Ero sivun ”Weddellinhylje” versioiden välillä

| suku_auktori = [[Theodore Nicholas Gill|Gill]], 1872

'''Weddellinhylje''' (''Leptonychotes weddellii'') on [[hylkeet|varsinaisiin hylkeisiin]] kuuluva [[Eteläinen jäämeri|antarktinen]] hyljelaji. Se on maailman eteläisimpänä esiintyvä nisäkäslaji; levinneisyysalue kiertää [[Etelämanner|Etelämantereen]] ympäri, mutta laji esiintyy erityisesti [[Antarktiksen niemimaa]]n tuntumassa olevilla saarilla. Kannan arvioitu koko on noin 800&nbsp;000 yksilöä. Laji on saanut nimensä Sir [[James WeddellinWeddell]]in mukaan, joka johti [[Weddellinmeri|Weddellinmeren]] hyljetutkimusretkikuntaa. [[Nisäkäsnimistötoimikunta]] on ehdottanutlajinehdottanut lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi ''antarktisenhyljettä''.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= ''Leptonychotes weddellii'' | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Leptonychotes_weddellii | Ajankohta= 2008 |Julkaisu = Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet| JulkaisijaSelite = Luonnontieteellinenvahvistamaton keskusmuseo,ehdotus Helsinginnisäkkäiden yliopistonimiksi | Julkaisija= Luonnontieteellinen keskusmuseo| Luettu= 8.11.2010}}</ref> .

Weddellinhylkeet ovat tunnettuja pitkistä sukelluksistaan, jotka voivat ulottua jopa 700 metrin syvyyteen{{lähde|27.4.2011}}. Ne voivat pidättää hengitystään noin 80 minuuttia. Pitkillä sukelluksilla hylkeet hakevat ruokaa tai etsivät uusia hengitysaukkoja jääkuoresta. Pitkät sukellusmatkat mahdollistaa hylkeiden lihaston korkea [[myoglobiini]]-pitoisuus. Maalla hylkeet eivät ole kovin sosiaalisia ja joskus jopa välttävät koskemasta toisiinsa. Ihmisiä hylkeet eivät vieroksu erityisen paljon ja päästävätkin tutkijoita helposti lähelleen. 1900-luvulla ne jopa päästivät ihmisiä lähikosketukseen kanssaan, mutta koska useat näistä ihmisistä merkitsivät hylkeet polttoraudalla ja aiheuttivat parantumattomia haavoja,{{lähde|27.4.2011}} eläimet alkoivat vältellä ihmisiä.

Leveyspiiristä riippuen hylkeet synnyttävät poikasensa syyskuun ja marraskuun välillä. Alemmalla leveyspiirillä elävät yksilöt synnyttävät aikaisemmin. Hedelmöitys tapahtuu veden alla, jolloin naaraat yleensä saavat puremia niskaansa. Naaraat synnyttävät yhden poikasen vuodessa tultuaan sukukypsään 6 vuoden ikään. Poikasten syntymäpaino on noin 27 kiloa. Emojen tuottaman maidon rasvapitoisuus on 70 % ja 6-8 viikon imetysajan aikana poikanen kerää 90 kiloa lisää painoa. Nuorilla weddellinhylkeillä on harmaa karvoitus ensimmäiset 3 tai 4 viikkoa ja myöhemmin väri tummenee. Poikaset leikkitappelevat usein nuoruutensa aikana ja noin kolmen vuoden iässä ne luokitellaan aikuisiksi.

Weddellinhylkeen saalistajiin kuuluvat [[miekkavalas|miekkavalaat]] ja [[merileopardi]]t. Myös ihmiset surmaavat hylkeitä koiranruokamarkkinoita varten{{lähde|27.4.2011}}.