Ero sivun ”Oksaalihappo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: sk:Kyselina etándiová |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 17:
Oksaalihappo on lievä [[toksiini]], joka ärsyttää [[suolisto|suolen]] seinämiä. Sitä on monissa kasveissa, esimerkiksi [[pinaatti|pinaatissa]], [[raparperi]]ssa, [[punajuuri|punajuuressa]] ja [[käenkaali|ketunleivässä]]. Elimistöön joutunut [[glykoli]] muuttuu vähitellen oksaalihapoksi. Oksaalihappo sitoo [[kalsium]]ia [[kalsiumoksalaatti|kalsiumoksalaatiksi]], mikä rasittaa [[munuainen|munuaisia]] ja voi aiheuttaa [[Munuaiskivi|munuaiskiviä]].
Oksaalihappoa käytetään muun muassa [[ruoste]]en poistamisessa ja valkaisuaineena sekä [[valokuvaus|valokuvauksessa]] [[sävytys|sävytykseen]] mm. platina- ja palladiumsävytyksessä. Lisäksi sitä voidaan käyttää puretusaineena värjättäessä tekstiilejä kasviväreillä. Veneilijät käyttävät oksaalihappoa [[gelcoat|gelcoatin]] puhdistamiseen varsinkin veneen vesirajassa, johon helposti muodostuu kellertävä raita varsinkin pidettäessä venettä kaupunkien lähistöllä olevissa venesatamissa. Sekoitussuhteena pidetään yleensä noin 10 %, eli 1 litra jauhetta 9 litraan vettä.{{lähde}}
Vesiliuoksesta kiteytetyssä oksaalihapossa on kaksi [[kidevesi]]molekyyliä kaavayksikköä kohden: (COOH)<sub>2</sub> · 2H<sub>2</sub>O. Tämän yhdisteen [[sulamispiste]] on noin 102 °C.
| |||