Ero sivun ”Informaatiosodankäynti” versioiden välillä

Informaatiosodankäynnin yksi keskeinen pelikenttä ovat [[media|tiedotusvälineet]]. Erilaisin keinoin sotaa käyvät osapuolet pystyvät vaikuttamaan siihen, millaista informaatiota ihmiset saavat tiedotusvälineiden kautta. Varsinkin demokraattisissa valtioissa kansalaismielipide on hyvin tärkeä sotilaallisen politiikan kannalta. Myös rauhan vallitessa on tärkeää, että ihmisillä on toivotunlainen näkemys sotilaalliseen toimintaan liittyvistä asioita. Tavallisilla kansalaisilla ei ole useimmiten ymmärrystä informaatiosodankäynnistä, vaan he uskovat helposti kaiken mitä lehdissä lukee. Esimerkkinä onnistuneesta informaation hallinnasta voidaan mainita, että 1990-luvun alussa [[Persianlahden sota|Persianlahden sodan]] ilmahyökkäysten aikana [[Helsingin Sanomat]] julkaisi ulkomaisesta lähteestä käännetyn uutisen, jonka mukaan [[Yhdysvallat|USA:nyhdysvaltalaiset]] [[ohjus|ohjukset]] pysähtyvät [[Bagdad]]issa lentäessään liikennevaloissa. Yksityiskohtia tärkeämpiä ovat tietysti kansainvälisen politiikan suurimmat kysymykset, kuten vaikka [[Saddam Hussein]]in joukkotuhoaseet, [[terrorismi]]n syyt, tai erilaiset tulkinnat valtioiden välisiä neuvotteluja koskien.

Informaatiosodankäynti esiintyy useissa eri muodoissa. Esimerkiksi voidaan harhaanjohtaa vihollisen joukkojen liikkeitä, sabotoida pörssikursseja elektronisten laitteiden ja ohjelmien avulla, sotkea tai ottaa haltuun TV:ntelevision ja radion lähetyksiä jne.ja niin edelleen.

Esimerkiksi Persianlahden sodan aikana hollantilaiset hakkerit murtautuivat USAnYhdysvaltain puolustuslaitoksen tietokantaan ja saivat haltuunsa tietoja USAnyhdysvaltalaisten joukkojen liikkeistä. He yrittivät myydä näitä tietojatietojaan irakilaisille, mutta nämä kieltäytyivät tarjouksesta, koska luulivat kyseessäluullen olevansitä huijauksenhuijaukseksi.