunnankansleri]]ksi. Poliisi pidätti palon sytyttämisestä alankomaalaisen [[vasemmisto]]aktivistin [[Marinus van der Lubbe]]n, joka saatiin kiinni palopaikalta. Itse asiassa Valtiopäivätalo ei kuitenkaan palanut kokonaan. Rakennuksesta paloivat vain valtiopäivien istuntosali sekä eteisaula. Valokuvat, joissa koko Valtiopäivätalo näytetään ilmiliekeissä, ovat myöhempiä fotomontaaseja. Van der Lubbe tunnusti teon kuulusteluissa ja hänet teloitettiin [[giljotiini]]lla oikeudenkäynnin jälkeen. [[Natsi]]t syyttivät tulipalosta kommunistista salaliittoa ja saivat siitä tehokkaan aseen vasemmiston toiminnan tukahduttamiseksi.
[[Kuva:Reichstag_after_the_allied_bombing_of_Berlin.jpg|thumb|200px|right||Valtiopäivätalo pommitettuna 3.6.1945]]
Natsien 12-vuotisen valthitler hitker HITLER HITLER HITLER HITLER HITLER HITLER HITLER HITLER HITLER akaudenvaltakauden aikana Saksan valtiopäivät kokoontuivat Kroll-oopperan talossa, joka sijaitsi Kuninkaanaukion länsilaidalla Valtiopäivätaloa vastapäätä. Käyttökelvottomaksi tuhoutunutta Valtiopäivätaloa ei kunnostettu alkuperäiseen asuunsa. Tuhoutuneet istuntosali ja eteisaula korjattiin vain pintapuolisesti. [[Berliinin olympialaiset|Berliinin olympialaisten]] aikaan vuonna [[1936]] rakennuksessa järjestettiin opastettuja kiertokäyntejä ulkomaalaisille kisaturisteille, ja kisojen jälkeen rakennus toimi näyttelytilana. Siellä järjestettiin esimerkiksi ''[[Der Ewige Jude|Ikuinen juutalainen]]'' -näyttely sekä elokuvaesityksiä.
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] aikana rakennus oli sotilaskäytössä, ja jopa sen muuttamista ilmatorjuntatorniksi harkittiin. Sodan loppuvaiheessa rakennuksessa toimi berliiniläisen Charité-klinikan synnytysosasto alkuperäisen vaurioiduttua pommituksissa. Liittoutuneiden pommittaessa Berliiniä 1945 Valtiopäivätalo oli symboliarvonsa vuoksi yksi [[puna-armeija]]n pääkohteista ja tuhoutui pahoin.<ref name="aview" /> Se oli myös viimeisiä vastarintapesäkkeitä keväällä 1945.