Versio 28. huhtikuuta 2011 kello 01.02 muokkaa Maura Ryömä (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 424 muokkausta Ei muokkausyhteenvetoa ← Vanhempi muutos		Versio 28. huhtikuuta 2011 kello 01.08 muokkaa kumoa Maura Ryömä (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 424 muokkausta →‎Lämpöenergian lähteet Uudempi muutos →
Rivi 11: [[Image:Energiantuotanto.PNG\|thumb\|300px\|Lämmitysenergiaa voidaan saada monella tavalla.]] Lämpöä voidaan tuottaa polttamalla erilaisia [[biopolttoaine]]ita kuten [[puupolttoaine\|polttopuuta tai haketta]], fossiilisia polttoaineita, kuten [[maakaasu]]a, [[kivihiili\|kivihiiltä]], [[maaöljy\|öljyä]] tai [[turve]]tta(<ref name="ipcc">[~~[Euroopan~~http://www.mnp.nl/ipcc/pages_media/FAR4docs/final%20pdfs%20of%20chapters%20WGIII/IPCC%20WGIII_Annex%20I_final.pdf ~~unioni\|EU]]~~IPCC, ~~[[IPCC]~~2007: Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the IntergovernmentalPanel on Climate Change] B. Metz, O.R. Davidson, P.R. Bosch, R. Dave, L.A. Meyer (toim.), Cambridge University Press, Cambridge, Iso-Britannia ja New York, NY, USA., Annex I Glossary</ref>. Lämpöenergiaa voidaan ottaa käyttöön myös [[aurinkolämpö\|auringon lämpösäteilystä]] suoraan tai sen lämmittämästä [[maalämpö\|maasta tai vedestä]], paikoitellen myös [[geoterminen energia\|geotermisestä energiasta]]. Lämmitykseen voidaan käyttää eri tavoin tuotettua [[sähkö]]ä. Rakennusten lämmittämiseen osallistuu myös rakennuksen sisällä tuotettu muu lämpöenergia: valaistuksen, laitteiden ja koneiden hukkalämpö, sekä käyttäjien säteilemä ja toiminnan aikaansaama lämpöenergia. Suomen rakennuskannan lämmönlähteiden jakauma rakennusten tilavuuden mukaan laskettuna oli vuonna 2001: kaukolämpö 46 %, sähkölämmitys 20 %, kevyt polttoöljy 20 %, puu tai pelletti 10 %, raskas polttoöljy 1 %, maalämpö 0,4 %, muut 1,1 %.<ref>Juhani Heljo, Eero Nippala, Harri Nuuttila: Rakennusten energiankulutus ja CO2-ekv päästöt Suomessa. Rakentamistalouden laitos. TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO. Raportti 2005:4. Report 2005:4 S. 27</ref>. Uusien omakotitalojen suosituin lämmönlähde on nykyisin maalämpö 45 prosentin osuudellaan, ja seuraavalla sijalla on suora tai varaava sähkölämmitys noin 27 prosentin osuudella<ref>Merja Ojansivu: Yli puolet uudisrakentajista lämmittää lämpöpumpuilla. Helsingin Sanomat 6.2.2011, F3.</ref>. ===Lämmityksen ympäristövaikutukset===

Ero sivun ”Lämmitys” versioiden välillä