Jansenistit ja jesuiitat taistelivat vilkkaasti toisiaan vastaan koko [[1600-luku|1600-luvun]] ajan. Heidän maailmankuvansa olivat täysin päinvastaiset: jesuiitat uskoivat ihmisen vapaaseen tahtoon, kun taas jansenistit ovat [[fatalismi|fatalisteja]] ja ajattelevat, että kaikki on jo edeltäpäin kirjoitettua.
Jansenistit levittivät teorioitaan koulujen välityksellä ja heillä oli kuuluisia oppilaita kuten [[Jean Racine]] ja [[Blaise Pascal]], joka kuitenkin vastusti tinkimättömällä tavallaan jesuiittoja, näin eritoten teoksessa ''Les Provinciales'' (1656), jossa hän syyttää jesuiittoja älyllisestä korruptiosta moralisoinnissa. Nämä teesit eivät miellyttäneenmiellyttäneet paavi [[Innocentius X]]:tä ja [[Ludvig XIV (Ranska)|Ludvig XIV]]:tä, jotka halusivat yhdistää kristikunnan ja tuomita jansenismin ja protestanttisuuden. Maaliskuussa [[1656]] Ranskan hallitus määräsi suljettaviksi ns. ''petites écoles'', joissa opinajoissaopinahjoissa jansenismin sanomaa oli levitetty. Kuningas osallistui itse parlamentin istuntoon eli käytti ns. lit se justice -oikeutta hyväkseen [[19. joulukuuta]] [[1656]] ja hyväksyi tilaisuudessa paavi [[Aleksanteri VII]] bullan ''Ad Sacram'', jossa virallisesti tuomittiin jansenistien teemat.
Kuningas määräsi [[29. lokakuuta]] [[1709]] suljettavaksi Port-Royalen luostarin ja jansenistisenjansenistiset munkit siirrettäväksi muuanne. Vuonna [[1711]] luostari hävitettiin maan tasalle, jotta siitä ei olisi tullut pyhiinvaelluspaikkaa.
