Ero sivun ”Naantalin luostari” versioiden välillä

295 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
Väliotsikko yms.
(Väliotsikko yms.)
'''Naantalin luostari''' (''Armonlaakson luostari'', {{k-la|Vallis gratiae}}, ruots. ''Nådendal'') oli [[Suomi|Suomessa]] [[katolinen kirkko|katolisella]] [[keskiaika|keskiajalla]] ja vielä pitkälle [[1500-luku|1500-luvulle]] toiminut [[birgittalaiset|birgittalais]]luostari. Se toimi suurimman osan ajasta nykyisessä [[Naantali]]ssa.
'''Naantalin luostari''' (''Armonlaakson luostari'', {{k-la|Vallis gratiae}}, ruots. ''Nådendal'') oli piispa [[Maunu II Tavast]]in Suomeen perustama [[birgittalaiset|birgittalais]]luostari. Luostari aloitti toimintansa Maskun Karinkylässä sijainneen Stenbergan kuninkaankartanon mailla vuonna [[1440]]. Paikka ei kuitenkaan osoittautunut suotuisaksi, josta kertoo Vadstenan luostarin asiakirjoista löytyvä merkintä: "Se paikka, jolla luostari nyt kohoaa, on heille täysin sopimaton ja hyödytön, ja koska maaperä on pehmeätä ja pettävää kestämään kivirakennuksen, koska heillä ei ole puhdasta eikä terveellistä vettä, koska suosta nouseva paha haju uhkaa heidän henkeään ja koska he syksyn kevään saivat kärsiä märkyydestä ja kurasta".<ref>Oja, Aulis: "Maskun historia" (1966), s.149.</ref> luostari päätettiinkin jo vuonna [[1443]] siirtää [[Raisio]]n Ailosiin eli nykyiseen [[Naantali]]in, josta luostari sai lahjoituksena maatilan [[Henrik Klaunpoika Djäkn]]iltä ja tämän vaimolta Lucialta.
 
== Historia ==
[[KuvaTiedosto:Jöns Budde memorial.jpg|left|thumb|200px220px|Luostariveli [[Jöns Budde]]n muistokivi, Naantalin kirkon mäellä.]]
 
'''NaantalinLuostarin luostari''' (''Armonlaakson luostari'', {{k-la|Vallis gratiae}}, ruots. ''Nådendal'') oliperusti piispa [[Maunu II Tavast]]in Suomeen perustama [[birgittalaiset|birgittalais]]luostari. Luostari aloitti toimintansa Maskun[[Masku]]n Karinkylässä sijainneen Stenbergan kuninkaankartanon mailla vuonna [[1440]]. Paikka ei kuitenkaan osoittautunut suotuisaksi, josta kertoo [[Vadstenan luostarinluostari]]n asiakirjoista löytyvä merkintä: "Se paikka, jolla luostari nyt kohoaa, on heille täysin sopimaton ja hyödytön, ja koska maaperä on pehmeätä ja pettävää kestämään kivirakennuksen, koska heillä ei ole puhdasta eikä terveellistä vettä, koska suosta nouseva paha haju uhkaa heidän henkeään ja koska he syksyn kevään saivat kärsiä märkyydestä ja kurasta".<ref>Oja, Aulis: "Maskun historia" (1966), s. 149.</ref> luostariLuostari päätettiinkin jo vuonna [[1443]] siirtää [[Raisio]]n Ailosiin eli nykyiseen [[Naantali]]in, josta luostari sai lahjoituksena maatilan [[Henrik Klaunpoika Djäkn]]iltä ja tämän vaimolta Lucialta.
 
Rakennustyöt Ailosenniemellä lienevät alkaneet syksyllä [[1443]], mutta sisaret ja munkit siirtyivät luostariin ilmeisesti kesällä [[1444]]. Luostarin rakennukset ryhmittyivät luostarin kirkon ympärille. Lounaassa ja lännessä sijaitsivat munkkien tilat, pohjoisessa ja luoteessa nunnien tilat. Luostarin rakennuksista on nykyaikaan säilynyt vain vähäisiä muurinkatkelmia.<ref>Hiekkanen, Markus: ''Suomen keskiajan kivikirkot'' (2007), s. 106-107.</ref>
Tarkka jäsenmäärä tunnetaan vain vuodelta 1487; tuolloin luostarissa asui 54 sisarta ja kahdeksan pappisveljeä. Lisäksi oli kaksi diakoniveljeä ja kuusi maallikkoveljeä. Luostariyhteisön kukoistusaikaa kesti 1490-luvun alkuun saakka. Vuoden 1495 ruttoepidemia oli ankara: luostarin ulkopuolella sijainneessa kartanossa, joka ilmeisesti toimi sairaalana, kuoli noin 50 henkeä. Epidemia ei levinnyt tuolloin luostariin, mutta vuoden 1508 ruton aikana kuoli 36 luostarin asukasta.<ref>Hiekkanen 2007, s. 108.</ref>
 
Luostarin toiminta alkoi näihin aikoihin näivettyä. Viimeiset [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] jälkeiset vuosikymmenet olivat sitäkin kovempaa aikaa. [[Rälssi]]n edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta [[1533]] yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 [[Mikael Agricola]] määräsi, että luostarissa on luettava Raamattua[[Raamattu]]a [[Pyhä Birgitta|Pyhän Birgitan]] ilmestysten sijaan. Lisäksi messun sai pitää ainoastaan jommalla kummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.
[[Kuva:Jöns Budde memorial.jpg|left|thumb|200px|Luostariveli [[Jöns Budde]]n muistokivi, Naantalin kirkon mäellä.]]
Luostarin toiminta alkoi näihin aikoihin näivettyä. Viimeiset uskonpuhdistuksen jälkeiset vuosikymmenet olivat sitäkin kovempaa aikaa. [[Rälssi]]n edustajat ottivat haltuunsa jo ennen vuotta [[1533]] yli 40 luostarille kuulunutta maatilaa. Vuonna 1554 [[Mikael Agricola]] määräsi, että luostarissa on luettava Raamattua Birgitan ilmestysten sijaan. Lisäksi messun sai pitää ainoastaan jommalla kummalla kansankielellä, ja silloinkin vain kun ehtoollisella oli kävijöitä.
 
Luostarin viimeinen abbedissa Birgitta Knutsdotter Kurck kuoli vuonna [[1577]]. Tämän jälkeen luostari koki vielä lyhyen kukoistuskauden [[Juhana III]]:n kaudella. Kuningas suosi katolisuutta puolisonsa, ankaran roomalaiskatolisen [[Katarina Jagellonica]]n tähden.
* Suvanto, Seppo: ''Naantalin historia. Keskiaika ja 1500-luku''. Turku 1976.
 
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.yle.fi/uutiset/alueelliset_uutiset/varsinais-suomi/2009/05/keskiaikaan_lisavaloa_755541.html Naantalin luostariin ja keskiaikaan lisää valoa,] Yle.fi]
 
[[Luokka:Suomen luostarit]]
[[Luokka:Naantalin kirkkorakennukset]]
[[Luokka:Suomen keskiaika]]
[[Luokka:Suomen luostarit]]
 
[[sv:Nådendals kloster]]
64 747

muokkausta